Valtuustoaloite, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen kaavoituksessa – alueellisen viherkertoimen käyttöönotto
V 26.8.2026, Valtuutettu Amanda Pasasen aloite luonnon monimuotoisuuden vahvistamisesta kaavoituksessa alueellisen viherkertoimen käyttöönotolla
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Suvi Pulkkisen ehdotuksesta.
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
Valtuutettu Amanda Pasanen ja 26 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsingin kaikissa uusissa asemakaavoissa ja
suunnitteluperiaatteissa on arvioitava alueellisen viherkertoimen avulla alueiden nykyiset sekä suunnitelmien myötä syntyvät tai olevat luonnon monimuotoisuuden ja ilmastoviisauden arvot ja tuotava nämä päätöksentekijöiden tietoon. Lisäksi esitetään, että pyrkimyksenä tulisi uusissa kaavoissa tai suunnitelmissa olla, että alueellisen viherkertoimen arvot eivät laske nykytilasta, vaan uusien suunnitelmien on aina lähtökohtaisesti vahvistettava luonnon monimuotoisuutta ja ilmastoviisautta. Aloite on liitteenä.
Tavoiteltujen hyötyjen saavuttaminen suunnittelussa ja resurssitehokkuus edellyttävät menetelmän jatkokehittämistä sekä sen hallittua ja vaiheistettua käyttöönottoa. Ensimmäisessä käyttöönottovaiheessa menetelmän pilotointia jatketaan erikseen määritellyissä suunnitteluhankkeissa. Samanaikaisesti käynnistetään jatkokehityshankkeen suunnittelu menetelmän keventämiseksi ja osittaiseksi automatisoimiseksi.
Alueellisen viherkertoimen edellyttämien selvitysten työmäärät ovat olleet noin 180 työtuntia selvitystä kohden, mikä vastaa kustannuksina keskimäärin noin 10 000–15 000 euroa. Hyväksymiskäsittelyyn tuodaan vuosittain noin 50–60 asemakaavaa, jolloin kokonaiskustannuksesta muodostuu käyttötalouden näkökulmasta merkittävä. Asemakaavoituksen noin 1,2 miljoonan euron kokonaisbudjetista selvitykset veisivät noin 0,5–0,9 miljoonaa euroa per vuosi. Osayleiskaavat ovat laajoja kokonaisuuksia, joten kustannus per osayleiskaava on moninkertainen asemakaavoihin verrattuna. Menetelmän käyttöönotto aiheuttaa olennaisia lisäresurssitarpeita ja työllistämisvaikutuksia, sitoen kustannuksia muiden tarvittavien selvitysten teettämiseltä. Koska käyttötaloudessa on käytössä rajallinen selvitysresurssi, viherkertoimen edellyttämillä selvityksillä olisi myös merkitystä kaavoituksen aikatauluihin.
Aloitteesta on saatu kaupunkiympäristölautakunnan lausunto.
Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.
Kaupunkiympäristölautakunta 31.03.2026 § 187
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle:
Valtuutettu Amanda Pasanen ja 26 muuta valtuutettua ovat tehneet 26.11.2025 aloitteen luonnon monimuotoisuuden vahvistamisesta kaavoituksessa alueellisen viherkertoimen käyttöönotolla. Valtuustoaloitteessa esitetään, että Helsingin kaikissa uusissa asemakaavoissa ja suunnitteluperiaatteissa on arvioitava alueellisen viherkertoimen avulla alueiden nykyiset sekä suunnitelmien myötä syntyvät tai olevat luonnon monimuotoisuuden ja ilmastoviisauden arvot ja tuotava nämä päätöksentekijöiden tietoon. Lisäksi esitetään, että pyrkimyksenä tulisi uusissa kaavoissa tai suunnitelmissa olla, että alueellisen viherkertoimen arvot eivät laske nykytilasta, vaan uusien suunnitelmien on aina lähtökohtaisesti vahvistettava luonnon monimuotoisuutta ja ilmastoviisautta.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että tavoiteltujen hyötyjen saavuttaminen suunnittelussa ja resurssitehokkuus edellyttävät menetelmän jatkokehittämistä sekä sen hallitun ja vaiheistetun käyttöönoton. Ensimmäisessä käyttöönottovaiheessa menetelmän pilotointia jatketaan erikseen määritellyissä suunnitteluhankkeissa. Samanaikaisesti käynnistetään jatkokehityshankkeen suunnittelu menetelmän keventämiseksi ja osittaiseksi automatisoimiseksi.
Kaupunkiympäristölautakunta edellytti, että muun muassa alueellisen viherkertoimen mahdollistama luonnon monimuotoisuuden heikennysten ja luonnon monimuotoisuuden lisäysten numeerinen hahmottaminen tuodaan mahdollisimman pian osaksi kaikkia alueellisesti merkittäviä kaavahankkeita ja suunnitelmia lisäten näin sekä suunnittelijoiden että päätöksentekijöiden ymmärrystä kaupunkikehityksen vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen.
Käsittely
Vastaehdotus: Lisätään lausuntoehdotukseen:
Amanda Pasanen: "Kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että muun muassa alueellisen viherkertoimen mahdollistama luonnon monimuotoisuuden heikennysten ja luonnon monimuotoisuuden lisäysten numeerinen hahmottaminen tuodaan mahdollisimman pian osaksi kaikkia alueellisesti merkittäviä kaavahankkeita ja suunnitelmia lisäten näin sekä suunnittelijoiden että päätöksentekijöiden ymmärrystä kaupunkikehityksen vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen."
Kannattaja: Sami Kuusela
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Amanda Pasasen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
24.03.2026 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Susa Eräranta, yksikön päällikkö
09 310 52179, susa.eraranta@hel.fi
Marja Piimies, asemakaavapäällikkö
puhelin: 09 310 37329, marja.piimies@hel.fi
Pasi Rajala, yleiskaavapäällikkö
puhelin: 09 310 20417, pasi.rajala@hel.fi
Jouni Heinänen, yksikön päällikkö
puhelin: 09 310 52506, jouni.heinanen@hel.fi
Maija Bergström, projektipäällikkö
puhelin: 09 310 52667, maija.bergstrom@hel.fi
Päätös tullut nähtäväksi 19.06.2026
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §