Asemakaavan muutos nro 12971, Laajasalo, Mirandankadun korttelit

HEL 2024-016041
Asialla on uudempia käsittelyjä

Laajasalo, Mirandankadun korttelit, asemakaavan muuttaminen (nro 12971) (sisältää liikennesuunnitelman)

8. / 326 §

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti

  • hyväksyä 2.6.2026 päivätyn asemakaavan muutoksen nro 12971 (liite 3). Asemakaavan muutos koskee Helsingin kaupungin 49. kaupunginosan (Laajasalo) kortteleita 49295-49297 sekä katualueita
  • antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet ehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin
  • ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan alueidenkäyttölain 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

Päätösasiakirjat ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä verkkosivuilla:

Käsittely

Asian aikana kuultavina olivat johtava arkkitehti Tyko Saarikko, tiimipäällikkö Anu Kuutti, maisema-arkkitehti Sofia Kangas ja liikenneinsinööri Otto Tarnanen. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Kaavamuutoksessa muutetaan maltillisesti kolmen asuinkorttelin kokonaisuutta Kruunuvuorenrannan pikaraitiotien päätepysäkin välittömässä läheisyydessä. Ratkaisulla tehostetaan rakentamista hyvän joukkoliikenneyhteyden ja merellisen sijainnin äärellä sekä parannetaan kortteleiden toteutettavuutta ja asumisen laatua.

Uutta asuinkerrosalaa tulee kerrostaloihin 31 450 k-m². Lainvoimaisen asemakaavan kolmessa asuinkorttelissa on kerrosalaa yhteensä 27 000 k-m², josta kivijalkaliiketilaa 300 k-m² ja 450 k-m² päiväkodille varattua tilaa. Keskimääräinen korttelitehokkuus oli noin e=1,46. Kaavamuutoksen myötä rakennusoikeus lisääntyy 4 450 km² ja kivijalkaliiketilaa on 700 k-m². Keskimääräinen korttelitehokkuus on e=1,72. Asukasmäärän lisäys on noin 730 uutta asukasta.

Kaavaratkaisun keskeisenä tavoitteena on selkeyttää kortteleiden massoittelua ja mahdollistaa joustava toteutus eri hallintamuodoille. Rakennusmassoja muokataan siten, että kolmikerroksisten rivitalojen osuuksia lyhennetään ja madalletaan kerroksella, ja pistetalot käännetään kortteleiden ulkokehien suuntaisiksi. Ratkaisu parantaa näkymien avautumista merelle ja Haakoninlahdenpuistoon sekä pihoilta että asunnoista. Samalla pysäköinti voidaan järjestää aiempaa kustannustehokkaammin ilman sijoittumista rakennusrunkojen alle. Melumääräykset päivitetään vastaamaan raitiotien ajantasaisia meluvaatimuksia.

Liikennesuunnittelussa tarkennetaan Mirandankadun ja Haakoninlahdenkadun risteysaluetta raitiotien kasvaneiden kääntösäteiden vuoksi siten, että jalkakäytävä voidaan toteuttaa normaalin levyisenä. Samassa yhteydessä Mirandankadulle lisätään puurivi tai muuta katuvihreää. Tonttiliittymien, pysäköinnin ja puuston sijaintiin tehdään vähäisiä muutoksia aiempiin suunnitelmiin verrattuna. Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 8043).

Kaavamuutoksen lähtökohtana oli ATT:lle varattu pohjoisin kolmesta korttelista, jonka rakennuskustannukset osoittautuivat tarjouskilpailussa liian korkeiksi. Tämän perusteella kortteleita kehitettiin kokonaisuutena paremmin toteutuskelpoisiksi muun muassa alentamalla rivitalo-osuuksien kerroslukua kolmesta kahteen, jotta asuntojen koot ja sitä kautta hinnat pysyvät kohtuullisina alueen korkeasta hintatasosta huolimatta. Ratkaisu noudattaa Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaa ja alueen rakentamisen periaatteita, joissa rakennuskorkeudet madaltuvat reuna-alueita kohti ja korttelit muodostuvat erikorkuisista rakennuksista. Diagonaaliharjakatto antaa kortteleille tunnistettavan ilmeen ja jatkaa Kruunuvuorenrannan suunnitteluperiaatteita, joissa erilaiset korttelikokonaisuudet muodostavat yhtenäisen, harkitun ja elämyksellisen kaupunkikuvallisen kokonaisuuden.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 8043).

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että erinomaiselle sijainnille merenrannalle saadaan lisää asuntoja verrattuna lainvoimaiseen kaavaan ja asumiskustannukset pysyvät kohtuullisina. Kaavan sosiaaliset vaikutukset on esitetty kaavaselostuksessa. Kaavalla ei ole erityisiä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian 2025-2029 tavoitteiden toteutumista siten, että se edistää asuntotuotantoa ja kaupungin kestävää kasvua hyvien joukkoliikenneyhteyksien välittömässä läheisyydessä.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Alue on entistä öljysatama aluetta, joka on puhdistettu ja jolle on rakennettu kadut tulevaa asuinrakentamista varten. Alueen viereiset asuinkorttelit sekä läheinen palvelukortteli, johon sijoittuvat suomen- ja ruotsinkielinen päiväkoti ja koulu, nuorisotilat ja liikuntakeskus ovat rakenteilla. Pohjoisimpaan kortteliin rajautuva Haakoninlahdenpuiston eteläosa, jossa sijaitsee muun muassa leikkipuisto, on valmistunut.

Alueella voimassa olevat asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaava tai asemakaavat 12130 (22.11.2013).

Voimassa olevassa asemakaavassa alue on merkitty kolmeksi asuinkortteliksi sekä katualueeksi.

Asuinkorttelit muodostuvat viisikerroksisista kerrostalo-osuuksista sekä kolmikerroksisista kaupunkirivitalo-osuuksista. Kolmessa asuinkorttelissa on kerrosalaa yhteensä 27 000 k-m², josta kivijalkaliiketilaa 300 k-m² ja 450 k-m² päiväkodille varattua tilaa. Asuinrakennusten piha-alueet on merkitty yhteiskäyttöisiksi korttelialueiksi.

Helsingin kaupunki omistaa alueen.

Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Kaavamuutos käynnistettiin alueen toteutuksen edistämiseksi.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia. Kaavaratkaisun myötä joudutaan katualueille tekemään vähäisiä muutoksia katuvihreän lisäämiseksi ja tonttiliittymien paikkojen muuttumisen vuoksi. Näiden muutoksien johdosta voi mahdollisesti aiheutua myös johtosiirtoja. Kokonaisuudessaan muutoksien kustannukset ovat vähäiset.

Tulovaikutukset

Kaavoitettavan uuden kerrosalan rakennusoikeuden arvo on AM-ohjelman mukaisen hallinta- ja rahoitusmuotojakauman mukaisesti arvioiden n. 36 milj. euroa. Tästä lisäystä verrattuna voimassa olevaan asemakaavaan on n. 6 milj. euroa.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty kaavan valmisteluaikana toteutettu vuorovaikutus, yhteenvedot saaduista viranomais- ja asiantuntijatahojen kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa.

Viranomaisten kannanotoissa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei ollut huomautettavaa. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

OAS-aineistosta saapui kirjallisia mielipiteitä 2 kpl.

Osallisten mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat osayleiskaavan määräykseen pientalojen osuudesta Kruunuvuorenrannassa sekä näkymiin Haakoninlahdenkadun toisella puolella olevista kortteleista. Mielipiteissä esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että pientalo-osuuksia on edelleen kaavoitettu osaksi korttelirakennetta ja korttelitehokkuus on maltillinen. Kortteleiden läpi avautuu edelleen näkymiä Haakoninlahdenkadun toiselta puolelta kaksikerroksisten rakennusosuuksien kohdalta. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §, MRA 27 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 13.10.2025–11.11.2025. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettu verkkosivuilla https://www.hel.fi/kaavakuulutukset(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).

Kaavaehdotusta koskevia muistutuksia saapui 3 kpl.

Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat näkemykseen ehdotuksen ristiriidasta Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan kanssa (pientalorakentamisen osuus), lintujen turvallisuuteen ja Haakoninlahdenkadun länsipuoleisen taloyhtiön merinäkymiin.

Kaavan tavoitteet huomioon ottaen kaavaehdotusta ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa julkisen nähtävilläolon yhteydessä saapuneiden huomautusten johdosta. Vastineet muistutuksiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Lausuntoja saatiin seuraavilta viranomais- ja asiantuntijatahoilta:

  • Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY)
  • Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)

Lausunnoissa ei ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta mutta pidettiin tärkeänä varmistaa, että liikennesuunnittelu tukee jätteiden keräystä ja tyhjennystyötä.

Kruunuvuorenrannan alueelle toimii alueellinen jätteiden putkikeräysjärjestelmä, johon kaikkien alueen tonttien tulee liittyä. Jätehuoltoliikennettä on siten normaalia huomattavasti vähemmän. Muiden jätteiden keräyksen järjestelyt tarkentuvat tonttien jatkosuunnittelussa. Saaristolaivastonkujalla on sallittu huoltoajo. Korttelissa 49295 huoltoliikenne toimii osittain tontin puolelta, koska kortteli rajautuu puistoon. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Kaavan tavoitteet huomioon ottaen kaavaehdotusta ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa julkisen nähtävilläolon yhteydessä saapuneiden huomautusten johdosta.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki/Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 55 §, 55a §, 57 §, 59 §, 62 §, 63 §, 65 §.
Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 27 §, 28 §, 30 §, 94 §.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 kohdan nojalla kaupunkiympäristölautakunta päättää asemakaavan muutoksesta, koska kaavaratkaisulla ei ole merkittäviä vaikutuksia.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 21 b kohdan nojalla kaupunkiympäristölautakunta päättää alueidenkäyttölain mukaisen kunnan perustellun kannanoton ilmoittamisesta kaavaehdotuksesta muistutuksen tehneille.

Jatkotoimenpiteet

Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä ilmoitetaan lausunnon antaneille viranomaisille.

Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä ilmoitetaan niille kunnan jäsenille ja muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä pyytäneet kaavan ollessa nähtävillä.

Päätös tullut nähtäväksi 08.06.2026

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen, joka koskee asemakaavan muutosta, saa hakea muutosta kunnallisvalituksella

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen, lukuun ottamatta vaikutukseltaan vähäisiä asemakaavan muutoksia, joissa valitusoikeus on vain asianosaisilla. Vaikutukseltaan vähäisenä ei ole pidettävä asemakaavan muutosta, jossa muutetaan rakennuskorttelin tai muun alueen pääasiallista käyttötarkoitusta, supistetaan puistoja tai muita lähivirkistykseen osoitettuja alueita taikka nostetaan rakennusoikeutta tai rakennuksen sallittua korkeutta ympäristöön laajemmin vaikuttavalla tavalla, heikennetään rakennetun ympäristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä taikka muutetaan kaavaa muulla näihin rinnastettavalla tavalla. (Valitusoikeuden rajoittaminen ei koske MRL/AKL 73 §:n mukaisia ranta-asemakaavoja)
  • viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa
  • maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia
  • rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.
Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava fyysisesti tai postitse valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitus on toimitettava sähköisesti valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä.

Kunnan jäsenen, asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
  • päätös on muuten lainvastainen.
Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimusten perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Esittelijä

Nimi
Ville Lehmuskoski

Titteli
Kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Lisätietojen antaja

Nimi
Tyko Saarikko

Titteli
Johtava arkkitehti