Valtuustoaloite, uuden sisäskeittihallin perustamisen selvittäminen

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Aloitteessa esitetään, että selvitetään mahdollisuutta perustaa uusi sisäskeittihalli Malmin lentokentän entiseen lentokonesuojahangaariin.

Kaupunkiympäristölautakunta totesi, että skeittihallin toteutuksen selvitystyötä käsiteltiin kulttuurin ja vapaa-ajan lautakunnassa 10.3.2026, joka päätti osittaa projektille määrärahat vuodelle 2026. Samalla kulttuurin ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että tähän asti on selvitetty alustavasti tilapäiseksi sijainniksi Malmin jäähallia ja pysyväksi tilaksi Toukolan varikkoa, Malmin hangaaria ja Hanasaaren voimalaa. Tämän päätöksen myötä käynnistyy näiden ja mahdollisten muiden hallien tarkempi selvittäminen.

Selvitystyön tekemiseksi sekä projektisuunnitelman tarkentamiseksi ja toimeenpanemiseksi tarvitaan kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle erillinen projektisuunnittelija. Kaupunkiympäristön toimiala osoittaa kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan projektisuunnittelijan avuksi kaupunkiympäristön asiantuntijan (joka arvioi toteutettavuutta, tilakustannuksia ym.). Asiantuntijat valmistelevat vuoden 2026 aikana esiselvityksen / suunnitelman sisäskeittihallin perustamisesta. Selvitys sisältää tilavaihtoehtojen kartoittamisen sisäskeittihallille tarvekuvauksen pohjalta kevään 2026 aikana. Tavoite on skeittihallin toiminnan käynnistäminen vuosina 2026–2027.

Selvitystyö aloitetaan selvittämällä tarkemmin jo alustavasti kartoitettuja tilavaihtoehtoja. Tilan tulisi sijoittua ensisijaisesti kaupunkiuudistusalueelle kaupunkistrategiaan perustuen tai muulle alueelle, jonka sosioekonominen tilanne vastaa kaupunkiuudistusalueita, lisäksi sen tulisi olla hyvien julkisten kulkuyhteyksien päässä sekä sisäskeittaukseen soveltuvan tilan tulisi olla otettavissa käyttöön mahdollisimman pienillä muutostöillä, jolloin tilat olisivat saatavissa käyttöön mahdollisimman nopeasti. Tilasuunnittelussa halutaan painottaa kestävää kehitystä tukevia ratkaisuja; tila pyritään toteuttamaan tyhjilleen jääneisiin teollisuusrakennuksiin ja rakentamisessa halutaan hyödyntää kierrätettyä materiaalia sekä sisustus toteuttaa valitun rakennuksen arkkitehtuurin ehdoilla mahdollisimman pelkistetysti. Skeittaushallille olisi eduksi, mikäli sen yhteyteen olisi mahdollisuus tuoda myös tapahtumatuotantoa toisen käyttäjän toimesta.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Skeittaaminen on kasvattanut tasaisesti suosiotaan. Ulkoskeittausparkkien verkosto on varsin kattava, mutta lajin sisäharjoitteluolosuhteet ovat tällä hetkellä puutteelliset. Skeittauksen talviharrastamisen olosuhteiden ja laadun parantaminen on keskeistä, jotta pystyttäisiin vastaamaan lajin kasvaviin harrastajamääriin. Yleisesti kiinnostus lajia kohtaan on kasvanut skeittauksen olympiastatuksen myötä. 

Nykytilanteessa Helsingin ainoana sisäharjoittelupaikkana palvelee Kontulassa sijaitseva sisäskeittihalli Luuppi. Halli palvelee käyttäjiä koko pääkaupunkiseudun laajuisesti varsinkin talvisesongin aikana. Hallin käyttöaste on korkea ja tilat ovat paikoitellen ruuhkautuneet. Ruuhkaisuus vaikuttaa negatiivisesti tilojen käyttökokemukseen ja turvallisuuteen.

Skeittauksen sisäharjoittelupaikkojen tarpeen kasvamisesta kertoo myös Helsingin kaupungin vuonna 2020 toteuttaneessa skeittikyselyn tuloksissa esiin nousseet toiveet etenkin talvi- ja syyskausien osalta sisähalleja sekä katettuja ulkotiloja koskien. Tämän lisäksi esimerkiksi Helsingin vuoden 2024 osallistuvan budjetoinnin äänestyksessä oli mukana 20 asukkailta tullutta ehdotusta, jotka liittyivät skeittausharrastuksen olosuhteiden parantamiseen.

Helsingin kaupunki on tunnistanut sisäskeittihallin kiireellisen tarpeen ja Helsingin talousarviossa 2026 on kaupunginhallituksen käyttövaroissa kertaluontoinen varaus skeittihallin perustamiseen. Perustamista varten laadittava projektisuunnitelma etenee vaiheissa vuosina 2026–2027: Kesäkuuhun 2026 mennessä selvitetään hallin toiminnallinen konsepti, operointivaihtoehdot sekä tarkennetaan jo kartoitettujen tilojen rakenteellista soveltuvuutta. Tavoitteena on tarveselvityksen valmistuminen päätöksentekoon elokuussa 2026 ja tilojen käyttöönottaminen talvikaudella 2026–2027. Tarvepäätöksen yhteydessä varmistetaan hallin jatkuva rahoitus. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla asian selvittely- ja valmisteluvastuu on nuorisopalvelulla yhdessä liikuntapalvelun kanssa.

Määrärahan käyttösuunnitelma

Skeittaushallin toiminnan käynnistäminen vaatii skeittaushallin toiminnallisen konseptin määrittelyä sekä hallin pitkäaikaisen hallinnan mallia. Osana skeittihallin toiminnallista konseptia tulee selvittää muiden toimintojen ja mahdollisten harrastusmahdollisuuksien liittyminen osaksi skeittihallia. Skeittauksen ohella on mahdollisuus tukea muutakin harrastustoimintaa ja tarjota myös markkinaehtoisille toimijoille tähän liittyviä mahdollisuuksia.

Skeittihallin hallinnan osalta tulee ratkaista hallinnoiko hallia kaupunki vai ulkopuolinen operaattori. Mikäli toimintamalliksi valikoituu operaattori, ratkaistaan operaattorin valintamalli ja prosessi. Tämän lisäksi hallin hallinnoinnin ja palvelujen tuottamisen rakenne täytyy selvittää sekä se, miten kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan palvelut osallistuvat hallin toimintaan ja hallinnointiin.

Käyttösuunnitelma sisältää tilavaihtoehtojen kartoittamisen sisäskeittihallille yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan kanssa tarvekuvauksen pohjalta kevään 2026 aikana. Sopivan tilan löydyttyä kaupunkiympäristön toimiala laskee hankkeen tilakustannukset tarvepäätöstä varten. Tarvepäätöstä varten kartoitetaan myös hallin operointimalli, yhteistyökumppanit ja hallin jatkuvan ylläpidon arvioidut kustannukset tulevaisuudessa.

Hallin eri operointimallivaihtoehtojen selvitystyöhön kuuluu mahdollisten eri mallien kartoitus, konkreettinen toimintamalli, rahoitus sekä mallien yksityiskohdat, esimerkiksi mahdollisten ulkopuolisten operaattoreiden valintaprosessin kuvaus ja mahdollisen kilpailutuksen toteuttaminen. Selvitystyön toteuttamiseksi ja käyttösuunnitelman toimeenpanemiseksi rekrytoidaan projektipäällikkö helmikuuhun 2027 asti.

Uusiin tiloihin tulevan toiminnan kuvaus, laajuus- ja laatutavoitteet 

Sisäskeittauksen olosuhteet vaativat parantamista ja lajin sisäharjoitteluolosuhteet pääkaupunkiseudulla ovat tällä hetkellä puutteelliset. Skeittauksen talviharrastamisen olosuhteiden ja laadun parantaminen on keskeistä, jotta pystyttäisiin turvaamaan lajin turvallinen harrastus sekä vastaamaan lajin harrastajamääriin asianmukaisella tavalla.

Nykyiset talviharrastamisen sijainteja pääkaupunkiseudulla ovat Kontulan skeittihalli Luuppi sekä Espoon Rullalautailijat Ry:n pyörittämä alle 500m² halli Tuulimäen väestönsuojassa. Mahdollisia tulevia kohteita on Vantaalle Havukoskelle sijoittuva nuorten toimintakeskus, jonka toimintaidea pohjautuu tanskalaiseen Game-konseptiin. Konseptiin kuuluu, että eri toimijat ja nuoret suunnittelevat yhdessä toimintakeskukseen kulttuuri- ja liikuntatoimintaa, johon nuoret voivat osallistua ilman aikataulusidonnaisuutta tai sitoumuksia. Game-konseptiin perustuvissa hankkeissa katulajit ovat keskiössä, ja niihin sisältyy yleensä myös sisäskeittauksen olosuhteita. Hankkeen tavoite toiminnan käynnistymiselle on viimeistään vuoden 2026 lopulla.

Skeittauksen, scoottauksen ja bmx-pyöräilyn talviharrastamisen mahdollisuuksien lisäämiselle on tunnistettu tarve. Uutta tilaa etsittäessä on huomioitava pääkaupunkiseudun nykyisten ja tulevien sisäskeittihankkeiden keskinäinen sijainti sekä aikataulujen ja tarjonnan koordinointi. Sisäskeittaukseen soveltuvan tilan tulisi olla otettavissa käyttöön mahdollisimman pienillä muutostöillä, jolloin tilat olisivat saatavissa käyttöön mahdollisimman nopeasti. Sopivan tilan väliaikainenkin valjastaminen liikunnalliseen käyttöön on perusteltua nuorten omaehtoisen liikunnan edistämiseksi. Lopullisen löydetyn tilaratkaisun tulisi olla pitkäaikainen tilaratkaisu, jonka ympärille suunniteltua toimintaa pystytään pitkäjänteisesti kehittämään.

Skeittihallin olosuhdevaatimukset

Skeittihallin koon tulee olla vähintään 1000 m², jolloin tila mahdollistaa eritasoista ja tyylistä skeittausta palvelevien osien toteuttamisen. Skeittihallin huonekorkeuden on oltava ensisijaisesti 6–8 metriä, jotta hallikorkeus mahdollistaisi korkeiden skeittiramppien rakentamisen. Lattian tulee olla tasainen ja kantavuus riittävä niin, että se kestää painavienkin skeittiramppien painot.

Nimestään huolimatta skeittiparkit ja -hallit soveltuvat myös muiden lajien tarpeisiin.  Temppurullaluistelua, temppupotkulautailua / scoottausta sekä bmx-pyöräilyä harrastetaan myös skeittiparkeissa.  Samassa ympäristössä toimivien lajien tarpeet esimerkiksi rakenteiden koon ja profiilin suhteen vaihtelee keskenään.  Ajolinjat, vauhti ja tavat, miten skeittiparkkia käytetään, on lajien kesken myös eriävät.  Riittävän suuressa hallissa on mahdollista ottaa huomioon eri lajien tarpeet rakenteiden osalta, sekä myös järjestää lajikohtaisia vuorojakoja. Skeittihallin kohderyhmänä ovat kaikenikäiset harrastajat.  

Skeittaushallille olisi eduksi, mikäli sen yhteyteen olisi mahdollisuus tuoda myös tapahtumatuotantoa toisen käyttäjän toimesta. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi erilaisten skeittitapahtumien järjestämiseen. Tämän lisäksi sisäskeittaustilojen yhteyteen olisi luontevaa toteuttaa myös ulkoskeittauksen olosuhteita. Tämä lisäisi skeittihallin käyttöastetta kesäkaudella, kun käytettävissä olisi sekä ulko- että sisäskeittiolosuhteita samaan aikaan. 

Kaupunkistrategian toimeenpanon tukemiseksi skeittaushallin sijainnin osalta tavoitteena on, että halli perustetaan kaupunkiuudistusalueelle tai muulle alueelle, jonka sosioekonominen tilanne vastaa kaupunkiuudistusalueita. Tilasuunnittelussa halutaan painottaa kestävää kehitystä tukevia ratkaisuja; tila pyritään toteuttamaan tyhjilleen jääneisiin teollisuusrakennuksiin ja rakentamisessa halutaan hyödyntää kierrätettyä materiaalia sekä sisustus toteuttaa valitun rakennuksen arkkitehtuurin ehdoilla mahdollisimman pelkistetysti.