Lausuntopyyntö, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttaminen, sosiaali- ja terveysministeriö

HEL 2026-002825
Asialla on uudempia käsittelyjä

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

§ 7

Päätös

Pormestari antoi sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupunki on antanut kyseessä olevaan esitykseen perusteellisemman lausuntonsa kaupunginhallituksen päätöksellä 17.11.2025 § 749 ja siksi tässä lausunnossa keskitytään niihin kohtiin, joita on muutettu edellisen lausuntokierroksen jälkeen.

Hallituksen esitykseen tehdyt muutokset

Kotihoidon tuen maksamisen edellytykseksi säädettäisiin kolmen vuoden asumisaikavaatimus lasta pääasiallisesti hoitavalle vanhemmalle tai muulle huoltajalle. Yhden huoltajan perheissä asumisaikavaatimus koskisi lapsen kanssa asuvaa vanhempaa. Kotihoidon tukea ei siis maksettaisi, jos lasta pääasiallisesti hoitava vanhempi tai muu huoltaja on asunut Suomessa alle kolme vuotta 16 vuotta täytettyään.

Aiemmin lausunnolla olleessa versiossa asumisaikavaatimus koski myös lapsen kanssa asuvaa muuta huoltajaa ja vanhemman tai muun huoltajan avio- tai avopuolisoa.

Lisäksi ehdotetaan, että kotihoidontukea maksettaisiin vain lasta pääasiallisesti hoitavalle vanhemmalle tai muulle huoltajalle. Nykyisin kotihoidon tuen myöntämisen edellytyksenä ei ole, että tuen saaja itse pääasiallisesti hoitaa lasta. Tällöin olisi mahdollista, että kotihoidon tuki myönnettäisiin huoltajalle, joka täyttäisi ehdotetun asumisaikavaatimuksen, mutta lasta pääasiallisesti hoitaisi kotona puoliso, joka on asunut Suomessa alle kolme vuotta.

Lapsen hoidon järjestäminen perheen ulkopuolisen hoitajan toimesta olisi tukilain mukaisten edellytysten täyttyessä edelleen mahdollista yksityisen hoidon tuella. Yksityisen hoidon tuki maksetaan hoidon tuottajalle eikä vanhemmalle tai huoltajalle. Lisäksi tukilain hoidon tuottajaa koskevaa määritelmää ehdotetaan muutettavaksi varhaiskasvatuslakiin tehtyjen muutosten johdosta. Tältä osin kyse olisi teknisestä muutoksesta.

Helsingin kaupungin näkemykset

Helsingin kaupunki suhtautuu edelleen muutosten jälkeenkin varauksellisesti hallituksen esitykseen, jonka tavoitteena on edistää maahanmuuttajataustaisten vanhempien kotoutumista ja lasten osallistumista varhaiskasvatukseen rajoittamalla kotihoidon tuen saantia kolmen vuoden asumisaikavaatimuksella. Kaupunki tunnistaa esityksen tavoitteet tärkeiksi, mutta pitää ehdotettuja keinoja osin ongelmallisina ja heikosti kohdentuvina.

Helsingin kaupunki pitää vieraskielisten lasten varhaiskasvatuksen osallistumisasteen kasvattamista tärkeänä ja tavoiteltavana, mutta huomauttaa, ettei ehdotettu pääasiallisesti lasta hoitavaa vanhempaa tai huoltajaa koskeva kolmen vuoden asumisaikavaatimus kotihoidon tuen saamisen edellytykseksi ole tehokas tai yhdenvertainen keino tavoitteen saavuttamiseksi. Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen erityisesti vieraskielisten lasten osalta on Helsingin strategian mukaista.

Kolmen vuoden asumisaikavaatimus asettaa kuitenkin edelleen perheet eriarvoiseen asemaan. Erityisesti EU:n ulkopuolelta muuttaneet perheet ovat riskissä jäädä ilman tukea.

Nykyistä useamman kotivanhemman saaminen kotoutumis- ja työllisyyspalveluiden piiriin on asiana kannatettava. 1.1.2025 voimaan tulleen kotoutumislakiuudistuksen vaikutuksia maahanmuuttajavanhempien työllistymiseen tai varhaiskasvatukseen osallistumiseen ei ole ehditty vielä riittävästi tarkastella. Tämän vuoksi tukijärjestelmän uudistamisen ajankohta ei ole tarkoituksenmukaisin hallituksen esityksen tavoitteeseen nähden.

Esityksessä arvioidaan, että muutoksen kohteina olevista kotihoidon tukea saavista kotivanhemmista puolet siirtyisi työnhakijoiksi ja puolet jäisi kotiin hoitamaan lapsiaan. Kotiin jäävien tavoittaminen kotoutumista ja työllistymistä edistäviin palveluihin vaikeutuisi nykyisestä tilanteesta, jossa kunta saa Kelalta tiedot kotihoidon tukea saavista alkuvaiheen maahanmuuttajista. Kuntia tulisi tukea näiden henkilöiden tavoittamisessa kotoutumista edistävien palvelujen piiriin esimerkiksi jalkautuvin toimin.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja esityksestä, jolla muutettaisiin lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia. Esityksen tavoitteena on edistää maahanmuuttajataustaisten naisten kotoutumista ja työllisyyttä ja sillä toteutetaan Orpon hallitusohjelman mukaisesti niin sanottu kotihoidon tuen Norjan malli. Kotihoidon tukea voisi jatkossa saada vähintään kolmen vuoden Suomessa asumisen jälkeen. Lausuntoja voi antaa 3.3.2026 saakka.

Esitysluonnos kotihoidon tukeen ehdotetuista muutoksista oli lausunnolla loppuvuodesta 2025. Esitysluonnokseen kuitenkin tehtiin lausuntopalautteen perusteella muutoksia, joiden vuoksi se on nyt uudelleen lausuntokierroksella. Lausuntoaika on yleistä ohjeistusta lyhyempi, koska esitysluonnos on jo ollut lausuntokierroksella ja STM pyytää lausuntoja aiempaan esitykseen tehdyistä muutoksista.

Kotihoidon tuen maksamisen edellytykseksi säädettäisiin kolmen vuoden asumisaikavaatimus lasta pääasiallisesti hoitavalle vanhemmalle tai muulle huoltajalle. Yhden huoltajan perheissä asumisaikavaatimus koskisi lapsen kanssa asuvaa vanhempaa. Kotihoidon tukea ei siis maksettaisi, jos lasta pääasiallisesti hoitava vanhempi tai muu huoltaja on asunut Suomessa alle kolme vuotta 16 vuotta täytettyään. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että kotihoidon tuki maksettaisiin jatkossa aina lasta pääasiallisesti hoitavalle vanhemmalle tai muulle huoltajalle.

Aiemmin lausunnolla olleessa versiossa asumisaikavaatimus koski myös lapsen kanssa asuvaa muuta huoltajaa ja vanhemman tai muun huoltajan avio- tai avopuolisoa.

Muutos koskisi tilanteita, joissa muutto Suomeen on tapahtunut ehdotetun lain tultua voimaan.

Lisäksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaista hoidon tuottajan määritelmää ehdotetaan muutettavaksi varhaiskasvatuslakiin tehtyjen muutosten vuoksi.

Hallintosäännön 9 luvun 1 momentin 7 kohdan mukaan pormestari antaa kaupunginhallitukselta pyydettyjä lausuntoja, jollei asia sen periaatteellisen tai taloudellisen merkityksen johdosta ole saatettava kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Päätös tullut nähtäväksi 04.03.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Esittelijä

Nimi
Jukka-Pekka Ujula

Titteli
Kansliapäällikkö

Päättäjä

Nimi
Daniel Sazonov

Titteli
Pormestari

Lisätietojen antaja

Nimi
Katja Rimpilä

Titteli
Kaupunginsihteeri