Poikkeaminen, Kaartinkaupunki, Rikhardinkatu 3, kaupunkiympäristön toimiala, tilat-palvelu

Poikkeaminen myönnetään seuraavilla ehdoilla:

Maksu

Päätöksestä peritään Helsingin rakennusvalvontataksan 2025 mukainen maksu, joka on 3 346,50 euroa. 

Hakija

Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala, Tilat-palvelu

Rakennuspaikka

3. kaupunginosan (Kaartinkaupunki) korttelin 49 tontti 6

Hakemus

Hakija hakee lupaa poiketa rakennuskiellosta nro 12924 siten, että Rikhardinkadun kirjaston perusparannuksen yhteydessä saadaan muuttaa rakennuksen sisäpiha lasikatteiseksi sisätilaksi.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että sisäisen liikenteen ja esteettömyyden parantamiseksi sisäpiha katetaan. Sisäpihalle järjestetään esteetön sisäänkäynti porttikäytävän kautta Korkeavuorenkadulta. Uudet esteettömät rakennuksen kaikki tasot yhdistävät hissit rakennetaan sisäpihalle. Nykyinen ulkoseinällä oleva hissi poistetaan. Lasikate sijoittuu vesikaton korkeuteen niin, että se ei näy kadulle. Rikhardinkadun varteen katutasoon toteutetaan kahvila, jonne johtavat ovet parannetaan esteettömäksi. Hanke on vanhan asemakaavan mukainen eikä se tuota huomattavaa haittaa uuden kaavan laatimiselle tai toteuttamiselle. Muutokset vahvistavat ydinkeskustan vetovoimaa. Toimenpiteissä huomioidaan kohteen kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot. 

Säännökset, joista poiketaan

Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa alueidenkäyttölain/maankäyttö- ja rakennuslain (AKL/MRL) 53 §:n 2 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi ja laatimiseksi ja rakentamislain 53 §:n mukainen toimenpiderajoitus.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunkiympäristölautakunnan 24.9.2024 (§ 495) määräämä rakennuskielto (nro 12924) asemakaavan muuttamiseksi. Rakennuskielto koskee eräitä 1.–8. sekä 13. ja 14. kaupunginosissa sijaitsevia aluetta. Alueella on vireillä kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistamistyö. 

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 23.8.1836 vahvistettu asemakaava nro 461. 

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu liike- ja palvelukeskustaksi C1, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava pääsääntöisesti liiketilaksi. Alue on kävelypainotteinen. Alue erottuu ympäristöään tehokkaampana ja toiminnallisesti monipuolisempana. Liike- ja toimitilan kokonaismäärää ei lähtökohtaisesti tule vähentää. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava keskustalle ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen. Käyttötarkoituksen muutosten yhteydessä tulee tehdä alueellinen tarkastelu.

Rikhardinkadun kirjasto on Suomen ensimmäinen yleiseksi kirjastoksi suunniteltu ja rakennettu rakennus. Kirjaston on suunnitellut arkkitehti Theodor Höijer, ja se on valmistunut vuonna 1881.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (1.4.2026). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia saatiin 2 kpl. 

Toisessa muistutuksessa edellytetään, että rakennuskiellosta poikkeamisen ehtona varmistetaan poistumis- ja pelastusreittien turvallinen käyttö sekä rakennusaikana että rakennuksen käytön aikana voimassa olevan rasitesopimuksen mukaisesti tai järjestetään turvallisuutta vastaava vaihtoehtoinen ratkaisu. Lisäksi muistutuksessa esitetään, että lasikatteen sijainti ja liitokset sovitetaan yhteen naapuritontin kanssa siten, etteivät rakenteet haittaa näkymiä tai naapurikiinteistön kehittämistä.

Toisessa muistutuksessa Eteläiset kaupunginosat ry puoltaa suunnitelmaa ja poikkeamishakemusta edellyttäen, että suunnittelussa ja toteutuksessa turvataan kirjastorakennuksen arkkitehtoniset ja rakennushistorialliset arvot sekä huolehditaan ratkaisujen korkeasta laadusta erityisesti sisäpihan kattamisen ja esteettömien kulkuyhteyksien osalta.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta (kaupunginmuseo) sekä sosiaali-​, terveys-​ ja pelastustoimialalta. 

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (15.4.2026) seuraavaa: Kirjaston itäpuolinen piha suunnitellaan hankkeessa laajennettavaksi sisätilaksi ja katettavaksi lasikatteella. Laajennusalue sijoittuu rakennusalan ulkopuolelle. Tila mahdollistaa kirjaston uuden asiointihallin avaamisen, joka on yhteydessä vanhaan kirjastorakennukseen ja tarvittaessa myös siitä eriytettävissä. Sisäpihalta syntyy yhteys olevan kirjastorakennuksen kellariin, jonka tiloja voidaan aktivoida uudella tavalla käyttöön. Uudelle sisäpihalle sijoittuu kirjaston toimintaa palveleva uusi yleisöhissi. Kattaminen merkitsee suuria muutoksia erityisesti 1950-luvun siipirakennuksen arkkitehtuuriin, jonka muutoskestävyys on kuitenkin kohteessa suurinta. Alkuperäisen kirjastorakennuksen pihajulkisivut kuuluvat muutoksessa vaalittaviin rakenteisiin.

Sisäpihalle suunniteltu kattaminen tehdään kaupunkikuvallisesti huomaamattomalla tavalla. Uuden sisäpihan ja sen rakenteiden liittymät olevaan rakennukseen suunnitellaan kohteeseen sopeutuvalla tavalla. Kaupunginmuseo puoltaa poikkeamispäätöshakemusta. Kaupunginmuseo seuraa hankkeen jatkosuunnittelua.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla ei ollut huomautettavaa poikkeamisasiasta.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakija on antanut vastineen 11.6.2026. Hakija ilmoittaa vastineessaan, että Rikhardinkadun kirjaston perusparannushankkeen hankeryhmä on aktiivisesti yhteensovittanut suunnitelmia naapuritontin perusparannushankkeen hankeryhmän kanssa. Hankeryhmät ovat yhdessä kehittäneet palopoistumisreittivaihtoehtoa molemmille hankkeille paremmaksi. Lisäksi asiassa edistetään hakijan mukaan hankkeiden yhteensovitusta sekä lasikatteen, että naapuritontin ikkuna-aukotusten osalta. Kaikista yllä mainituista aiheista on työn alla yhteisjärjestelysopimus, jonka ajantasainen luonnos on toimitettu asemakaavayksikölle poikkeamisen käsittelyn yhteydessä.

Rakentamislain 57 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa alueidenkäyttölaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta ja rakentamislaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. 

Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:

1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista;
4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
 

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska sisäpihan kattaminen lasikatteella ja muuttaminen osaksi rakennuksen sisätiloja liittyy olemassa olevan, rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän kirjastorakennuksen perusparannukseen ja toiminnalliseen kehittämiseen. Toimenpiteet toteutetaan pääosin rakennuksen sisäisissä tiloissa ja rakenteissa. 

Toimenpiteen tavoitteena on parantaa rakennuksen esteettömyyttä, sisäistä toimivuutta ja tilojen saavutettavuutta ilman, että rakennuksen kaupunkikuvallinen hahmo tai Rikhardinkadun katutila muuttuu. Lasikate sijoittuu vesikaton tasolle eikä ole näkyvissä katualueille, ja muutokset kohdistuvat pääosin rakennuksen sisäiseen pihatilaan. Sisäpihan kattaminen mahdollistaa uuden esteettömän sisäänkäynnin ja hissiyhteyksien toteuttamisen, olemassa olevien tilojen tehokkaamman ja monipuolisemman käytön sekä rakennuksen pitkän aikavälin käyttöedellytysten parantamisen. Näin toimenpide johtaa parempaan ja tehokkaampaan maankäyttöön ja tiivistää kantakaupungin rakennetta sekä edistää arvokkaan rakennuskannan säilyttämistä.

Hanke sijoittuu alueelle, jossa asemakaavan tavoitteet ovat vanhentuneita eikä asemakaava sisällä rakentamista ohjaavia määräyksiä. Tontilla on voimassa rakennuskielto asemakaavan ajantasaistamiseen liittyen. Haettu poikkeaminen ei kuitenkaan vaikeuta vireillä olevaa asemakaavamuutosta, jossa rakennukselle on esitetty korkeaa suojelumerkintää (sr-1), vaan tukee kaavatyön tavoitteita mahdollistamalla rakennuksen säilymisen ja käytön kehittämisen sen arvoja kunnioittaen. Kaupunginmuseo on lausunnossaan puoltanut poikkeamishakemusta.

Poikkeamiselle asetetut ehdot ovat tarpeen, jotta hankkeen toteuttaminen sovitetaan yhteen naapurikiinteistöjen käytön, pelastusturvallisuuden sekä rakennetun ympäristön suojelutavoitteiden kanssa. Ehdot perustuvat annettuihin muistutuksiin sekä viranomaislausuntoihin.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. 

Sovelletut säännökset

Rakentamislaki (751/2023) 53, 57, 64, 67, 70, 79, 178, 185, 187 §
Alueidenkäyttölaki (132/1999) 53 § 2 mom., 58 §
Hallintolaki (434/2003) 62 a §

Hyödyntämisaika

Hakijan on hyödynnettävä poikkeamislupa kahden vuoden kuluessa poikkeamisluvan lainvoimaiseksi tulosta.

Tiedoksianto

Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 5 §:n 1 momentin 3b a kohdan mukaan maankäyttöjohtaja päättää rakentamislain 57 §:ssä tarkoitetusta poikkeamisluvasta, kun kysymys ei ole hankkeen koko ja käyttötarkoitus huomioon ottaen periaatteellisesti merkittävästä poikkeamisesta alueidenkäyttölaissa tai rakentamislaissa säädetystä tai mainittujen lakien nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.