Asemakaavan muutos nro 12963, Mäkelänkadun ja Koskelantien risteysalue

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 17.kaupunginosan (Pasila) katualueen ja 25. kaupunginosan (Käpylä) katualueen asemakaavan sekä 17. kaupunginosan (Pasila) urheilu- ja virkistyspalveluiden alueen, liikuntapuiston sekä katualueiden, 24. kaupunginosan (Kumpula) katu ja puistoalueiden ja 25. kaupunginosan (Käpylä) korttelin 25951 tontin 3 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutoksen 6.5.2025 päivätyn ja 3.3.2026 muutetun piirustuksen numero 12963 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Käpylässä Mäkelänkadun ja Koskelantien risteysalueella suunnitellaan asuinkerrostalojen rakentamista ja liikennejärjestelyjen selkeyttämistä. Koskelantie 5:ssä sijaitseva toimistotalo sekä Vähänkyröntien ja Sofianlehdonkadun väliin jäävä huoltoasema ja pikaruokaravintola puretaan ja tilalle toteutetaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön sovitettua asumista. Mäkelänkadun ja Koskelantien risteysalue muutetaan selkeäksi pääkatujen väliseksi nelihaararisteykseksi sujuvat joukkoliikenteen vaihtomahdollisuudet huomioiden. Uusi rakentaminen luo Mäkelänkadun ja Koskelantien risteysalueelle kaupunkimaisen ja vehreän reunan kivijalkaliiketiloineen sekä nykyistä turvallisempaa ja miellyttävämpää jalankulkuympäristöä.

Uutta asuinkerrosalaa tulee kerrostaloihin 13 090 k-m². Uutta liiketilakerrosalaa tulee 470 k-m². Voimassa olevassa asemakaavassa tontilla on toimistorakennusten rakennusoikeutta 5 000 k-m². Asukasmäärän lisäys on noin 330 uutta asukasta. Työpaikkamäärä vähenee noin 200 työpaikalla.

Kaavaratkaisun tavoitteena on kehittää nykyisellään väljää ja osin kaavoittamatonta Mäkelänkadun ja Koskelantien risteysaluetta yleiskaavan mukaisesti kaupunkimaisena ja asuntovaltaisena alueena kivijalkaliiketiloineen. Suunnittelussa huomioidaan Olympiakylän ja Kisakylän alueiden tunnusomaiset piirteet sekä uusien rakennusten arkkitehtuurissa että piha-alueiden laadussa. Yleisillä alueilla tärkeinä tavoitteina ovat jalankulun ja pyöräliikenteen viihtyisyys ja sujuvuus sekä alueelle ominaisen vehreän katutilan jatkuminen.

Liikennesuunnittelun tavoitteena on toteuttaa Mäkelänkadun ja Koskelantien risteysalue turvallisena, kompaktina ja selkeänä pääkatujen välisenä risteyksenä sujuvat joukkoliikenteen vaihtomahdollisuudet huomioiden. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota jalankulun ja pyöräliikenteen olosuhteiden parantamiseen.

Kaavaratkaisu on tehty, jotta kaupunkirakenteeseen keskeisesti sijoittuva risteysalue saadaan tiivistettyä kaupunkimaiseksi ja vehreäksi osaksi valtakunnallisesti arvokasta ympäristöä. Erityisesti on pyritty ratkaisemaan uuden rakentamisen yhteensovittaminen ympäröiviin RKY-alueisiin kävelijän mittakaava huomioiden. Tavoitteena on mahdollistaa viihtyisä asuminen kivijalkapalveluineen kaupunkirakenteellisesti keskeisellä paikalla sekä Koskelantien varren kaupunkirakenteen jatkaminen Mäkelänkadulle asti. Kaavan valmistelun aikana keskustelua ovat herättäneet erityisesti uuden rakentamisen määrä, Sofianlehdonkadun katkaisu ja risteysalueen liikennejärjestelyjen muuttamisen vaikutukset.

Kaavoituksen yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piirustus numero 7696). Risteysalue muotoillaan kompaktimmaksi ja tavanomaisemmaksi pääkatujen väliseksi risteykseksi ja Sofianlehdonkadun pää suljetaan. Vähänkyröntie parannetaan ajoneuvoliikenteen pääyhteydeksi Mäkelänkadulta Sofianlehdonkadun suuntaan. Vähänkyröntien ja Mäkelänkadun risteys muutetaan valo-ohjatuksi risteykseksi.

Kaupunkiympäristölautakunta edellytti tutkimaan keinoja ja tarvittaessa muuttamaan Koskelantien liikennealuetta tavalla, joka lisää alueen liikenneturvallisuutta. Koskelantien idän suunnan ajokaistojen leveyksiä on kavennettu, jotta liikenneympäristö tukisi paremmin nopeusrajoitusta. Mäkelänkadun ja Koskelantien risteys on valo-ohjattu, mikä edistää liikenneturvallisuutta. Liikennevalosuunnittelussa risteys ohjelmoidaan niin, että saman suunnan jalankulkijalle vaihtuu vihreä hieman ennen autoliikenteen liikennevaloa, jolloin oikealle kääntyvä auto ylittää risteävän suojatien myöhemmin kuin jalankulkijavalon vihreä alkaa.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että risteysalueen maankäyttö tiivistyy ja alueelle tulee lisää asukkaita erittäin hyvien liikenneyhteyksien ja monipuolisten palveluiden äärelle. Alueelta poistuu toimistotilaa sekä huoltoasematoiminta. Tilalle nouseva asuinkortteli luo uuden kaupunkimaisen reunan risteysalueelle. Uudella risteysjärjestelyllä on vaikutuksia pitkänmatkan autoliikenteen ajoreitteihin, jotka siirtyvät ensisijaisesti Pasilaan ja Asesepäntien kautta kulkeviksi. Joidenkin lähiympäristöä palvelevien autoliikenteen reittien ajomatkat pidentyvät hieman. Kaavan mukainen liikennejärjestely vähentää jalankulkijoiden kadunylitystarvetta ja selkeyttää koko risteysaluetta huomattavasti. Tämän seurauksena liikenneturvallisuus paranee, mikä edistää myös lasten itsenäisen liikkumisen edellytyksiä, lisää koulumatkojen turvallisuutta sekä parantaa lasten harrastus- ja liikuntapaikkojen saavutettavuutta alueella. Kaavan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osana on arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Vaikutusten arviointi löytyy kaavaselostuksesta.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista siten, että se täydentää olemassa olevaa kaupunkirakennetta huomioiden alueen rakennetun ympäristön ominaispiirteet, sekä edistää asuntotuotantoa alueella, jolla on erinomaiset joukkoliikenneyhteydet.

Kaavaratkaisu on yleiskaavan mukainen.

Kaupunginhallitus päätti 30.10.2023 (644 §) varata Koskelantien ja Mäkelänkadun risteysalueen ympäristöstä alueen asuntohankkeen kehittämistä ja toteutusedellytysten selvittämistä varten. Tonttipäällikkö on 25.2.2026 (10 §) jatkanut varausta 31.12.2026 saakka.

Esittäessään 26.9.2023 (491 §) kaupunginhallitukselle Koskelantien ja Mäkelänkadun risteysalueen ympäristön varaamista asuinrakentamiseen, kaupunkiympäristölautakunta edellytti, että jatkovalmistelussa huomioidaan kehittämisvarauksen ympäröivän alueen asukkaiden laadukkaat ja saavutettavat joukkoliikenneyhteydet yhteistyössä HSL:n kanssa. Suunnittelussa pyritään luomaan jalankulun sujuvuuden kannalta laadukasta sekä arkkitehtuuriltaan korkealaatuista Olympiakylän ja Kisakylän alueiden yhtenäistävää lopputulosta.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Koskelantie 5:ssä sijaitsee vuonna 1983 rakennettu toimistorakennus, joka rakennettiin alun perin rakennusliike Puolimatka Oy:n pääkonttoriksi. Vuodesta 1987 lähtien rakennus oli Kelan omistuksessa ja käytössä. Kela on myynyt kiinteistön vuonna 2022 Jatke Uusimaa Oy:lle, koska heillä ei ollut rakennukselle enää käyttöä. Rakennuksesta on laadittu rakennushistoriaselvitys (Koskelantie 5 / Arkkitehtitoimisto Ark-byroo Oy 2022). Rakennuksen länsipuolella sijaitsevalla, Mäkelänkatuun ja Vähänkyröntiehen rajautuvalla kaavoittamattomalla alueella sijaitsee huoltoasema ja pikaruokaravintola. Suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön viereen ja rajautuu koillispuolelta kortteleihin, jotka kuuluvat Museoviraston RKY 2009 -kohdeluetteloon Kisakylä. Risteysalueen koillispuolella sijaitsee vuonna 1987 suunniteltu ja rakennettu Amerin pääkonttori (arkkitehdit Helmer ja Pirkko Stenros). Suunnittelualueen itäpuolella Vähänkyröntien varrella on vuonna 1984 rakennettu asuinkerrostalokokonaisuus, joka poikkeaa muodoltaan ja materiaaleiltaan Kisakylän rakennuksista.

Alueella on voimassa asemakaavat 9000 (vuodelta 1985), 8851 (vuodelta 1984), 8489 (vuodelta 1982), 3096 (vuodelta 1951), 1639 (vuodelta 1937), 12192 (vuodelta 2014), 11875 (vuodelta 2009) ja 10505 (vuodelta 1999).

Vuonna 1982 vahvistetussa asemakaavassa numero 8489 Kelan tontti on merkitty toimistorakennusten korttelialueeksi (KT). Sofianlehdonkatu, Koskelantie ja Mäkelänkatu Koskelantien risteyksen pohjoispuolella sekä Vähänkyröntien eteläpuolella on kaavoitettu katualueiksi. Risteysalueen lounaispuolella on urheilu- ja virkistyspalvelujen alue, liikuntapuisto (VU). Koskelantien keskellä oleva puurivi sijoittuu puistoalueelle (VP). Huoltoaseman alueella ja sen länsipuoleisella osalla Mäkelänkatua ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

Helsingin kaupunki omistaa suunnittelualueen. Jatke Uusimaa Oy omistaa Koskelantie 5:n rakennuksen.

Kaavoitus on tullut vireille tontin haltijan hakemuksesta. Kaavamuutosalueeseen sisältyy Koskelantien ja Mäkelänkadun risteysalueen liikennesuunnitelman uudistaminen.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia. Kustannuksia aiheuttavat katujen ja liikennealueiden sekä johtosiirtojen investoinnit. Esitetyt kustannusarviot perustuvat kaavoituksen yhteydessä laadittuihin suunnitelmiin ja selvityksiin.

Investointikustannukset:

• Johtosiirrot 4 700 000 euroa
• Kadut ja liikennealueet 6 300 000 euroa

Investointikustannukset yhteensä 11 000 000 euroa.

Muut kustannukset:

• Vesihuoltoverkosto 4 700 000 euroa
• Kaukolämpö- ja jäähdytysverkosto 400 000 euroa
• Sähköverkosto 600 000 euroa
• Kaasuverkon kustannukset 100 000 euroa

Tulovaikutukset:

Uuden kaavoitettavan kerrosalan rakennusoikeuden arvo on noin 12,0 milj. euroa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §)

Kaavaehdotus esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 6.5.2025. Lautakunta päätti 13.5.2025 asettaa kaavaehdotuksen nähtäville.

Lautakunta kiinnitti vakavaa huomiota siihen, että Koskelantiellä Mäkelänkadun ja Intiankadun välillä on sattunut viime vuosina hyvin paljon henkilövahinkoon johtaneita liikenneonnettomuuksia. Koskelantien ylitys on osa alueen lasten koulutietä. Kaupunkilaisten ja erityisesti alueen lasten suojelemiseksi vakavilta onnettomuuksilta lautakunta edellytti kaavan jatkosuunnittelussa tutkimaan keinoja ja tarvittaessa muuttamaan Koskelantien liikennealuetta tavalla, joka lisää alueen liikenneturvallisuutta.

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä (AKL/MRL 65 §) 4.6.2025–4.7.2025.

Kaavaehdotusta koskevia muistutuksia saapui 16 kappaletta.

Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat uuden asuinkorttelin rakennusten väliseen väljyyteen ja pihajärjestelyihin, naapureiden yksityisyyden turvaamiseen, puuston säilyttämiseen, pyöräilyn sujuvuuteen, lintujen ja tulvariskin huomioimiseen sekä meluntorjuntaan. Liikennesuunnitelmaan liittyen huolta herättivät liikenneympyrän poiston vaikutukset, Untamontien kaksisuuntaistaminen ja ratikkapysäkin sijainti. Muutoksen vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen oltiin montaa mieltä. Ajoestepollareiden sijoittamista koulukasvitarhan kohdalle pidettiin hyvänä ratkaisuna ja monessa muistutuksessa kaavaehdotuksen koettiin parantavan kaupunkiympäristöä. Huomautukset on otettu huomioon siten, että naapuritontin vastaista rakennusmassaa ja pysäköintialuetta on pienennetty hieman, liikennejärjestelyjä on tarkistettu ja Untamontien kaksisuuntaistaminen on poistettu liikennesuunnitelmasta. Liikennejärjestelyjen muutosten vaikutuksia on arvioitu tarkemmin vastineissa ja kaavaselostuksessa. Vastineet muistutuksiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Nähtävilläoloajan ulkopuolella saapui yksi kirje. Kirjeessä esitetyt huomautukset kohdistuivat Untamontien kaksisuuntaistamisen negatiivisiin vaikutuksiin ja Kalervonkadun kohdalle esitetyn U-käännöksen riskeihin. Huomautukset on otettu huomioon siten, että Untamontien kaksisuuntaistaminen on poistettu liikennesuunnitelmasta ja Kalervonkadun liittymän U-käännöksen vaikutuksia on avattu vastineissa ja kaavaselostuksessa. Vastine kirjeeseen on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Lausunnot saatiin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), Helen Sähköverkko Oy:ltä, Telia Finland Oyj:ltä, Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY) sekä kaupunginmuseolta.

Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat kaavan meluntorjuntamääräysten tarkentamiseen, ilmastovaikutusten kuvaamiseen, teknisten verkostojen jatkosuunnitteluun ja kustannusjakoon sekä toimistorakennuksen säilyttämiseen. Huomautukset on otettu huomioon siten, että kaavaselostusta on täsmennetty tarvittavilta osin ja lausunnoissa esitettyjä jatkosuunnitteluhuomioita on kirjattu selostuksen kohtaan "Toteutus". Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Jatkotoimenpiteet

Kaavan hyväksymisestä on pyydetty lähettämään tieto.

Käsitellessään asemakaavaa ja asemakaavan muutosta, kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi seuraavan evästyksen:

• Mäkelänkadun ja Koskelantien ollessa keskeisiä liikenneväyliä sekä itä-länsi että etelä-pohjois-suunnissa, lautakunta edellyttää kiinnitettävän huomiota liikenteen sujumiseen myös jatkossa tiejärjestelyjen muuttuessa.

Toimivalta

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.

Päätös tullut nähtäväksi 09.06.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §