Ryhmäaloite, SDP, ei perusteettomille määräaikaisuuksille Helsingin ja tytäryhteisöjen työpaikoissa

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että Helsingin kaupunki ja sen tytäryhteisöt eivät laajenna määräaikaisten työsopimusten käyttöä ryhtymällä solmimaan määräaikaisuuksia ilman perusteltua syytä siten kuin 29.5.2026 voimaan tulleet työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 3 §:n 3 ja 4 momentit mahdollistavat. Lisäksi valtuustoryhmä esittää, että kaupungin tulisi arvioida määräaikaisuuksien sukupuoli- ja sukupolvivaikutuksia työnantajapolitiikassaan sekä tarkastella määräaikaisuuksien käyttöä vuosittain tuomalla tiedot kaupunginvaltuustolle ja käsittelemällä ne myös pääluottamusedustajien kanssa. Aloite on päätöksen liitteenä 1.

Määräaikaisten palvelussuhteiden käyttö ja perusteet Helsingin kaupungilla

Vuoden 2025 lopussa Helsingin kaupungin 39551 työntekijästä ja viranhaltijasta 9214 henkilöä eli noin 23 prosenttia oli määräaikaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä kaupungilla noudattelee valtakunnallisia keskiarvoja: Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kesäkuussa julkaistun selvityksen mukaan kunta-alan henkilöstöstä 24 prosenttia ja hyvinvointialan henkilöstöstä 17 prosenttia työskentelee määräaikaisissa palvelussuhteissa. Viimeaikainen trendi määräaikaisuuksien määrässä Helsingin kaupungilla on ollut laskeva: vuoteen 2024 verrattuna määräaikaisten palvelussuhteiden määrä on vuonna 2025 ollut 3,6 prosenttiyksikköä pienempi. 

Määräaikaisten palvelussuhteiden sukupuolijakauma vastaa pitkälti henkilöstön yleistä sukupuolijakaumaa: 77 prosenttia henkilöstöstä on naisia ja 79 prosenttia määräaikaisista tehtävistä hoitaa nainen, miesten osuus henkilöstöstä on 23 prosenttia ja 21 prosenttia määräaikaisuuksista hoitaa mies. Määräaikainen henkilöstö on keskimäärin seitsemän vuotta vakituista henkilöstöä nuorempaa. 

Yleisin peruste määräaikaisille palvelussuhteille on sijaisuus (48 %). Kunta- ja hyvinvointialalla tuotetaan monia lakisääteisiä ja henkilöstömitoitettuja palveluita, joiden toteuttamista ei voida lykätä tai supistaa vakituisen henkilöstön poissaolojen ajaksi. Poissaoloja aiheutuu esimerkiksi perhevapaiden käytöstä: kunta- ja hyvinvointialat ovat korostuneen naisvaltaisia, jolloin henkilöstö hyödyntää perhevapaita suhteellisesti muiden sektoreiden henkilöstöä useammin. 

Puuttuva kelpoisuus oli määräaikaisuuden perusteena 12,6 prosentissa määräaikaisista palvelussuhteista. Useita kunta- ja hyvinvointialan tehtäviä, kuten varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion opettajia sekä sosiaalityöntekijöitä, koskevat tiukat kelpoisuusvaatimukset eikä tehtäviä voida täyttää vakinaisesti silloin, kun kelpoisuusvaatimukset täyttäviä hakijoita ei ole. Muita perusteita määräaikaisuuksille olivat muun muassa avoimen tehtävän tai viran hoitaminen (16,2 %) sekä projekti- tai kausiluonteinen työ (9,4 %). 

Peräkkäisten määräaikaisuuksien osuus kaikista Helsingin kaupungin määräaikaisuuksista vuonna 2025 oli neljä prosenttia. Määrällisesti peräkkäisiä määräaikaisuuksia oli eniten suurten toimialojen suurissa ammattiryhmissä, kuten sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla lähi-, sairaan- ja terveydenhoitajien ja ohjaajien ammattiryhmissä sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla tuntiopettajien ja varhaiskasvatuksen opettajien ammattiryhmissä. Peräkkäisten määräaikaisuuksien osuus kaikkiin määräaikaisuuksiin nähden oli suurin taloushallintopalveluliikelaitoksessa (15,1 %), palvelukeskusliikelaitoksessa (10,4 %) ja rakentamispalveluliikelaitoksessa (9,8 %).

Sijaisuus korostuu myös peräkkäisten määräaikaisuuksien perusteissa: peräti 72 prosentissa tilanteista peräkkäisen määräaikaisuuden syy oli sijaisuus. Esimerkiksi perhevapaita ja sairauspoissaoloja haetaan usein useammassa jaksossa, mikä voi aiheuttaa tarpeen tehdä sijaiselle useampia peräkkäisiä määräaikaisia palvelussuhteita. Muita tyypillisiä perusteita peräkkäisille määräaikaisuuksille olivat muun muassa avoimen tehtävän tai viran hoitaminen (13 %) sekä projekti- tai kausiluonteinen työ ja puuttuva kelpoisuus (yhteensä 9 %). 

Helsingin kaupunki seuraa määräaikaisia palvelussuhteita koskevia ja muita keskeisiä henkilöstötunnuslukuja vuosittain laadittavassa henkilöstöraportissa sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa, mitkä käsitellään yhteistoiminnassa kaupungin henkilöstötoimikunnassa. Vuoden 2025 henkilöstöraportin tiedoksi merkitsemisen yhteydessä kaupunginhallitus katsoi, että peräkkäisiä määräaikaisuuksia on perusteltua tarkastella osana henkilöstöraportointia. Henkilöstöraportointia tullaan kehittämään kaupunginhallituksen päätös huomioiden.

Määräaikaisen työsopimuksen solmiminen ilman perusteltua syytä

Aloitteessa viitattu lakiesitys mahdollisuudesta solmia määräaikaisia työsopimuksia ilman perusteltua syytä enintään vuoden ajaksi on tullut lainsäädäntönä voimaan 29.5.2026 alkaen (työsopimuslain 1 luvun 3 §:n 3 ja 4 momentit). 

Helsingin kaupunki ei ole ottanut tai tällä hetkellä harkitse ottavansa käyttöön mahdollisuutta tehdä määräaikaisia työsopimuksia ilman perusteltua syytä. Lainsäädäntöuudistuksen perustelujenkin mukaan uudistuksen tavoitteena on ennen kaikkea pienten ja keskisuurten yritysten työllistämiskynnyksen madaltaminen minimoimalla epäonnistuneisiin rekrytointeihin liittyvää liiketoimintariskiä (HE 199/2025 vp, s. 23, 28 ja 32). Lainsäädäntöuudistuksen mahdollistamien määräaikaisten työsopimusten solmiminen ilman perusteltua syytä myös lisäisi hallinnollisia työnantajavelvoitteita, joiden toteuttaminen edellyttäisi kaupunkiyhteisten toimintamallien kehittämistä.

Konserniohjauksesta

Helsingin kaupunki ohjaa tytäryhteisöissään noudatettavaa henkilöstöpolitiikkaa konserniohjeella. Konserniohjeen 15. luvun mukaan kaupungin tytäryhteisöissä ja -säätiöissä noudatetaan kaupungin henkilöstöpoliittisia käytäntöjä ja linjauksia soveltuvin osin. Voittoa tavoittelevissa, strategisesti merkittävissä yhteisöissä voidaan noudattaa alan ja kilpailijoiden käytäntöjä vastaavaa henkilöstöpolitiikkaa vastuullisuus huomioiden. Konserniohjetta ei ole tarpeen muuttaa tämän asian osalta.

Hallintosäännön 30 luvun 12 §:n 2 momentin mukaan ryhmäaloitteeseen vastaa kaupunginhallitus. Vastaus käsitellään kaupunginvaltuustossa kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä. Muutoin ryhmäaloitteeseen sovelletaan, mitä hallintosäännön 30 luvun 11 §:ssä on määrätty valtuutetun aloitteesta.