Asemakaavan muutos nro 12962, Vuosaari, Harbonkatu 8, kaupunkiympäristön toimiala

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Kaavamuutoksessa nykyinen rivitalotontti muutetaan pysyvästi päiväkotikäytön mahdollistavaksi yleisten rakennusten tontiksi. Riittävän piha-alueen mahdollistamiseksi tonttia laajennetaan puiston puolelle.

Uutta julkisen tilan kerrosalaa tulee 1 300 k m². Kaavaratkaisun myötä tontin (Y) kerrosala kasvaa 200 k-m² verrattuna voimassa olevan asemakaavan mukaiseen rivitalotonttiin.

Kaavamuutoksen myötä korttelialueen (Y) koko on 3 289 m². Puistoalue (VP) pienenee 1 104 m².

Kaavaratkaisu mahdollistaa päiväkotitilat noin 140 lapselle. Asukasmäärä vähenee noin 30 asukkaalla. Työpaikkamäärän lisäys on noin 20 uutta työpaikkaa.

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee yhtä tonttia osoitteessa Harbonkatu 8 sekä viereistä puistoaluetta. Kaavaratkaisun tavoitteena on mahdollistaa päiväkodin rakentaminen ja tontin muuttaminen pysyvästi päiväkotikäyttöön. Tarkoituksena on mahdollistaa piha-alueille lasten leikkipaikkoja. Piha-alueiden tarkoituksenmukainen ja kaupunkikuvallisesti laadukas sekä ympäristöä huomioiva toteuttaminen edellyttää tontin laajentamista puistoalueelle. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen rajautuminen kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Voimassa olevassa asemakaavassa puistoalueelle (VP) on osoitettu ohjeellinen alueen osa (sa-1), joka on kulttuurihistoriallisista ja maisemallisista syistä säilytettävä pääosin avoimena tai puoliavoimena.

Tontille on myönnetty kaupunkiympäristölautakunnassa 27.2.2024 (115 §) määräaikainen poikkeamislupa, jonka mukaan asemakaavassa osoitetulle rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueelle (AR) saadaan rakentaa päiväkotirakennus. Kaavaratkaisulla mahdollistetaan, että päiväkoti jää paikalle pysyvästi. Meri-Rastilan ja Kallahden alueilla on tarve päiväkotien uudis- ja korjausrakentamishankkeille. Tilaverkkotarkasteluissa on todettu, että kullekin hankkeelle erikseen toteutettavien rakentamisaikaisten väistötilojen sijaan kannattaa Harbonkadulle toteuttaa laadukas pitkäkestoinen ratkaisu, joka palvelee ensin muiden hankkeiden väistötilana, ja lopputilanteessa pysyvänä ratkaisuna.

Kaavaratkaisu vastaa alueen lähipalvelutarpeeseen. Meri-Rastilan ja Kallahden alueilla on tarve useille päiväkotien uudis- ja korjausrakentamishankkeille eivätkä vaikutukset kaupunkikuvaan lainvoimaiseen asemakaavaan verrattuna ole merkittäviä.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta on kokouksessaan 16.1.2024 (6 §)  hyväksynyt päiväkodin tarveselvityksen osoitteeseen Harbonkatu 8. Kaupunginhallitus hyväksyi Harbonkatu 8:n päiväkodin hankesuunnitelman 11.3.2024 (146 §) ja enimmäishinnan korottamisen 3.3.2025 (136 §).

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että palvelut keskittyvät Meri-Rastilan alueella hyvien liikenneyhteyksien yhteyteen ja jo rakenteilla oleva päiväkotirakennus jää tontille pysyvästi. Kaavan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osana on arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Vaikutusten arviointi löytyy kaavaselostuksesta.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa Helsingin kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista edistämällä viihtyisää kaupunkirakennetta sekä toteuttamalla täydennysrakentamista siten, että asuinalueiden omaleimaisuus, väljyys ja luonne säilyvät.

Kaavaratkaisu on yleiskaavan mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Alue on rakentamatonta aluetta, joka on lainvoimaisessa asemakaavassa kaavoitettu rivitalokäyttöä varten.

Alueella on voimassa asemakaava numero 12571 vuodelta 2023.

Voimassa olevassa asemakaavassa alue on merkitty osittain rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR) ja osittain puistoalueeksi (VP).

Helsingin kaupunki omistaa alueen.

Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia. Rakennuskustannusten enimmäishinta-arvio on 7,3 milj. euroa alv 0. Tämä kustannus tarkentuu ja täsmentyy jatkosuunnittelun yhteydessä.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty kaavan valmisteluaikana toteutettu vuorovaikutus, yhteenvedot saaduista viranomais- ja asiantuntijatahojen kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa.

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat alueen rajautumiseen kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaaseen ympäristöön ja sen huomioonottamiseen suunnittelussa.

Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että rakentaminen toteutetaan kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia vaikutuksia koskevat määräykset täyttäen. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma-aineistosta saapui viisi kirjallista mielipidettä.

Mielipiteet kohdistuivat seuraaviin asioihin:

• kaavamuutoksen suuruuteen ja rakennusoikeuden ylitykseen
• rakentamiseen kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävälle alueelle
• rakentamiseen luonnonlähteen läheisyyteen
• liikenteeseen
• käyttötarkoituksen muutokseen
• Ison Kallahden puiston jalankulku- ja pyöräilypolkujen linjauksiin
• meluun
• alueen segregaatiokehitykseen
• asemakaavoitukseen liittyvään menettelytapaan
• lasituksiin ja niiden vaikutukseen lintujen turvallisuuteen
• talviolosuhteiden huomioonottamiseen

Mielipiteissä esitetyt asiat on otettu huomioon jatkosuunnittelua varten siten, että rakentamisen vaikutukset puistoalueeseen ja lähteeseen olisivat mahdollisimman vähäiset. Lähtökohtana on, ettei lähteen luonnontilaa vaaranneta ja siihen kohdistuvat haitalliset vaikutukset estetään. Kuivattavaa vaikutusta voidaan pyrkiä vähentämään ohjaamalla päiväkodin pihan hulevesiä puistoon. Hulevesien hallinta ja imeyttäminen puistoalueella huomioidaan myös puistosuunnittelun yhteydessä. Tontin mahdollistaminen päiväkotirakentamiseen aiheuttaa uudelleentarkasteluja myös katualueen ratkaisujen osalta, mikä otetaan huomioon alueen liikenne- ja katusuunnittelussa.

Lasitukset ja niiden vaikutus lintujen turvallisuuteen on huomioitu kaavaehdotuksessa siten, että asemakaavaan on lisätty määräys rakennuksen lasitusten osalta. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §, MRA 27 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 8.12.2025–13.1.2026.

Kaavaehdotusta koskevia muistutuksia saapui yksi kappale.

Muistutuksessa esitetyt huomiot kohdistuivat Ison Kallahden puistossa sijaitsevaan niittyyn ja lähteeseen, jalankulku- ja pyöräilypolkuihin sekä kaavoittamisen menettelytapaan.

Huomautukset on otettu huomioon siten, että tarkistettuun kaavaehdotukseen on lisätty kaavamääräys, jonka mukaan tontin korkotasot on sovitettava ympäröivien alueiden korkeustasoihin maisemaan sopivin rakentein ja välttäen korkeita muuri- ja sokkelirakenteita. Suojelualueita koskevia lähtötietoja on täsmennetty kaavaselostukseen muistutuksen johdosta. Lähteen kohdekortissa suositellut toimenpiteet sekä jalankulku- ja pyöräilyreittien tarkemmat sijainnit, linjaukset ja mitoitukset huomioidaan puistosuunnittelun yhteydessä. Lähde on huomioitu tontin suunnittelussa lisäksi päiväkodin rakentamisen työmaavesien hallintasuunnitelmassa, salaojituksessa sekä pihasuunnitelmassa ja hulevesien imeyttämisessä. Lähdettä koskien on lisätty kaavamääräys: "Rakentamisessa on huomioitava Ison Kallahden puistossa sijaitseva lähde". Vastineet huomautuksiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Lausunto saatiin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY). Helen Sähköverkko Oy, kaupunginmuseo, pelastuslaitos sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa.

Lausunnossa esitetyt huomautukset kohdistuivat jäte- ja vesihuoltoon.

Huomautukset on otettu huomioon siten, että jätehuollon osalta suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan pääkaupunkiseudun sekä Kirkkonummen jätehuoltomääräyksiä. Vesihuoltoon liittyvät asiat on otettu huomioon asemakaavassa. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki/Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 55 §, 55a §, 57 §, 59 §, 62 §, 63 §, 65 §.
Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 27 §, 28 §, 30 §, 94 §.

Jatkotoimenpiteet

Käsitellessään asemakaavan muutosta kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi seuraavan evästyksen:

Kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että tulevassa puistosuunnitelmassa pyritään säästämään niittyaluetta mahdollisimman paljon ja välttämään uusien kevyen liikenteen väylien rakentamista.

Kaavan hyväksymisestä on pyydetty lähettämään tieto.

Toimivalta

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto.

Päätös tullut nähtäväksi 02.07.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §