Lausuntopyyntö, rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain ja rakentamislain muuttaminen sekä energiatodistusta että rakennuksen ilmastoselvityksestä koskevien asetusten muuttaminen, ympäristöministeriö

Kaupunginhallitus antaa ympäristöministeriölle seuraavan lausunnon:

Helsinki kaupunki katsoo, että laki- ja -asetusmuutokset tukevat yhteiskunnan siirtymistä kohti kestävämpää rakennusten ylläpitoa sekä korjausrakentamista rakennuksen koko elinkaari huomioon ottaen. Energiatodistuksen ja ilmastoselvityksen yhtenäistäminen on selkeyden kannalta alalle myönteinen uudistus.

Kaupunki kiinnittää huomiota erityisesti muutosten myötä lisääntyvään osaamistarpeeseen sekä energiatodistuksen mahdollisesti kasvaviin laadintakustannuksiin. Rakentamisen hiilijalanjäljen arvioimisen osalta huolta herättää vuonna 2029 voimaan tulevien erikoistilanteiden tulkinta vasta loppukatselmuksen yhteydessä. Lisäksi kaupunki kiinnittää tässä myös huomiota rakennusvalvonnan osalta ongelmaan, joka syntyy, kun rakennus ei käyttöön otettaessa täytä sille asetettua hiilijalanjäljen raja-arvoa. Kaupunki odottaa keinoja myös näissä tilanteissa toimimiseen.

Helsingin kaupunki toteaa esityksestä kokonaisuudessaan tarkemmin seuraavaa:

Laki rakennuksen energiatodistuksesta ja perusparannuspassista

Energiatodistuksen laatimisvelvoite myös suojeltuihin rakennuksiin

Säädösluonnoksessa esitetään, että energiatodistuksiin tulee pääsääntöisesti sisältyä parannusehdotuksia. Suojeltujen rakennusten osalta tarvitaan ohjeistusta, miten kohdennetaan energiatehokkuuden parannusehdotukset. On huolehdittava siitä, että tähän varmistetaan riittävä osaaminen todistuksen laatijalta.

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta

Energiatodistuksen hiilijalanjälkitieto

Energiatodistuksessa esitettävä hiilijalanjäljen summa olisi hyvä esittää samassa muodossa, kuin ilmastoselvityksessä, eli kgCO2e/m², eikä kgCO₂/m², niin kuin esityksessä nyt esitetään. Muuten energiatodistuksen ja ilmastoselvityksen yhtenäistämistä pidetään hyvänä asiana.

Säädöksessä olisi hyvä täsmentää, missä vaiheessa energiatodistukseen edellytetään GWP-tietoa (Global Warming Potential) eli ilmaston lämmityspotentiaali-tietoa.

Energiatodistukseen kirjattavat suositukset sisältävät jatkossa myös käytöstä syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskeinot, mikä on hyvä uudistus.

Energiamuotojen kertoimet

Sähkön kerroin on pudonnut edellisestä päivityksessä (2017) 1,2>0,9 (2025), mikä kuulostaa pieneltä muutokselta sen perusteella, että hiilidioksidineutraalin sähkön osuus on kasvanut (2017) 80 % > 96 % (2025). Myös uusiutuvien osuus on noussut sähköntuotannossa (2017) 47 %>57 % (2025). Fossiilisten polttoaineiden kerroin on 1, joten sähkön kerroin 0,9 tuntuu kohtuuttoman suurelta.

Perusparannuspassi

Perusparannuspassin laadintaan on syytä varmistaa riittävä osaaminen.

Energiatodistuksen kevennetty päivitys

Tämä on hyvä uudistus säädökseen. Nykyisellään energiatodistukset vanhenevat usein selvästi ennen voimassaoloaikansa umpeutumista.

Energiatodistuksen hankintakustannus

Energiatodistuksen sisältöön ehdotetut lisäykset eivät ole todistuksen teettämiskustannusten kannalta merkittäviä silloin, kun energiatodistus laaditaan uudisrakentamisen tai perusparantamisen yhteydessä, koska ehdotuksen mukaiset asiat pääsääntöisesti selvitetään ja lasketaan suunnittelun yhteydessä. Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan olemassa olevan rakennuksen energiatodistuksen laatimisessa taas pitää selvittää merkittävästi enemmän asioita kuin aiemmin, mikä tulee väistämättä nostamaan teetettävien energiatodistusten kustannuksia.

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta

Hiilijalanjäljen raja-arvon ylittyminen ja erityistilanteet

Pykälän 21 a § kolmannen momentin kohta "Erityistilanteisiin liittyvä raportointi tulee esittää rakennusvalvontaviranomaiselle mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään loppukatselmuksessa osana ilmastoselvitystä tai sen liitteenä" on haastava kaupungin rakennusvalvonnan näkökulmasta tilanteessa, jossa perusteet erityistilanteeseen eivät täyty, mutta rakennuttajan näkemys on toinen.

Jos perusteita ei voida todeta etukäteen, voi tämä lisätä todennäköisyyksiä sille, että hankkeet eivät pääse hiilijalanjäljen raja-arvovaatimuksiin. Raja-arvojen ylittyminen on jo nyt todettu ongelmalliseksi tilanteeksi rakennuksen käyttöönoton kannalta.

Erityistilanne pitäisi voida todentaa viimeistään rakentamislupaa haettaessa. Vaihtoehtoisesti voisi olla hyvä saada näkemys siitä, että voidaanko tässä soveltaa rakentamislain 61 § kohtaa 6: “muu kuin 1–5 kohdassa tarkoitettu lupahakemuksen ratkaisemiseksi tarvittava olennainen selvitys”.

Helsingin kaupunki odottaa myös keinoja siihen, miten toimitaan, kun hiilijalanjäljen raja-arvo ylittyy ja lopullista loppukatselmusta ei voida tehdä.

Uudet elinkaaren vaiheet

Lisättyihin vähähiilisyyden arvioinnin moduuleiden (B1, B2 ja B3) laskentaan on hyvä saada päivitettyä ohjeistusta.

Lausuntopyyntö

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain (50/2013) ja rakentamislain (751/2023) muuttamisesta.

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi rakennuksen energiatodistuksesta annetun ympäristöministeriön asetuksen (1048/2017) muuttamisesta.

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta annetun ympäristöministeriön asetuksen (1027/2024) muuttamisesta.

Lausuntoa on pyydetty 30.4.2026 mennessä. Lausunnolle on pyydetty ministeriöstä lisäaikaa ja sitä myönnettiin 8.5.2026 asti.

Lausuntopyyntö on liitteenä 1. Lakiluonnos on liitteenä 2 ja asetusluonnokset liitteenä 3 ja 4.

Luonnos hallituksen esitykseksi

Hallituksen esityksen ja asetusmuutosten taustalla on uudelleenlaadittu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1275 rakennusten energiatehokkuudesta. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan 28.5.2024 ja se on toimeenpantava jäsenvaltioissa 28.5.2026 mennessä. Laki- ja asetusmuutoksilla pantaisiin osaltaan täytäntöön uudelleenlaadittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rakennuksen energiatodistuksesta annettua lakia, jotta se vastaisi uudelleen laaditun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EU) 2024/1275 vaatimuksia. Esityksessä toteutettaisiin direktiivissä edellytetyt muutokset rakennuksen energiatodistuksen sisältöön ja siihen liittyviin menettelyihin sekä lisättäisiin säännökset perusparannuspassista.

Liitelakina esitetty rakentamislain muutos liittyisi direktiivin 7 artiklan mukaiseen uuden rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen laskemis- ja ilmoittamisvelvollisuuksiin sekä hiilijalanjäljen raja-arvoihin.

Osa direktiivin täytäntöönpanon edellyttämistä muutoksista tehtäisiin ympäristöministeriön asetuksiin:

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rakennuksen energiatodistuksesta annettua ympäristöministeriön asetusta siten, että asetus vastaisi direktiivin vaatimuksia. Asetuksessa säädettäisiin tarkemmin muun muassa energiatodistuksen terminologiaan, laskentasääntöihin, rakennusten ryhmittelyyn energialuokituksissa, energiatodistuksen kaavaan sekä energiatodistuksessa esitettäviin tietoihin. Lisäksi säädettäisiin tarkemmin perusparannuspassissa esitettävistä tiedoista ja perusparannuspassin mallista.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rakennuksen ympäristöministeriön asetusta ilmastoselvitystä ja rakennustuoteluetteloa koskien siten, että kansallinen arviointimenetelmä vastaisi direktiiviin liitteen III ja sitä koskevan Euroopan komission antaman delegoidun säädöksen (C/2025/8723) vaatimuksia. Arviointimenetelmään liittyvillä muutoksilla on tarkoitus yhdenmukaistaan vähähiilisyyden arviointimenetelmät eri jäsenvaltioissa. Asetukseen tehtäisiin lisäksi tarvittavat muutokset, jotta se soveltuisi myös direktiivin mukaisten A+ -luokan perusparannettujen rakennusten GWP-tietojen laskemiseen.

Laki ja -asetukset olisivat tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Saatu lausunto

Asiasta on saatu kaupunkiympäristön toimialan lausunto. Lausunto perustuu saatuun lausuntoon ja sitä on täydennetty yhteistyössä kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston kanssa.

Lopuksi

Hallintosäännön 19 luvun 5 §:n mukaan, ellei toisin ole säädetty tai määrätty, kaupungin puhevaltaa käyttää ja kaupungin esitykset ja lausunnot ulkopuoliselle antaa kaupunginhallitus. Asian periaatteellisen ja taloudellisen merkityksen ollessa vähäinen, kaupungin esitykset tai lausunnot antaa se kaupungin viranomainen, jonka tehtäviin asia kuuluu.