Asemakaavan muutos nro 12945, Haaga, Metsäläntien lumenvastaanottopaikka, kaupunkiympäristön toimiala

Kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle

• 26.5.2026 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12945 (liite 3) hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 28. kaupunginosan (Oulunkylä, Maunulanpuisto) retkeily- ja ulkoilualueita ja kaupunginosan rajaa, 29. kaupunginosan (Haaga, Pohjois-Haaga) retkeily- ja ulkoilualueita ja kaupunginosan rajaa.

Lisäksi lautakunta päättää

• ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville

• antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet ehdotuksesta annettuihin muistutuksiin, kirjeisiin ja lausuntoihin

• ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan alueidenkäyttölain 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

Päätösasiakirjat ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä verkkosivuilla:

https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2024-007398 

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Metsäläntien ja Hämeenlinnanväylän laajan risteysalueen koillispuolelle suunnitellaan pysyvä lumenvastaanottopaikka. Asemakaava mahdollistaa lumen varastoinnin ja käsittelyn aidatulla yhdyskuntateknisen huollon alueella. Alueelle sijoitetaan myös lumen sulamisvesien keräys-, viivytys-, suodatus- ja puhdistusaltaita ja -laitteita. Ympäröivän alueen luonto- ja virkistysarvot on otettu huomioon suunnittelussa. Lumenvastaanottopaikalle suunnitellaan uusi ajoliittymä.

Helsingin kasvaessa ja tiivistyessä on välttämätöntä, että kaupungilla on riittävä määrä lumenvastaanottopaikkoja ja että niiden sijoitus palvelee kokonaisuutta tarkoituksenmukaisesti. Toimivalla lumenhallinnalla varmistetaan, että Helsingin asukkaiden arki sujuu ja elinympäristö säilyy viihtyisänä myös talvikaudella. Asuinalueet koetaan hyvinä, turvallisina ja viihtyisinä kun lähiympäristön kunnosta huolehditaan.

Tavoitteena on rakentaa Helsinkiin uusi, pysyvä lumenvastaanottopaikka, joka parantaa kaupungin lumenhallinnan kokonaistilannetta ja palvelee erityisesti Helsingin läntisiä alueita, jossa lumenvastaanottopaikkoja on liian vähän.

Metsäläntien lumenvastaanottopaikka sijoitetaan viereisten liikenneväylien lähelle. Tavoitteena on toteuttaa lumenvastaanottopaikka siten, että vaikutukset Keskuspuiston luontoarvoihin ja virkistyskäyttöön ovat mahdollisimman vähäiset, lumenkäsittelyn haitalliset ympäristövaikutukset voidaan pitää mahdollisimman pieninä ja siten, että Haaganpuron vedenlaatu turvataan.

Metsäläntien pysyvän lumenvastaanottopaikan suunnittelu perustuu Helsingin kaupunginhallituksen päätökseen 9.10.2023, jossa on hyväksytty lumenhallinnan kehittämisen hankeohjelma vuosille 2023-2033. Luonnonsuojelulaki, joka kieltää lumen kaatamisen mereen on tullut voimaan 1.5.2025 ja Hernesaaren toiminta lopetetaan 1.5.2028 lakiin kirjatun kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen.

Kaupungin kasvun ja lumen mereen kaatamisen päättymisen takia on välttämätöntä suunnitella korvaavia ratkaisuja, jolla turvataan riittävä lumen vastaanottokapasiteetti. Metsäläntien lumenvastaanottopaikkaa esitetään yhdeksi korvaavaksi ratkaisuksi, koska alueen saavutettavuus on hyvä, alueen lähellä ei ole asumista ja alueelle voidaan toteuttaa tehokas sulamisvesien suodatus- ja puhdistusjärjestelmä. Aidatun lumenkäsittelyalueen ympärillä voidaan säilyttää puustoa ja istuttaa uutta puustoa, joka varjostaa ja suojaa Haaganpuroa ja muodostaa näkösuojan ympäristöön.

Lumenhallinnan verkosto tulee tulevaisuudessa nojaamaan kokonaisverkostoon, jossa pienemmät paikalliset lumen sulatus- ja puhdistusasemat huolehtivat lumenhallinnasta paikallisesti ja isommat lumenvastaanottopaikat tukevat niitä ja huolehtivat laajemmista alueista. Kaupungin suunnitellun kokonaisverkoston lisäksi etsitään ratkaisuja kuntien välisen yhteistyön ja innovatiivisten markkinoiden kautta, erityisesti runsaslumisten talvien tilapäisen kapasiteetin kasvattamista varten.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 7777). Lumenvastaanottopaikalle esitetään uusi, turvallinen ajoyhteys, joka ei risteä virkistysreittien kanssa.

Toimiva lumenhallinta parantaa kaupungin talviaikaista toimivuutta, turvallisuutta, viihtyisyyttä ja siisteyttä. Lumenvastaanottopaikkojen määrä ja sijainti vaikuttaa energiatehokkuuteen ja talouteen, koska lumen kuljetukset muodostavat suuren osan lumenhallinnan kustannuksista ja päästöistä.

Kaavaratkaisu vaikuttaa Keskuspuistoon siten, että retkeilyyn ja ulkoiluun varattu alue pienenee. Alueen rakentamisen takia kaadetaan puustoa, mutta kaadettavat puut kompensoidaan istuttamalla uusia puita. Asemakaavavaiheen selvitysten, tarkemman suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin pohjalta on laadittu kaavamääräykset, jotka ohjaavat jatkosuunnittelua, toteutusta ja alueen käyttöä siten, että haitalliset ympäristövaikutukset voidaan pitää mahdollisimman pieninä. Kaavan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osana on arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Vaikutusten arviointi löytyy kaavaselostuksesta.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian 2025–2029 tavoitteiden toteutumista siten, että Helsingin asuinalueilla on toimiva arki ja viihtyisä elinympäristö myös talviaikaan. Hyvin hoidetut asuinalueet koetaan hyvinä, turvallisina ja viihtyisinä. Toimivalla lumenhallinnalla ja tiheällä lumenvastaanottopaikkojen verkostolla voidaan ylläpitää, tehostaa ja nostaa katujen, puistojen, aukioiden ja muiden yleisten alueiden laatutasoa.

Isojen lumenvastaanottopaikkojen verkostolla, jota täydennetään lähivarastointipaikoilla sekä suunnitteilla olevilla pienemmillä lumen sulatus- ja puhdistusasemilla, varmistetaan kaupungin ja sen asuinalueiden toimivuus ja tasapainoinen kehitys.

Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen.

Nyt laadittu kaavaratkaisu on Yleiskaava 2002:n mukainen.

Helsingin kaupunginhallituksen päätöksessä 9.10.2023 on hyväksytty lumenhallinnan kehittämisen hankeohjelma vuosille 2023-2033.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Koko suunnittelualue on tällä hetkellä retkeily- ja ulkoilualuetta. Keskuspuiston tärkeä reitti Keskuspuistontaival ja suosittu Maunulan ulkoilumaja sijaitsevat suunnittelualueen itäpuolella. Alue rajautuu lännessä Hämeenlinnanväylään ja etelässä Metsäläntiehen. Alueen läpi kulkee HSY:n ja Helen Sähköverkon johtoja.

Suunnittelualue on puustoinen lukuun ottamatta keskiosassa sijaitsevaa kenttää sekä eteläosan niittymäistä aluetta ja ilmajohdon varoaluetta. Kenttä on viime vuosien aikana toiminut tilapäisenä lumenvastaanottopaikkana, jolla on välivarastoitu lunta runsaslumisina talvina. Tilapäinen lumenvarastointi on lopetettu. Kentän pohjoispuolella on arvokkaita metsäkohteita. Haaganpuron sivuhaarat virtaavat alueen läpi kohti Haaganpuroa, joka on suunnittelualueen länsipuolella, sen välittömässä läheisyydessä. Suunnittelualueen läpi kulkee kävely- ja pyöräilytiet, jotka ylittävät purouomaa kolmessa kohdassa.

Alueella voimassa olevat asemakaavat:

Alueella on voimassa asemakaava 12185 (14.03.2014).

Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on merkitty retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Alueen keskiosan kentällä on asemakaavamerkintä (mtk), jonka mukaan pääosa alueesta tulee pitää niittymäisenä, 1-2 kertaa kasvukaudessa niitettävänä alueena ja loppuosa tasaisena matalana nurmipintana, joka soveltuu erilaisiin pallo- ja muihin vastaaviin peleihin.

Helsingin kaupunki omistaa koko suunnittelualueen.

Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia. Merkittävimmät lumenvastaanottoalueen kustannusvaikutukset muodostuvat maansiirrosta ja pohjanvahvistuksista. Hankkeen kustannusarvio on n. 10,3 miljoonaa euroa. Kustannukset jakautuvat seuraavasti:

Rakenteet 1,45 milj. €

Maaleikkaus 3,5 milj. €

Pohjanvahvistukset 5,2 milj. €

Pilaantuneen maaperän kunnostaminen 0,12 milj. €

Lumenvastaanottoalueen rakenteisiin sisältyy kentän päällysrakennekerrokset, asfaltointi tai vastaava sidottu pinta, vesienhallintarakenteet ja tukitoimintojen rakentamisen kustannukset. Maaleikkauksen kustannukset sisältävät alueen raivaus- ja maaleikkauskustannukset. Pohjanvahvistuskustannus on laskettu paalulaatalle perustamisen mukaan.

Maaleikkauksen kustannukset on laskettu 50 kilometrin kuljetusmatkalla loppusijoituspaikkaan. Pilaantuneiden maiden kustannuksissa on huomioitu maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät ylemmät ohjearvot (n. 1 600 t). Kustannukset tarkentuvat toteutussuunnitteluvaiheessa.

Laskelmat perustuvat nähtävillä olleeseen laajempaan lumenvastaanottopaikkaan. Lumenvastaanottopaikan yleissuunnitelman jatkotarkastelun mukaisen rakentamiskustannukset ovat arviolta noin 0,5 miljoonaa euroa pienemmät kuin alkuperäisessä yleissuunnitelmassa. Niistä suurin säästö kohdistuu maaleikkauksen kustannuksiin.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty kaavan valmisteluaikana toteutettu vuorovaikutus, yhteenvedot saaduista viranomais- ja asiantuntijatahojen kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa.

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat Helen Sähköverkon voimalinjaan ja sen käyttöoikeuteen sekä alueen läpi kulkevaan johtoon.

Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavatyössä siten, että maanalaiset johdot ja voimalinjan varoalue on huomioita uusien toimintojen sijoituksissa ja kaavamääräyksissä. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

OAS-aineistosta saapui kirjallisia mielipiteitä 27 kpl.

Mielipiteissä vastustetaan tai suhtaudutaan hyvin kriittisesti pysyvän lumenvastaanottopaikan sijoittamiseen Keskuspuiston alueelle. Mielipiteissä tuodaan esille, että uusi toiminta tuo mukanaan ympäristöhaittoja, jotka vaikuttavat luontoarvoihin ja heikentävät alueen virkistyskäyttöä. Mielipiteissä katsotaan, ettei tiivistyvän kaupungin huoltotoimintoja tule sijoittaa luonto- ja virkistysalueille. Keskuspuiston aluetta ei tulisi pienentää yhtään nykytilanteesta. Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat kaupungin viher- ja virkistysalueiden säilymiseen, uuden toiminnan vaikutuksiin lähialueen asukkaisiin, alueen nykyiseen käyttöön, muutosehdotuksen vaikutuksiin alueeseen ja vaihtoehtoisten sijoitusten selvittämiseen, uuden toiminnan aiheuttamiin ympäristöhaittoihin ja vaikutuksiin ympäristöön, liikennemäärien kasvuun ja liikenneturvallisuuteen sekä tiedottamiseen.

Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä. Lumenvastaanotto-paikka vie osan Keskuspuiston länsireunasta, mutta lumenkäsittelyalue on sijoitettu ja suunniteltu siten, että uudesta toiminnasta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa Keskuspuiston luontoarvoille ja virkistyskäytölle. Lumenvastaanoton vaatima tila ja siihen liittyvät toiminnot keskitetään tiivisti yhdyskuntateknisen huollon alueelle (ET-alue), joka rajataan aidalla ympäröivästä retkeily- ja ulkoilualueesta. Luontoarvot on huomioitu ET-alueen sijoituksessa. Arvokkaat lehto- ja lintualueet sekä Haaganpuro ja sen sivuhaarat jäävät ET-alueen ulkopuolelle. Alueen länsipuoli muutetaan suojaviheralueeksi (EV-alue), jolle istutetaan ET-alueen rakentamisen takia kaadettavien puiden korvaavia puita. Alueen eteläosassa muokataan maastoa ja myös eteläosaan istutetaan puita. Alueen itäosa säilyy retkeily- ja ulkoilu-alueena (VR-alue). VR-alueen poistuvan reitin kohdalle istutetaan puita. Maastonmuokkaukset ja uudet puuistutukset muodostavat melu- ja näkösuojan liikenneväylien ja virkistysalueen suuntaan. Alueelle rakennetaan uusi ajoliittymä, joka ei risteä ulkoilureittien kanssa. Lumenvastaanottoalueesta on laadittu yleissuunnitelma, jossa on selvitetty mm. alueen lähtökohtia, tarkasteltu Metsäläntien lumenvastaanottoalueen vaihtoehtoisia ratkaisuja, laadittu hulevesien ja lumen sulamisvesien alustava hallintasuunnitelma sekä alustava geotekninen suunnitelma. Yleissuunnitelma on toiminut asemakaavoituksen lähtötietona. Asemakaavaehdotuksessa on huomioitu sulamisvesien käsittelyn vaatima tila. Alueen suunnittelussa panostetaan hulevesien ja lumen sulamisvesien suodatukseen ja puhdistukseen sekä ympäristöhäiriöiden, kuten liikenteen ja toiminnan aiheuttaman melun, haittojen minimoimiseen. Ratkaisut tarkentuvat jatkosuunnittelussa.

Sekä kirjaamoon että sähköpostitse saapuneet mielipiteet on otettu huomioon. Osaan on vastattu myös sähköpostitse. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §, MRA 27 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 22.4.2025–22.5.2025. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettu verkkosivuilla https://www.hel.fi/kaavakuulutukset(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).

Kaavaehdotusta koskevia muistutuksia saapui 16 kpl.

Muistutuksissa suhtaudutaan erittäin kriittisesti pysyvän lumenvastaanottopaikan sijoittamiseen Keskuspuiston alueelle. Mustutuksissa vastustetaan Keskuspuiston pienentämistä ja esitetään, että kaavamuutosalue tulee säilyttää voimassa olevien yleiskaavojen ja voimassa olevan asemakaavan mukaisessa käytössä.

Muistutuksissa esiin nousevat aiheet ovat pitkälti samoja kuin osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) vaiheessa saaduissa mielipiteissä. Muistutuksissa huomautetaan kaupungin strategian, yleiskaavojen ja lumenhallintaohjelman vastaisuudesta, kaupungin lumenhallinnan verkostoselvityksistä ja vaihtoehtoisten lumenvastaanottopaikkojen selvittämisestä, luontoarvoista, luonnonympäristöön kohdistuvista riskeistä, virkistysarvoista, liikenteestä, vaikutuksista lähialueen asukkaisiin sekä suunnitteluprosessista ja vuorovaikutuksesta. Verrattuna OAS-vaiheen mielipiteisiin on kaavaehdotuksesta saatujen muistutusten aihepiirit ja niihin annetut vastineet ryhmitetty useamman ja täsmällisemmin muotoillun otsikon alle.

Muistutuksissa esitetyt huomautukset on otettu huomioon siten, että on laadittu yleissuunnitelman jatkotarkastelu ja meluselvitys. Asemakaavakarttaa, kaavamääräyksiä ja selostusta on tarkennettu ja täydennetty uusien selvitysten pohjalta. Yhdyskuntateknisen alueen (ET) ja suojaviheralueen (EV) rajausta on muutettu siten, että EV-alueella voidaan sekä säilyttää että istuttaa enemmän puita. Kaupungin lumenhallinnan verkostokarttaa on päivitetty. Vastineet muistutuksiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Nähtävilläoloajan ulkopuolella saapui kirjeitä 3 kpl. Yksi kirjeistä oli adressi ”Ei lumenkaatopaikkaa Keskuspuistoon”, joka on toimitettu Helsingin kaupungin kirjaamoon 10.4.2026. Adressin on allekirjoittanut n. 2 000 henkilöä.

Kirjeissä esitetyt huomautukset koskivat kaava-alueella sijaitsevien puiden merkitsemistä ja mahdollista kaatamista keväällä 2025 sekä 12.5.2025 järjestetyn asukastilaisuuden teknisiä ongelmia. Vastineet kirjeisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Adressissa vaaditaan, että Helsingin Keskuspuistossa luonto- ja ulkoilualueella vuosia väliaikaisena toiminut likaisen lumen vastaanottopaikka siirretään muualle. Luontoalueella sijaitseva alue tulee palauttaa kokonaisuudessaan alkuperäiseen tarkoitukseensa: Voimassa olevan asemakaavan mukaisesti kaupunkilaisten retkeily- ja ulkoilualueeksi! Lumenkaatopaikasta ei tule tehdä pysyvää!

Adressissa esitetään, että aluetta tulee kehittää retkeily- ja ulkoilutarkoitukseen sopivaksi, sekä lisätä luontoa sen hävittämisen sijaan. Helsingin kaupungin tulee kunnioittaa ja vaalia Keskuspuiston luonto- ja ulkoilualueita, eikä toiminnallaan tuhota niitä. Keskuspuistoa ei tule pienentää enää yhtään nykyisestä! Vastineet kirjeisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Lausuntoja saatiin seuraavilta viranomais- ja asiantuntijatahoilta:

• Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY)
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Helen Sähköverkko Oy

Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat lisääntyvään liikenteeseen ja Hämeenlinnanväylän ruuhkautumiseen. ELY-keskus edellyttää ruuhkanpurkutoiminnon käyttöä Metsäläntien-Hämeenlinnanväylän ramppiliittymän liikennevalo-ohjauksessa, jotta jono ei koskaan ulotu Hämeenlinnanväylälle. Helen Sähköverkko Oy:llä tai Helsingin seudun ympäristöpalvelulla ei ollut huomautettavaa hankkeesta.

Liikenteen toimivuustarkastelussa kesimääräinen jononpituus ei yltänyt ongelmallisiin pituuksiin, Hämeenlinnanväylän ja Metsäläntien rampissa, aamu- tai iltahuipputuntina.

Lumenkuljetusta ei ole tarkoitus tehdä aamuhuipputunnin aikana, vaan kuljetukset suoritetaan ruuhkatuntien ulkopuolella. Näin ollen maksimijononpituuksia ei pitäisi muodostua kuin erittäin satunnaisesti runsaslumisina talvina, jolloin häiriötilanteita voidaan pitää poikkeustilanteina. Mahdollisten jonoutumistilanteiden purkamista varten rampin liikennevalo-ohjuksessa on käytössä ruuhkanpurkutoiminto, jonka pitäisi poikkeustilanteissa estää jonon muodostuminen Hämeenlinnanväylälle. Kaavassa tai sen määräyksissä ei voida ottaa kantaa ruuhkanpurkuilmaisimen siirtämiseen tai ramppiliittymän valo-ohjaukseen. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki/Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 55 §, 55a §, 57 §, 59 §, 62 §, 63 §, 65 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 27 §, 28 §, 30 §, 94 §.

Toimivalta

Kaupunkiympäristölautakunta voi hallintosäännön 2 luvun 9 §:n nojalla tehdä esityksiä kaupunginhallitukselle kaupunkiympäristön toimialan tehtäviin hallintosäännön 4 luvun 6 §:n mukaan kuuluvissa asioissa.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 21 b kohdan nojalla kaupunkiympäristölautakunta päättää alueidenkäyttölain mukaisen kunnan perustellun kannanoton ilmoittamisesta kaavaehdotuksesta muistutuksen tehneille.

Jatkotoimenpiteet

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto, ellei valtuuston päätösvaltaa ole siirretty kaupunginhallitukselle tai lautakunnalle.

Koska kyseessä ei ole hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin kohdissa 2–3 tarkoitettu kaupunkiympäristölautakunnan toimivaltaan kuuluva merkitykseltään vähäinen asemakaavan muutos, sen hyväksyy kaupunginvaltuusto.

Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä ilmoitetaan lausunnon antaneille viranomaisille.

Päätös tullut nähtäväksi 23.06.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §