Valtuustoaloite, selvitys tanssin harjoitustiloista ja kehittämisestä vastaamaan nykyhetken tarpeita

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Valtuutettu Pirjo Lonka ja 25 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupunki asettaa työryhmän selvittämään tanssin tämän hetken tilatarpeita, ja sen perusteella aloittaa tanssitilojen kehittämisen vastaamaan tarvetta.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä vuoropuhelua ja ajankohtaisen tilannekuvan ylläpitämistä tanssin kentän toimijoiden kanssa ja tanssin ammattilaisille ja harrastajille suunnatun tuen, tilojen ja kentän toimintaedellytysten kehittämistä. Kehittämistyössä ja toimenpiteissä on huomioitava ammattilaisten ja harrastajien toisistaan ajoittain poikkeavat tarpeet, taidelajien ja toimijoiden välinen yhdenvertaisuus ja taide- ja kulttuuritoimijoiden liiketoimintaosaamisen kehittäminen, jotta tulokset ovat pitkävaikutteisia ja kestäviä.

Kaupunginhallitus ei pidä työryhmän perustamista tai erillisen selvityksen tekemistä välttämättömänä. Tehokkaampi keino saattaa olla jatkuva tiivis vuoropuhelu tanssin toimijoiden kanssa. Tanssin ammattilaisten ja harrastajien tilatarpeita ja alan kehitystä pitää seurata ja toimintamahdollisuuksia kehittää osana kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan normaalia työtä yhteistyössä tanssin toimijoiden kanssa.

Kaupunki haluaa edistää kaikkien eri taiteenalojen ammattilaisten sekä harrastajien harjoitustilojen mahdollistamista monialaisena yhteistyönä ja tasa-arvoisesti. On syytä ottaa huomioon, että kaikilla esittävän taiteen aloilla on vastaavia ammattilaisten sekä harrastajien tarpeita, joita pyritään ratkomaan toimialojen välisenä yhteistyönä. Tanssin osalta erityisesti kulttuuri- ja liikuntapalveluiden palveluverkon synergioita on tärkeä hyödyntää. Tilakysymykset nivoutuvat laajemmin alan toimintaedellytyksiin, joita tilojen ohella ovat ansaintamallit, työmarkkina-asema sekä esimerkiksi freelance-työn sirpaleisuus.

Osana kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla tehtävää työtä käydään aktiivista vuoropuhelua tanssin toimijoiden, järjestöjen ja muiden rahoittajien kanssa. Kulttuuripalveluissa tavataan toimijoita, seurataan sekä kaupunkiorganisaation sisäistä että tanssin kentällä käytävää keskustelua mm. osallistumalla tilaisuuksiin ja seuraamalla julkaisutoimintaa. Tavoitteena on ylläpitää ajantasaista tietoa tanssin kentän olosuhteista, ennakoida muutoksia sekä etsiä ratkaisuja vuorovaikutuksessa toimijoiden kanssa.

Kaupunki tukee tanssin toimijoita ja alan kehitystä monipuolisesti. Kaupunki vuokraa tiloja esitys- ja harjoituskäyttöön, kulttuurikeskusten ja Helsingin tapahtumasäätiön ohjelmistoissa on tanssiteoksia ja tanssin toimijoita tuetaan avustuksin. Kaupunkikonserniin kuuluvan kaupunginteatterin Helsinki Dance Company tuottaa tanssiteoksia.

Useat tanssin ammattilaiset ja harrastajat toimivat kaupungin vuokraamissa tiloissa, kuten Kaapelitehtaalla ja Suvilahdessa. Kulttuurin avustuksista kerätyn toiminnan tiloja koskevan tiedon mukaan tanssin ammattilaiset esiintyvät laajasti eri puolilla Helsinkiä kaupungin esitystiloissa kuten Malmitalossa, Stoassa ja Kanneltalossa, Annantalossa, Caisassa ja Maunula-talossa. Lisäksi esiinnytään kirjastoissa, palvelukeskuksissa, leikkipuistoissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Kaupungin eri toiminnot ovatkin laaja kulttuuritoiminnan alusta eikä niiden hinnoittelu ole markkinaehtoista.

Kuten aloitteessa todetaan, helsinkiläisten tanssitoimijoiden käytössä oleviin tiloihin kohdistuu lähivuosina muutoksia. Töölön kisahallin ja kulttuurikeskus Stoan perusparannukset osuvat samaan ajankohtaan vuosille 2028–2031. Aleksanterin teatterin laajennusosan asemakaavan muutosprosessi on kesken. Toistaiseksi tanssitoiminta ja tanssin harjoitustoiminta rakennuksen laajennusosissa sijaitsevissa harjoitussaleissa voi kuitenkin jatkua ja kaupunki mahdollistaa osaltaan tätä tärkeää toimintaa avustusjärjestelmänsä kautta.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on asiaa käsitellessään hyväksynyt yksimielisesti vastaehdotuksen, jonka mukaan kaupungilla pitää olla keskeinen rooli ja vastuu löytää uusia tiloja korvaamaan poistuvia tanssin harjoittelemisen ja esittämisen tiloja. Kaupunginhallitus katsoo, että korvaavien tilojen löytäminen tiedetään jo nyt vaikeaksi, mutta kaupunki tulee yhdessä toimijoiden kanssa etsimään ratkaisuja oman tilakantansa puitteissa.

Kaupunki myös kehittää tilapalveluitaan. Kaupunkiympäristön ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialojen yhteistyönä pyritään saamaan kaupungin omistamia, tyhjillään olevia tiloja kulttuuritoimijoiden käyttöön aiempaa tehokkaammin. Toimialoilla on ollut vuodesta 2024 yhteinen työntekijä edistämässä tilojen käyttöä taiteen, kulttuurin, luovien alojen ja kolmannen sektorin käyttöön.

Kaupungin tiloja ja laitteita voi varata Varaamo-palvelun kautta ja palvelua on kehitetty ja kehitetään aktiivisesti. Kaupungin omistamien tilojen lyhytaikaisen vuokraamisen ehdot on päivitetty vastaamaan taide- ja kulttuurikentän toimijoiden tarpeita. Lisäksi ratkotaan millä edellytyksillä kaupunki voisi tarjota tyhjillään olevia tiloja tilapäisesti laajemmalle joukolle taiteen ja kulttuurin toimijoita. Myös kaupungin sisäisiä prosesseja on kehitetty toimialojen välisenä yhteistyönä tilojen käytön tehostamiseksi. Saatavilla olevien tilojen markkinointia ja viestintää on vielä syytä parantaa, jotta se tavoittaisi taiteen ja kulttuurin ammattilaiset - myös tanssin toimijat.

Osana vuonna 2022 käynnistettyä kaupunkiyhteistä palveluverkkosuunnittelua kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kulttuuripalveluissa tehdään palveluverkkosuunnittelua, jonka yhtenä tavoitteena on mahdollistaa ja varmistaa monipuolisen ammattimaisen taiteen ja kulttuurin toimintaedellytykset ml. harjoittelutilat, ja että kaupungin tilat ovat paremmin kaupunkilaisten, taiteilijoiden ja yhteisöjen saavutettavissa.

Avustukset ovat merkittävässä osassa kaupungin tukea tanssin toimijoille ja sen kautta myös toiminnan toteutumiselle ympäri kaupunkia. Tanssin kentän tukea on kehitetty määrätietoisesti 2020-luvulla. Valtuustokauden 2021–2025 aikana keväällä 2022 avattu Tanssin talo ja sen toimijat mainittiin kaupunkistrategiassa. Tanssin toimijoille myönnetyt toiminta-avustukset kasvoivat 2021–2025 yhteensä 34 prosenttia. Lisäksi kaupunki ja Taide- ja kulttuurivirasto (ent. Taiteen edistämiskeskus) toteuttivat yhteistyössä tanssin vapaan kentän pilottihankkeen, jonka osana kulttuuri- ja kirjastojaosto myönsi vuoden 2022 tanssin vapaan kentän toimijoille erityisavustuksia yhteensä 100 000 euroa. Tavoitteena oli tukea toimijoiden mahdollisuuksia esittää teoksia Tanssin talon näyttämöillä. Kuten esittävissä taiteissa yleisesti, tanssin toimijoilla henkilöstökulujen ohella esitys- ja harjoitustilakulut ovat merkittävä osa kulurakennetta. Avustuksia käytetään esitys- ja harjoitustilojen vuokriin.

Kaupunki avustaa taidetta ja kulttuuria yhteensä noin 47 miljoonalla eurolla vuosittain. Tästä noin 26 miljoonaa euroa on kaupungin tytäryhteisöille myönnettäviä laitosavustuksia, joilla tuetaan muun muassa Suomen kansallisoopperan ja -baletin toimintaa ja Helsingin kaupunginteatterin tanssiryhmän Helsinki Dance Companyn toimintaa. Noin 21 miljoonaa euroa jaetaan kulttuurin avustuksina taide- ja kulttuuritoiminnan toteuttamiseen.

Vuonna 2025 tanssitoimijoille myönnettiin yhteensä noin 2,9 miljoonaa euroa, mikä on noin 13 prosenttia kaikista myönnetyistä kulttuurin avustuksista. Taiteen ammattilaisia tuetaan taide- ja kulttuuriavustusten toiminta-avustuksilla, joita vuonna 2026 jaettiin yhteensä 12,8 miljoonaa euroa ja josta tanssin toimijoiden osuus oli 2,3 miljoonaa euroa (18 prosenttia) tehden tanssista tässä avustuslajissa euromääräisesti toiseksi eniten tuetun taiteenlajin. Tanssin toimijoiden avustusten mediaanitaso suhteessa toiminnan menoihin on hieman muita korkeampi. Tanssitoimijat voivat hakea toimintaansa muitakin kaupungin avustuksia, kuten esimerkiksi liikunnan ja nuorisopalveluiden avustuksia.

Lasten ja nuorten tanssiharrastamista tuetaan muun muassa taiteen perusopetuksen avustuksin. Tanssin osuus taiteen perusopetuksen avustuksista on noin viisi prosenttia. Tanssioppilaitokset tarjoavat merkittävän määrän myös taiteen perusopetuksen ulkopuolista opetusta. Kouluikäiset voivat harrastaa tanssia myös harrastamisen Suomen mallin kautta. Aikuisten tanssin harrastamista mahdollistaa myös työväenopisto, jossa voi opiskella tanssia ja luovaa liikeilmaisua läsnä ja verkossa. Matalan kynnyksen tanssitoimintaa on tarjolla kesäisin ympäri kaupunkia, kun Tanssiteatteri Tsuumi järjestää maksutonta paritanssiopetusta. Toimintaa järjestetään usein yhteistyössä kaupungin kanssa.

Asiasta on saatu kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto. Lausunnon valmistelussa on kuultu tanssin kentän edustajana Sirkuksen ja tanssin tiedotuskeskusta. Tanssin ja sirkuksen kentällä tunnistetaan, että Helsingissä on puutetta tanssille sopivista harjoitus- ja esitystiloista. Erityisesti tarvetta on esityksen valmistamiseen sopivista, ajalliselta kestoltaan nykyistä pidempään residenssityöskentelyyn sopivista, tekniseltä varustelultaan esitystilaa vastaavista tiloista. Riittävä aika ja tekninen varustelu parantaisivat esitettävien teosten laatua, ja tilan koko tukisi teosten valmistumista esimerkiksi Tanssin talon Erkko-salin kokoisille, suuremmille näyttämöille.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.

Päätös tullut nähtäväksi 13.06.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §