Oppilaaksiottoalueen muutos 1.8.2027 alkaen, Itäkeskuksen ja Myllypuron alue

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on 31.3.2026 päättänyt Myllypuron peruskoulun, Itäkeskuksen peruskoulun, Hertsikan ala-asteen koulun ja Herttoniemen yhteiskoulun oppilaaksiottoalueen muuttamisesta 1.8.2027 alkaen.

Oikaisuvaatimuksen tekijät ovat tehneet päätöksestä 29.4.2026 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen mukaan oikaisuvaatimus kohdistuu päätöksen Karhunkaatajan aluetta koskevaan osaan seuraavasti:

“Hertsikan ala-asteen ja Herttoniemen yhteiskoulun oppilaaksiottoalueen raja Viilarintieltä siirretään vastaamaan suurpiirien välistä rajaa 1.8.2029 alkaen esiopetuksen oppilaaksiottoalueiden osalta ja 1.8.2030 perusopetuksen oppilaaksiottoalueiden osalta. Muutoksen jälkeen Myllypuron peruspiiriin kuuluvat Karhukallion ja Karhunkaatajan alueet sekä Roihupellon osa-alue kuuluvat kokonaisuudessaan Itäkeskuksen peruskoulun ja siihen liittyvään esiopetuksen oppilaaksiottoalueisiin.”

Karhunkaatajan alueella tarkoitetaan oikaisuvaatimuksessa näiden katujen muodostamaa asuinaluetta: Sissosentie, Sissosenpolku, Ajopolku, Kitusentie, Höökintie ja Karhunkaatajantie. Alue sijaitsee itäisessä suurpiirissä, mutta toistaiseksi sen lähikoulut ovat olleet kaakkoisen suurpiirin puolella.

Oikaisuvaatimuksen tekijät vaativat päätökseen muutosta seuraavasti:

1.Ensisijaisesti oikaisuvaatimuksen tekijät vaativat päätöksen kumoamista Karhunkaatajan alueen osalta. Tällöin Karhunkaatajan alueen lähikoulut pysyisivät samoina kuin tähänkin asti: Hertsikan ala-asteena ja Herttoniemen yhteiskouluna. Oppilaaksiottoalueen raja ei siten kulkisi kokonaisuudessaan suurpiirien välisellä rajalla, ellei suurpiirien rajaa päädytä siirtämään.

2.Toissijaisesti oikaisuvaatimuksen tekijät vaativat Karhunkaatajan alueen osalta aikataulun muuttamista siten, että oppilaaksiottoalueen muutos tulee voimaan vasta, kun Karhukallion uusi kerrostaloalue on rakennettu Viilarintien eteläpuolelle ja sen myötä toimiva ja turvallinen kevyen liikenteen ylikulku Viilarintien yli on olemassa.

3.Mikäli päätöstä ei kumota ensisijaisen vaatimuksen mukaisesti, oikaisuvaatimuksen tekijät vaativat, että päätökseen lisätään kirjaus, jonka mukaan Hertsikan ala-asteella ennen muutoksen voimaantuloa jo aloittaneet Karhunkaatajan alueen lapset saavat käydä koko peruskoulunsa loppuun Herttoniemen kouluissa. Heille toisin sanottuna taataan pääsy samaan yläkouluun kuin alakoulun aikaisille luokkatovereilleen, myös muutosvuonna ja sitä seuraavina viitenä vuotena (alkuperäisen päätöksen mukaan vuosina 2030–2035). Tämä päätös vastaisi Marjaniemessä oppilaaksiottoalueen muutoksen yhteydessä tehtyä ratkaisua (kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätös 26.10.2021).

Oikaisuvaatimuksen tekijöiden perustelut ilmenevät lähemmin liitteenä olevasta oikaisuvaatimuksesta liitteineen.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Kuntalain 134 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Helsingin kaupungin hallintosäännön mukaan jaostojen tehtävänä on oman kieliryhmänsä osalta päättää perusopetuslain mukaisen opetuksen koulukohtaisesta järjestämisestä ja mitoituksesta (hallintosääntö 15 luku 2 §).

Taustaa

Helsingin kaupungin koulujen palveluverkon tarkastelu pohjautuu koulutuspoliittisiin linjauksiin (kaupunginhallitus 30.3.2015 § 339), suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnittelun periaatteisiin (kasvatus- ja koulutuslautakunta 3.3.2020, HEL 2020-001225) sekä kaupungin strategiaan.

Oppilaaksiottoalueella toteutuu lapsen varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus lähipalveluna. Palveluverkon kehittämisessä tarkastellaan alueellista palvelutarvetta, palvelutarjontaa ja käytettävissä olevia tilaresursseja sekä huomioidaan, että koulujen koko on tasainen ja mahdollistaa laadukkaan opetuksen järjestämisen. Tilojen käytön ja investointien määrän tulee tukea opetuksen järjestämistä laadukkaasti ja taloudellisesti.

Hertsikan ala-asteen koulun ja Herttoniemen yhteiskoulun nykyiset oppilaaksiottoalueet ulottuvat sekä kaakkoisen että itäisen suurpiirin alueelle. Oppilaaksiottoalueita muutetaan vastaamaan suurpiirirajoja suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnittelun periaatteiden mukaisesti. Samalla Itäkeskuksen peruskoulun ja Myllypuron peruskoulun oppilasmääriä tasataan siten, että molemmissa kouluissa voidaan toteuttaa monipuolista opetusta ja käytettävissä olevia tiloja hyödynnetään suunniteltujen oppilasmäärien mukaisesti.

Oppilasmäärien kehitystä on arvioitu väestöennusteen avulla. Päätöksessä on otettu huomioon myös asuntopoliittinen lausunto sekä oppilaiden ja huoltajien näkemykset muutoksesta koulujen toiminnan järjestämisen, yhtenäisen opinpolun, tilakapasiteetin ja väestöennusteen asettamien reunaehtojen puitteissa.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt väitteet ja vastaukset niihin

1. ja 2. Mahdollisimman turvallisen ja lyhyen koulumatkan vaatimus ja kunnan osoittama lähikoulu

Oikaisuvaatimuksen mukaan päätös on perusopetuslain 6 §:n 1 momentin vastainen. Perusopetuslain 6 §:n 1 momentin mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä.

Oikaisuvaatimuksen mukaan matka Karhunkaatajan alueelta itäisen suurpiirin kouluihin, Itäkeskuksen tai Myllypuron peruskouluun, on selvästi turvattomampi kuin matka kaakkoisessa suurpiirissä sijaitseviin Herttoniemen kouluihin, erityisesti Hillerikujalle. Oikaisuvaatimuksen mukaan Karhunkaatajan alueelta kävelymatka Hillerikujalle on 0,6–1,3 kilometriä, Itäkeskuksen kouluun 1,3–2,0 kilometriä. Matka Hillerikujalle on oikaisuvaatimuksen mukaan yksiselitteisesti lyhyempi kuin Itäkeskuksen peruskouluun.

Oikaisuvaatimuksen mukaan päätös on perusopetuslain 6 §:n 2 momentin vastainen. Perusopetuslain mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle ja muulle tässä laissa tarkoitettua opetusta saavalle 1 momentin mukaisen lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa tämän lain 4 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. - - Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. Oikaisuvaatimuksen mukaan sellaista tosiasiallista syytä, joka estäisi nykyisten lähikoulujen käymisen Herttoniemen suunnalta ei ole olemassa, kun Hertsikan ala-aste ja Herttoniemen yhteiskoulu jatkavat toimintaansa ja ovat Karhunkaatajan alueen lasten lähimmät koulut.

Esittelijä toteaa, että Helsingin kaupungin palveluverkkoon kuuluvilla kouluilla on kullakin oma oppilaaksiottoalue. Alueista päättää kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto. Oppilaaksiottoalueiden rajat suunnitellaan niin, että koulumatkat ovat mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä.

Edelleen esittelijä toteaa, että perusopetuslain 6 §:n 1 momentin lisäksi koulumatkoista säädetään perusopetuslain 32 §:ssä, jonka mukaan perusopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, jos koulumatka on pidempi kuin viisi kilometriä tai matka on liian vaikea, rasittava tai vaarallinen.

Helsingissä 1 - 6 vuosiluokan lähikoulun oppilas saa HSL-matkalipun lähikouluun jo silloin, kun koulumatka kodista lähikoulun on vähintään kaksi kilometriä. Koulumatkan pituuden osalta Helsingissä on arvioitu, että alle kahden kilometrin pituinen koulumatka ei ole liian pitkä 1-6 vuosiluokilla oleville oppilaille.

Koulumatkat kulkevat yleistä jalankulkijoiden käytössä olevaa reittiä pitkin. Mahdollinen koulumatkan vaarallisuus ratkaistaan oppilaskohtaisesti ottaen huomioon mm. oppilaan ikä ja matkan pituus.

Lähikoulun osalta esittelijä toteaa, että oppilaalla on oikeus käydä hänelle osoitettua lähikoulua. Jaoston päätöksen perusteluissa on todettu, että oppilaalla on mahdollisuus käydä aloittamansa koulun luokka-asteet loppuun. Oppilailla on oikeus halutessaan vaihtaa muutoksen voimaan tultua oman oppilaaksiottoalueen kouluun. Tällöin myös sisaruksilla on mahdollisuus käydä samaa koulua.

Esittelijä toteaa, että toisin kuin oikaisuvaatimuksessa esitetään, oppilaan oikeus käydä hänelle osoitettua lähikoulua ei ulotu sellaisiin alueella nyt asuviin lapsiin, joille ei ole vielä osoitettu koulupaikkaa alueen kouluissa.

3. Lapsen edun ensisijaisuus

Oikaisuvaatimuksen mukaan perusopetuslaissa todetaan (3 a §): ”Esi- ja perusopetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.” Perusopetuslain sanamuoto viittaa yksittäisen lapsen etuun, ei ison lapsiryhmän etuun. Kun tarkastellaan oppilaaksiottoalueen muutosta, joka koskee noin 1 400:aa lasta, valtaosa lapsista voi hyötyä muutoksesta, kun se samaan aikaan on pienelle osalle erittäin negatiivinen ja siis lapsen edun vastainen.

Esittelijä toteaa, että oppilaaksiottoaluetta koskeva päätös on luonteeltaan hallinnollinen periaatepäätös, jolla ei ole suoraa vaikutusta yksittäiseen oppilaaseen. Oppilaaksiottoalueita valmisteltaessa lapsen etu on huomioitu suunnittelua ohjaavana lähtökohtana, joka sisältää muun ohella sen, että koulumatkojen on oltava mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä.

Esittelijä toteaa edelleen, että yksittäisen lapsen kohdalla koulupaikan osoittamispäätös on itsenäinen hallintopäätös, johon voi hakea muutosta ja jolloin lapsen etuun voidaan vedota myös yksittäistapauksessa.

4. Tiedottamisen puutteet

Oikaisuvaatimuksen mukaan päätöksen valmistelusta tiedottaminen on ollut onnetonta. Tietoa on jaettu vain päiväkotien ja koulujen kautta.

Esittelijä toteaa, että tiedottaminen on tehty sekä alueen päiväkotien että koulujen kautta, jotta mahdollisimman moni alueella asuva huoltaja tavoitettaisiin. Tiedottamisesta saatu palaute huomioidaan tulevien oppilaaksiottoaluemuutosten valmistelun suunnittelussa.

5. Osallistamisen puutteet

Oikaisuvaatimuksen mukaan Karhunkaatajan alueen asukkaat ovat tuoneet näkökulmansa esiin valmistelijoille ja päätöksentekijöille oma-aloitteisesti monin tavoin prosessin aikana, mutta näitä perusteltuja näkemyksiä ja faktoja ei ole merkittävässä määrin otettu huomioon. Osallistaminen on ollut näennäistä. Asiaa valmistelleet virkamiehet ovat vastanneet asukkaiden sähköpostitse lähettämiin kysymyksiin vain osittain. Osaan sähköpostilla lähetetyistä, keskeisistäkin kysymyksistä ei ole saatu lainkaan vastauksia. Myöskään yksityiskohtaisia perusteluja tehdylle päätökselle ei ole pyynnöistä huolimatta saatu.

Esittelijä toteaa, että osallistamisen tavoitteena on ollut kuulla mahdollisimman moniäänisesti alueen asukkaita. Saatu palaute on huomioitu päätöksenteon reunaehtojen puitteissa. Muutoksen keskeiset tavoitteet olivat Itäkeskuksen peruskoulun ja Myllypuron peruskoulujen oppilasmäärien tasaaminen sekä Hertsikan ala-asteen koulun ja Herttoniemen yhteiskoulun oppilaaksiottoalueen rajojen muuttaminen vastaamaan suurpiirijakoa.

Valmistelun aikana ja päätösesityksessä liitteineen pyrittiin vastaamaan kaikkiin esitettyihin kysymyksiin. Kaikkiin palautteisiin ja kommentteihin ei vastattu erikseen johtuen palautteen suuresta määrästä.

6. Lapsivaikutusten arviointiraportin puutteet ja 7. Alueen asukasmäärä ja 8. koulujen tilantarve

Oikaisuvaatimuksen mukaan lapsivaikutusten arviointiraportti on tehty tarkoitushakuisesti ja se on täynnä virheitä. Arvioinnin ratkaisuja ei ole perusteltu, eikä raportista selviä, miten arviointi on tehty ja miten esitettyyn tulokseen on päädytty. Päätöksentekoa ei voi perustaa virheelliseen ja puutteelliseen vaikutustenarviointiin. Oikaisuvaatimuksen mukaan Karhunkaatajan alueella on niin vähän asukkaita, että kulkivatpa lapset mihin kouluun tahansa, heistä ei aiheudu koulun oppilasmääriin ikäluokkien satunnaisvaihtelua suurempaa painetta.

Esittelijä toteaa, että päätöstä koskevat lapsivaikutukset on kaikkien vaihtoehtojen osalta arvioitu koko lapsiryhmän ja yleisesti helsinkiläisten lasten tasapuolisen kohtelun näkökulmasta. Lapsivaikutuksia on arvioitu osana valmistelua ja sen perusteella on arvioitu eri ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksia lapsiin ryhmänä.

Päätösvalmistelun lähtökohtana on ollut samojen periaatteiden noudattaminen koko kaupungin tasolla. Myös Karhunkaatajan alueella asuvia lapsia kohdellaan samoilla periaatteilla. Vaikka määrällisesti tällä ryhmällä ei ole merkittävää vaikutusta esimerkiksi koulujen tilankäyttöön, avoimen ja luotettavan päätöksen teon näkökulmasta valmistelun tulee olla yhdenvertaista. Tästä syystä erilaisen kohtelun vaikutus on arvioitu negatiiviseksi.

Asukkailta saadut kommentit lapsivaikutusten arviointiin on käyty läpi päätösehdotuksen ja siihen liittyvän lapsivaikutusten arvioinnin laatimisvaiheessa, eikä näiden katsottu muuttavan kokonaisarviointia kielteisistä näkökulmista huolimatta.

9. Karhunkaatajan alueen ja Karhukallion erillisyys, 10. Kuuluminen toiminnallisesti väärään suurpiiriin ja 11. Ei-toivotut vaikutukset

Oikaisuvaatimuksen mukaan Karhunkaatajan pientaloalue ja Karhukallion vielä rakentamaton kerrostaloalue ovat toisistaan erillisiä asuinalueita. Oikaisuvaatimuksen mukaan Karhunkaatajan alue on toiminnallisesti osa kaakkoista suurpiiriä. Oikaisuvaatimuksen mukaan Karhunkaatajan oppilaaksiottoalueen muuttuminen vaikuttaisi lasten ja lapsiperheiden arjen lisäksi kaikkein eniten asuntomarkkinoihin ja asuntojen kysyntään.

Esittelijä toteaa, että oppilaaksiottoalueiden muutoksen valmistelu perustuu Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnan 3.3.2020 tekemään päätöksen, jossa päätettiin suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen suunnittelemisesta kokonaisuutena. Lähipalvelun ja sujuvan opinpolun toteutumista suunnitellaan päätöksen mukaisesti suurpiirijakoa noudattaen. Suurpiirialueiden noudattaminen parantaa erilaisen tilastotiedon hyödynnettävyyttä palveluiden suunnittelemisessa. Tästä poikkeamiselle ei nähty perusteita päätösehdotusta valmisteltaessa.

Valmistelussa käytetään alueen väestöennusteita ja aluetta tarkastellaan eri alueiden muodostamana kokonaisuutena. Lähipalvelun parantamiseksi muutoksen voimaantulo vaiheistettiin uuden Karhukallion alueelle valmistuvan päiväkodin rakentamisaikataulun mukaan.

Lopuksi

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Päätös on tehty kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston toimivallan puitteissa ja voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti ja se on muutenkin lainmukainen. Oikaisuvaatimuksen tekijät eivät ole esittäneet sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin, mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä.

Esittelijä esittää edellä lausuttuun viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.

Päätös tullut nähtäväksi 25.06.2026

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava fyysisesti tai postitse valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitus on toimitettava sähköisesti valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.