Toimipaikat ja vähimmäisryhmäkoko 2026–2027, suomenkielinen esiopetus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Päätös, johon vaaditaan oikaisua

Esiopetuksen toimipaikkoja koskeva kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätös 10.3.2026 § 5.

Oikaisuvaatimus

Muutoksenhakija vaatii, että kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätös kumotaan siltä osin kuin se estää esiopetuksen järjestämisen palveluntuottajan päiväkodissa (Little Heroes International Kindergarten) ja asia palautetaan uuteen valmisteluun. Muutoksenhakijan mukaan jaoston päätös perustuu puutteelliseen selvitykseen, vakiintuneesta hallintokäytännöstä poikkeavaan tulkintaan sekä menettelyyn, jossa asianosaisten kuulemista ei ole toteutettu hallintolain edellyttämällä tavalla.

Muutoksenhakijan esittämät perustelut ilmenevät lähemmin oikaisuvaatimuksesta.

Kuntalain 134 §:n 1 momentin nojalla kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Kuntalain 137 §:n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa oikealle viranomaiselle.

Perustelut

Perusopetuslain 4 §:n mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Kunta voi hankkia esiopetuspalvelut myös muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti.

Oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa on vakiintuneesti katsottu, että perusopetuslaki ja opetukseen liittyvä muu lainsäädäntö jättää esiopetus- ja koulupaikkojen järjestämisessä varsin laajan harkintavallan kunnille.

Kunta voi esimerkiksi järjestää esiopetuspalvelut kokonaan itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkia ne tarpeensa mukaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Hankkiessaan esiopetusta yksityisiltä palveluntuottajilta, kunta voi asettaa esiopetuksen hankkimiselle ja tuottamiselle kriteerejä, jotka palveluntuottajan tulee täyttää. Kriteerit juontuvat perusopetuslaista ja muusta esiopetukseen liittyvästä lainsäädännöstä sekä esiopetuksen opetussuunnitelmasta. Lisäksi kriteereihin kuuluu jaoston linjaama ryhmäkokovaatimus poikkeamismahdollisuuksineen.

Asian taustaa

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on päättänyt (28.10.2025 § 37) esiopetuksen toimipaikoista toimintavuodelle 2026-2027. Jaoston päätöksen liitteessä 2 on listattu kunnallista esiopetusta järjestävät yksityisten palveluntuottajien toimipaikat, jotka ovat hakemuksissaan sitoutuneet täyttämään esiopetuksen järjestämisen kriteerit. Jaoston päätökseen on lisäksi kirjattu, että yksityisiä toimipaikkoja koskeva päätös vahvistetaan, kun yksityisissä toimipaikoissa järjestettävän esiopetuksen hakuaika on päättynyt. Toimipaikat on vahvistettu tämän oikaisuvaatimuksen kohteena olevalla päätöksellä. Yksityisissä toimipaikoissa järjestettävän esiopetuksen hakuaika on ollut 7.1.-21.1.2026. Palveluntuottajan järjestämään esiopetukseen on hakuaikana saapunut neljä (4) hakemusta. Palveluntuottajan päiväkotia Little Heroes International Kindergarten ei vahvistettu esiopetuksen järjestämispaikaksi, koska esiopetuksen järjestämisen kriteerit eivät täyttyneet vähimmäisryhmäkoon osalta.

Yksityisessä toimipaikassa järjestettävässä esiopetuksessa vähimmäisryhmäkoko on ollut useamman vuoden seitsemän (7) esiopetukseen osallistuvaa lasta. Kunnallisella puolella vastaavasti lukumäärä on 14 lasta. Yksityisissä toimipaikoissa vähimmäisryhmäkoko voi alittua pedagogisesti painotettuun, katsomukselliseen kasvatukseen tai kielipainotukseen perustuvassa esiopetuksessa silloin, kun esiopetuksesta on jatkumo samaa pedagogiikkaa, katsomusta tai kieliopetusta toteuttavaan perusopetukseen. Esiopetusryhmiä muodostui yksityisiin toimipaikkoihin yhteensä 41, joista 37:ään muodostui vähintään seitsemän (7) lapsen ryhmä.

Esiopetuksen vähimmäisryhmäkoosta ei ole säädetty perusopetuslaissa eikä muualla lainsäädännössä. Varhaiskasvatuslaissa ja asetuksessa on säädetty lapsiryhmän koosta ja päiväkodin henkilöstön mitoituksesta. Esiopetusryhmät tulee muodostaa lapsen edun mukaisesti ja siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa perusopetuslaissa ja esiopetuksen opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet.

Kokonaisharkinta vähimmäisryhmäkoosta poikkeamiselle

Jaoston päätöksen perusteluissa on linjattu, että yksityisessä toimipaikassa järjestettävässä esiopetuksessa vähimmäisryhmäkoko on seitsemän (7) esiopetukseen osallistuvaa lasta. Vähimmäisryhmäkoko voi alittua pedagogisesti painotettuun, katsomukselliseen kasvatukseen tai kielipainotukseen perustuvassa esiopetuksessa silloin, kun esiopetuksesta on jatkumo samaa pedagogiikkaa, katsomusta tai kieliopetusta toteuttavaan perusopetukseen. Ryhmäkoon alittuminen neljään (4) on ollut kirjoittamaton vähimmäisvaatimus, jota on nyt arvioitu uudelleen.

Esiopetuksen toimintaympäristö on muuttunut ja sen vuoksi poikkeamista on tarkasteltu uudelleen yhdessä palveluntuottajien kanssa. Esiopetus on tavoitteellista toimintaa, jossa jokaisen esiopetuksessa olevan lapsen tulee saada kokemuksia toimimisesta riittävän kokoisessa vertaisryhmässä samanikäisten lasten kanssa ennen kouluun siirtymistä. Tämä haastaa esiopetustoiminnan järjestämisen sen vuoksi, että kaikilla päiväkodin lapsilla tulisi olla samaan aikaan esiopetuksesta vastaava opettaja ja nuoremmilla lapsilla varhaiskasvatuksen opettaja. Hyvin pienelle lapsimäärälle ei ole käytännössä mahdollista muodostaa joka päivä omaa esiopetusryhmää tai omaa toiminnallista esiopetus-pienryhmää koko esiopetusajaksi tai suurimmaksi osaksi esiopetusaikaa. Tämä johtuu aikuisten ja lasten välisestä suhdelukuvaatimuksesta eli päiväkodin henkilöstömitoituksesta ja siitä, että opettajan tulisi opettaa ko. ryhmää tai pienryhmää.

1.8.2025 voimaan tulleet perusopetuslain oppimisen ja koulunkäynnin tukeen (luku 4 a) tulleet muutokset vaikuttavat myös esiopetuksessa annettavaan tukeen. Yksityisillä toimijoilla ei ole vastaavaa tuen henkilöstöä kuin kunnallisissa toimipaikoissa järjestää varhaiskasvatuksen erityisopettajan antamaa esiopetuksen ryhmäkohtaista tukea. Myöskään oppilaskohtaisten tukitoimien järjestämistä (20 c §) ei ole mahdollista toteuttaa vastaavalla tavalla yksityisessä toimipaikassa kuin kunnallisessa.

Lisäksi perheiden muuttaessa kesken esiopetusvuoden, pieni esiopetusryhmä pienentyy entisestään, jolloin voi syntyä tilanteita, että esiopetusryhmään jää vain 1-3 esiopetusikäistä lasta. Edellä esitetyistä asioista on keskusteltu palveluntuottajien kanssa keväällä ja syksyllä 2025 pidetyissä tapaamisissa ja tarkennettu poikkeamisen perusteita.

Kuuleminen ja luottamuksensuoja

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää vuosittain esiopetuksen järjestämispaikat seuraavalle toimintakaudelle. Hankkiessaan esiopetusta yksityisiltä palveluntuottajilta, kunta voi asettaa esiopetuksen hankkimiselle ja tuottamiselle kriteerejä, jotka palveluntuottajan tulee täyttää. Kriteerit juontuvat perusopetuslaista ja muusta esiopetukseen liittyvästä lainsäädännöstä sekä esiopetuksen opetussuunnitelmasta. Lisäksi kriteereihin kuuluu jaoston linjaama ryhmäkokovaatimus poikkeamismahdollisuuksineen.

Se, että palveluntuottaja on edellisenä toimintakautena voinut järjestää esiopetusta vähimmäisryhmäkokoa pienemmälle lapsimäärälle, ei perusta palveluntuottajalle sellaista luottamuksensuojaa, jonka perusteella palveluntuottaja voi olettaa voivansa järjestää esiopetusta myös seuraavina toimintakausina. Luottamuksensuoja suojaa lähtökohtaisesti tehtyjen päätösten pysyvyyttä, ei tulevien päätösten sisältöä.

Tässä tapauksessa luottamuksensuoja ei tarkoita sitä, että palveluntuottajille asetettuja kriteerejä esiopetuksen järjestämiselle ei voisi muuttaa tai kriteereitä ei voisi arvioida toisin kuin edellisinä vuosina. Vähimmäisryhmäkokovaatimus on edelleen edellisvuosien tapaan 7 lasta. Se, että aiempina vuosina on harkinnan perusteella voinut järjestää esiopetusta neljälle lapselle, ei tarkoita sitä, että seuraavina vuosina on myös näin toimittava. Kyse on viranomaisen harkintaan kuuluvasta asiasta. Esiopetuksen järjestämispaikat päätetään vuosittain toimintakaudeksi kerrallaan.

Hallintolain mukaista kuulemista ei toteuteta pelkästään sen vuoksi, että palveluntuottaja on järjestänyt edellisenä toimintakautena esiopetusta. Tässä tapauksessa on arvioitu, että palveluntuottajien kuuleminen on hallintolain 34 §:n 2 mom. 5 kohdan mukaan ilmeisen tarpeetonta, koska kuuleminen ei toisi asiaan uutta selvitystä. Esiopetuksen järjestämiseen liittyvä ryhmäkokovaatimus perustuu selkeästi objektiiviseen kriteeriin, jota palveluntuottaja ei täytä. Poikkeaminen ryhmäkokovaatimuksesta perustuu myös objektiiviseen kriteeriin, kun on arvioitu, että ryhmäkoko ei voi alittua neljään lapseen edellä esitetyt perusteet huomioiden.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, jaosto ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole lainvastainen.

Päätös tullut nähtäväksi 10.06.2026

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava fyysisesti tai postitse valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitus on toimitettava sähköisesti valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.