Tilannekatsaus, Helsingin brändin kehittäminen ja brändityö
Helsingin brändin tilannekatsaus
Päätös
Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto merkitsi tiedoksi tilannekatsauksen Helsingin brändiin.
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat brändi ja tapahtumat - yksikön päällikkö Sanna Forsström ja markkinointipäällikkö Maikki Lukka. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Vahva brändi edistää elinvoimaa, vetovoimaa ja kilpailukykyä, auttaa erottumaan kilpailijoista ja auttaa houkuttelemaan uusia asukkaita, vierailijoita ja yrityksiä. Helsingin brändiä on johdettu ja vahvistettu kaupunkitasoisesti vain noin 10 vuoden ajan: ensimmäinen brändikonsepti ja markkinointistrategiset linjaukset hyväksyttiin kaupunginhallituksessa vuonna 2016 ja Helsingin visuaalinen ilme otettiin käyttöön vuonna 2017. Brändistrategisia linjauksia päivitettiin vuonna 2022, jolloin muokattiin brändikonseptia, brändiarkkitehtuuria ja brändin tavoitteita ja mittareita ja luotiin työkaluja brändikonseptin jalkauttamiselle.
Brändi- ja markkinointityötä on tuotu tilannekatsauksena kaupunginhallituksen elinkeinojaostoon vuosina 2019, 2020 ja 2022, jolloin päivitetyt brändistrategiset linjaukset esiteltiin. Tämän jälkeen bränditavoitteita on edistetty kaupungin eri toiminnoissa brändikonseptin ja muiden brändilinjausten mukaisesti.
Helsingin bränditavoitteet ja kohderyhmät
Helsingin brändin vahvistamisen päätavoitteina on kasvattaa kaupungin tunnettuutta ja vetovoimaa, vahvistaa mielikuvaa ja tunnesidettä Helsinkiin, lisätä osallisuutta sekä parantaa palveluiden kiinnostavuutta ja elämysten houkuttelevuutta.
Pääkohderyhmiä ovat kaupunkilaiset, vierailijat, yritykset ja niiden työntekijät sekä kaupungin henkilöstö.
Kaupunkilaisten keskuudessa bränditavoitteet toteutuvat melko hyvin: mielikuva on pitkälti brändikonseptin vetovoimatekijöiden mukainen, suurella osalla kaupunkilaisista on vahva tunneside Helsinkiin, sekä palvelut ja elämykset ovat houkuttelevia erityisesti vapaa-ajanvieton näkökulmasta. Vahvistamalla kokemusta ajanvieton ja tekemisen mielekkyydestä, mielikuvia luonnon läheisyydestä sekä tunnetta itsensä oloisesta ja näköisestä elämästä, voidaan kasvattaa tyytyväisyyttä Helsingissä elämiseen.
Suurin haaste bränditavoitteissa liittyy Helsingin kansainväliseen tunnettuuteen ja mielikuvaan: Helsinkiä ei tunneta kansainvälisessä kontekstissa, eikä Helsinkiin liitetä vahvoja mielikuvia.
Tavoite 1: Helsingin tunnettuus ja vetovoima kasvaa ja mielikuva vahvistuu
Tavoitteena on kasvattaa Helsingin kansainvälistä tunnettuutta ja brändin mukaista mielikuvaa brändikonseptissa määritettyihin vetovoimatekijöihin perustuen sekä vahvistaa kaupungin mainetta elinvoimaisena asuin- ja liiketoimintaympäristönä sekä houkuttelevana matkailu- ja tapahtumakaupunkina.
Mielikuvaa Helsingistä seurataan erilaisten tutkimusten ja analyysien avulla. Tyypillisesti kaupunkiin liitetyt mielikuvat eivät ole tutkimusten pääteema, mutta ne tuottavat myös siihen liittyvää ymmärrystä. Tietoa kaupunkilaisten mielikuvista saadaan kaksi kertaa vuodessa toteutettavalla Helsinki-barometrilla (n=1000), sekä vuonna 2025 ensimmäisen kerran toteutetulla, jatkossa säännöllisesti toteutettavalla kaupunkilaisten mielikuvatutkimuksella (n=1000). Kansainvälistä mielikuvaa seurataan mm. olemassa olevia tietolähteitä hyödyntävällä Business of Cities -analyysillä, joka on tehty vuosina 2020 ja 2022, sekä vuosina 2023 ja 2024 toteutetuilla YouGov Market Pulse -tutkimuksilla (n=2000/kohdemaa). Näiden lisäksi vuonna 2025 toteutettiin Viva City Challenge -analyysi, jossa kartoitettiin kaupunkilaisten ja matkailijoiden mielikuvia Helsingistä erilaisilla menetelmillä.
Vahvuudet ja kehitystarpeet mielikuvassa ja tunnettuudessa
Helsinkiin liitetyt mielikuvat ovat kaupunkilaisten ja vierailijoiden keskuudessa samankaltaisia. Helsinki näyttäytyy elämänlaadultaan korkeana, turvallisena ja toimivana, luonnon ja meren läheisyyden määrittämänä kaupunkina, jossa on avoin ja ystävällinen tunnelma. Kaupunkilaiset kuvaavat Helsinkiä spontaanisti monipuoliseksi, kauniiksi ja merelliseksi.
Suurimmat kehitystarpeet mielikuvassa ja tunnettuudessa liittyvät kansainvälisiin kohderyhmiin: Helsinkiä ei tunneta kansainvälisessä kontekstissa, ja Helsinkiin liitetty mielikuva on neutraali tai lattea. Kaupunki näyttäytyy vain nimenä ilman houkuttelevaa mielikuvaa, mikä heikentää kiinnostavuutta matkakohteena verrattuna muihin Pohjoismaisiin pääkaupunkeihin. Tärkeää on huomioida, että mielikuva ei ole kielteinen, vaan haaste on mielikuvan neutraaliudessa ja tuntemattomuudessa. Ne, jotka tuntevat Helsingin omakohtaisesti, suhtautuvat kaupunkiin kuitenkin erittäin positiivisesti. Tämä niin sanotun todellisen tuotteen ja mielikuvien välinen ero on Helsingissä poikkeuksellisen suuri.
Kaupunkilaisten mielikuvat Helsingistä ovat pääosin positiivisia, mutta mielikuvissa nousee esiin myös Helsingin kalleus ja kiireisyys.
Tavoite 2: Tunneside Helsinkiin vahvistuu ja osallisuus lisääntyy
Helsingissä pyritään kaikkien kohderyhmien keskuudessa siihen, että tunneside Helsinkiin vahvistuu. Osallisuus on merkittävässä roolissa kaupungin kehityksessä, ja muun muassa eri kaupunginosia ja yhteisöllistä kaupunkikehittämistä ja yritysten sekä yhteisöjen kanssa tehtävää yhteistyötä voidaan hyödyntää viestintä- ja markkinointisisällöissä.
Mittareina tunnesiteen ja osallisuuden arvioinnissa ovat Helsinki-barometri, kaupunkilaisten mielikuvatutkimus ja joka toinen vuosi toteutettava Helsingin yrityskysely, johon vuonna 2024 vastasi 1000 yrityspäättäjää.
Vahvuudet ja kehityskohteet tunnesiteessä ja osallisuudessa
Lähes kaksi kolmesta kaupunkilaisesta sanoo kokevansa vahvan positiivisen tunnesiteen Helsinkiä kohtaan – he ovat ylpeitä siitä, että kaupunki on heidän kotinsa. Autetut mielikuvat vahvistavat kuvaa luonnonläheisenä, toimivana kaupunkina, jossa voi elää omannäköistä elämää ja jossa julkiset tilat, tekemisen kirjo sekä kulttuuri- ja tapahtumatarjonta tekevät asumisesta mielekästä. Kriittisimpinä näkökulmina esiin nousee suhteellisen matala arvio siitä, että Helsinkiä kehitetään kaupunkilaisia varten, sekä huoli turvallisuudesta, väestön moninaisuudesta ja yhteisöllisyyden heikkenemisestä. Helsinkiä ollaan kuitenkin valmiita suosittelemaan asuinpaikkana.
Helsingin yrityskyselyn mukaan yritysten halukkuus suositella Helsinkiä sijaintipaikkana ei ole kovin korkea. Suositteluhalukkuus on heikentynyt tasaisesti vuoden 2018 huipusta.
Tavoite 3: Palveluiden kiinnostavuus ja elämysten houkuttelevuus paranevat
Helsinki tarjoaa laajasti palveluita arjen perusasioista kulttuuritapahtumiin, joiden kiinnostavuutta voidaan tukea viestinnällä ja markkinoinnilla. Vierailijoille ja yrityksille palveluiden pitää olla kiinnostavia ja elämysten houkuttelevia, jotta Helsinkiä voidaan edes harkita vierailu- ja investointikohteena.
Vahvuudet palveluiden kiinnostavuudessa ja elämysten houkuttelevuudessa
Kaupunkilaisten mielikuvatutkimuksessa Helsinki näyttäytyy kiinnostavana kaupunkina vapaa-ajanvieton näkökulmasta. Vahvimpina nousevat näkemykset siitä, että Helsingin julkiset tilat, kuten kirjastot ja puistot, ovat laadukkaita, kaupungissa on miellyttävää viettää aikaa, tekemistä on monipuolisesti ja kulttuuri- sekä tapahtumatarjonta on kiinnostava.
Bränditavoitteiden edistäminen
Brändikonseptin jalkautus
Brändikonsepti on tärkeä työväline bränditavoitteiden edistämisessä: se kuvaa tavoitellut vetovoimatekijät mielikuvan vahvistamiseen. Päivitettyä brändikonseptia on jalkautettu kaupunkiorganisaatiossa vaiheittain johdolle, markkinoinnin, viestinnän ja HR:n ammattilaisille sekä kevyemmin muulle henkilöstölle ja esihenkilöille.
Brändikonseptin tehokas jalkautus on edellyttänyt sen integroimista viestinnän ja markkinoinnin linjauksiin sekä kehitystöihin. Päivitetty konsepti onkin huomioitu mm. kaupungin viestinnän ohjeissa ja hel.fi-sivuston visiossa, sekä erilaisissa ohjeistuksissa, kuten oman median sisältökirjassa ja sisäisen viestinnän ohjeissa.
Brändin vahvistaminen
Helsingin brändiä ja mainetta vahvistetaan erilaisin keinoin yksittäisistä bränditeoista laajoihin kaupunkiyhteisiin kokonaisuuksiin eri kohderyhmille.
Viestintä
Viestintä on tärkeä väline Helsingin brändin vahvistamisessa: se tekee brändiä näkyväksi ja vaikuttaa vahvasti mielikuvaan kaupungista. Viestinnällä voidaan vahvistaa myös osallisuutta, mikä on yksi Helsingin brändin päätavoitteista. Kriisitilanteissa nopea, avoin ja rehellinen viestintä vahvistaa luottamusta ja suojaa mainetta. Esimerkkejä Helsingin brändiä vahvistavista kokonaisuuksista, joissa viestintä on ollut keskeisessä roolissa, ovat Syötävä Helsinki -ruokavuosi 2024, jossa Helsingin mainetta ruokakaupunkina vahvistettiin viestinnän, PR:n, markkinoinnin ja tapahtumien avulla, sekä OmaStadi- osallistuvan budjetoinnin kampanja vuonna 2025, jossa monipuoliset viestinnän ja markkinoinnin keinot tukivat kaupunkilaisten osallistumista. Ehdotuksia saatiin ennätysmäärä 1800 kpl, ja viestinnällä tavoitettiin monenlaisia kaupunkilaisryhmiä.
Tapahtumat
Yksi keskeisimpiä Helsingin brändin vahvistamisen ja markkinoinnin keinoja ovat tapahtumat, jotka itsessään rakentavat mielikuvaa Helsingistä ja tarjoavat alustan Helsingin markkinoimiseen. Helsingin kaupungin omat tapahtumat (muun muassa Lux Helsinki, Helsingin Juhlaviikot, Tuomaan Markkinat) nostavat kaupungin profiilia houkuttelevana kulttuuri- ja tapahtumakaupunkina.
Kaupunkistrategian mukaisesti Helsinki panostaa kansainvälisten suurtapahtumien ja kongressien saamiseen ja hyödyntää näitä mainetyön välineenä. Onnistuneita esimerkkejä Helsingin maineeseen positiivisesti vaikuttaneista suurtapahtumista ovat mm. UEFA Super Cup 2022, joka toi Helsinkiin loppuunmyydyn ottelun lisäksi kaikille avoimen maksuttoman Fan Festival -tapahtuman ja joka näkyi katukuvassa laajan ulkomainoskampanja avulla. Tall Ships Races Helsinki 2024 -tapahtumassa brändiä vahvistettiin kaupunkiyhteisenä ponnistuksena tapahtuman, viestinnän ja markkinoinnin keinoin. Coldplayn konserttien aikaan kesällä 2024 toteutettu Coldsinki-yhteismarkkinointikampanja toi Helsingille huimasti positiivista näkyvyyttä. Esimerkki onnistuneesta kongressista on EAN-neurologiakongressi, joka rikkoi osallistujaennätyksen Helsingissä vuonna 2024 ja palasi järjestäjien toiveesta takaisin poikkeuksellisesti jo vuonna 2025.
Kaupunkitilat
Kaunis, toimiva ja elämyksellinen kaupunkiympäristö lisää Helsingin vetovoimaa sekä vahvistaa myönteisiä mielikuvia Helsingistä. Esimerkkejä kaupunkitilassa tehdyistä Helsingin maineeseen positiivisesti vaikuttaneista teoista ovat mm. Töölönlahden uudistettu kesäpuisto, kauppahallien kausikonseptit sekä Espan kesäillat- ja Mantan joulutori-kokeilut.
Palvelujen markkinointi
Kaupungin palvelujen markkinointi vahvistaa palvelujen tunnettuutta, houkuttelevuutta sekä Helsingin brändiä kaupunkilaisille. Onnistuneita esimerkkejä palvelujen markkinoinnista ovat mm. nuorisopalveluiden Jässäri-kampanja vuodelta 2025, joka toi 40 000 uutta rekisteröintiä jäsenkorteille, tavoittaen 70 000 henkilön kohderyhmän erinomaisesti, sekä leikkipuistotoiminnan kampanja (2024–2025), joka keräsi yli 1,4 miljoonaa katselukertaa.
Kansainvälinen mainetyö
Hyvä maine luo pohjaa kaupungin elinvoiman vahvistamiseksi ja tuo turvaa kansainvälisessä ympäristössä. Jos meitä ei tunneta, meitä ei myöskään tueta. Kyse on pehmeästä vallasta: vaikutusvoimasta, joka syntyy vetovoimasta, arvoista ja luottamuksesta. Se lisää vakautta ja turvallisuutta sekä vahvistaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.
Helsingin kansainvälisen mainetyön ja houkuttelun tavoitteet keskittyvät matkailun, muuttohalukkuuden ja osaajien määrän kasvattamiseen sekä kaupungin positiivisen mielikuvan vahvistamiseen. Helsingin kansainvälistä tunnettuutta, mainetta ja brändiä vahvistetaan matkailijoiden, yritysten, sijoittajien ja osaajien keskuudessa Happy Helsinki -teeman alla. Keinoina ovat uudistetut MyHelsinki-sisällöt, jatkuva PR- ja vaikuttajatyö, kansainvälistä medianäkyvyyttä ja matkailua vauhdittavat kampanjat sekä B2B-suhteet kongressien, yritysten ja sijoittajien houkuttelemiseksi.
Helsinki Partners mittasi ensimmäistä kertaa vuonna 2024, kuinka vahvasti onnellisuus yhdistetään Helsinkiin päämarkkinoilla (USA, UK, Saksa). Tulosten mukaan 31 % vastaajista liitti onnellisuuden Helsinkiin (YouGov, Market Pulse Study). Tulos pysyi samana vuonna 2025, mutta eri maiden välillä oli pieniä muutoksia; UK:ssa oli nousua ja USA:ssa laskua, kun taas Saksa pysyi samalla tasolla. Vaikka maine muuttuu hitaasti, osuuden odotetaan kasvavan tulevina vuosina ja kunnianhimoinen tavoite on päästä 40 %:iin vuoteen 2027 mennessä. Samassa tutkimuksessa seurataan myös Helsingin yleistä mielikuvaa päämarkkinoilla. Vuonna 2025 vastaajista 44 % koki Helsingin positiivisesti. Luku laski hieman kaikilla muilla markkinoilla paitsi Saksassa, jossa se nousi yhdellä prosenttiyksiköllä. Tavoite on päästä 50 %:iin vuoteen 2027 mennessä.
Yrityskohderyhmä
Yrityskohderyhmän tavoittamiseen on kehitetty Business Helsinki -alabrändi, jota vahvistetaan pitkäjänteisellä ja johdonmukaisella markkinointiviestinnällä, tiiviillä yhteistyöllä paikallisten yritysten ja yrittäjien kanssa sekä yritysten määrää, kasvua sekä monipuolistumista tukevien sisältöjen ja kampanjoiden luomisella.
Toimivalta
Hallintosäännön 8 luvun 2 §:n mukaan kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää kansainvälisiä asioita ja kaupunkimarkkinointia koskevista periaatteista sekä seuraa niiden toteutumista.
Elinkeinojaoston kokouksessa asiaa esittelevät brändi ja tapahtumat -yksikön päällikkö Sanna Forsström ja markkinointipäällikkö Maikki Lukka.
Päätös tullut nähtäväksi 04.02.2026
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §