Maksuhyvitys, kunnossapitomaksu 8.6.2020
Yleiset alueet -yksikön päällikön päätös katujen kunnossapitomaksusta 2850150991 tehtyyn muistutukseen
Päätös
Yleiset alueet -yksikön päällikkö päätti hylätä kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 14 b §:n 1 momentin mukaisesta kunnossapitomaksusta 2850150991 tehdyn muistutuksen.
Päätöksen perustelut
Kunnossapitomaksulla katetaan kustannukset, jotka kaupungille syntyy tonttien omistajille kuuluvien kunnossa- ja puhtaanapitovelvollisuuksien hoitamisesta. Kunnossapitomaksu ei määräydy ainoastaan yksittäiselle tontinomistajalle kuuluvien tehtävien kustannusten perusteella, vaan koko hoidettavan alueen toteutuneiden kustannusten mukaan. Toteutuneet kustannukset perustuvat keskiarvoisen vuoden mukaisiin kustannuksiin. Riittämättömäksi koettu laatu tai laatupoikkeamat yksittäisen tontin kohdalla eivät oikeuta maksun mitätöimiseen, koska maksun perusteena olevat alueelliset kokonaiskustannukset eivät ole alentuneet.
Kaupunki hoitaa katualueita kaupungin laatuvaatimusten mukaisesti ja laatupoikkeamista voi ilmoittaa kaupunkiympäristön asiakaspalveluun.
Muistutus
********** on määrätty 2.6.2020 kunnossapitomaksu (liite 1, laskun numero 2850150991) kadun kunnossa- ja puhtaanapitotöistä. Kyse on kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain (669/1978, jäljempänä kunnossapitolaki) 14 b §:n 1 momentin perusteella määrätystä maksusta.
Muistutus on saapunut Helsingin kaupunkiympäristön asiakaspalveluun 9.6.2020. Ennen muutoksen hakemista maksun määräämiseen maksuvelvollisen on lain 18 §:n 3 momentin mukaan tehtävä 14 päivän kuluessa maksulipun saapumisesta muistutus maksun perimisestä päättävälle kunnan viranomaiselle. Muistutus on tehty määräajan puitteissa.
Muistutuksessa esitetyt vaatimukset
Muistutuksen tekijä vaatii laskun mitätöintiä, koska hänen mielestään kunnossapitolaskulle ei ole perusteita, koska velvollisuuksia ei ole siirretty kaupungille, ja laskutusperuste ei ole tasapuolinen. Muistutuksen tekijä huomauttaa myös kunnossapitolaskun olevan liian suuri Keriharjun talvihoitoon ja kunnossapitoon nähden, jota on hänen mielestään laiminlyöty.
Perustelut muistutuspäätökseen
Tontinomistajan velvollisuudet
Kunnossapitolain 4 §:n mukaan kadun kunnossapito kuuluu kunnalle. Tontinomistajan velvollisuutena on kuitenkin pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisena poistamalla jalankulkua haittaava lumi ja jää sekä huolehtia liukkauden torjumisesta jalkakäytävällä ja liukkauden torjumiseen käytetyn kiviaineksen poistamisesta jalkakäytävältä. Lisäksi tontinomistajan velvollisuutena on tarvittaessa poistaa jalkakäytävälle tai sen vierelle kertyneet lumivallit sekä pitää jalkakäytävän viereinen katuoja ja sadevesikouru lumettomana ja jäättömänä. Kunnossapitolain 10 §:n mukaisesti tontinomistajalle on asetettu velvollisuus pitää katu puhtaana kadun keskiviivaan asti, kuitenkin enintään 15 metrin leveydeltä. Tontinomistaja vastaa myös tontille johtavan kulkutien kunnossapidosta.
Tontinomistajalla on lisäksi velvollisuus ilmoittaa kunnan viranomaiselle tai poliisille vaaraa aiheuttavista kadun vaurioista tontin kohdalla ja tarvittaessa varoittaa liikennettä.
Tontinomistajalla tarkoitetaan kunnossapitolain 1 §:n 3 momentin mukaan kiinteistön omistajan lisäksi maanvuokrasopimuksen nojalla kiinteistön haltijana olevaa vuokramiestä.
Tehtävien ottaminen kunnalle ja niistä aiheutuvien kustannusten periminen
Kunnossapitolain 8 §:n 1 momentin mukaan kunta voi päätöksellään ottaa kokonaan tai osittain huolehtiakseen tontinomistajalle lain mukaan kuuluvista kunnossapitotehtävistä yhden tai useamman tontin osalta, kaikilla asemakaava-alueilla tai asemakaavan määrätyllä osalla. Edelleen lain 13 §:n 1 momentin mukaisesti kunta voi päättää ottaa huolehtiakseen tontinomistajan puhtaanapitotehtävistä määrättyjen katujen tai tehtävien osalta.
Kunnan ottaessa huolehtiakseen tontinomistajalle lain mukaan kuuluvista kunnossa- ja puhtaanapitotehtävistä vastuu niistä siirtyy kunnalle. Kunnossapitolain 14 b §:n 1 momentin mukaan kunta voi periä huolehtiakseen ottamistaan tehtävistä aiheutuneet kustannukset kyseisten alueiden yleiseen käyttöön luovutettujen katujen varsilla olevien tonttien omistajilta.
Ennen vuotta 2000 kadun luovutus yleiseen käyttöön tapahtui rakennuslain (370/1958) 80 §:n mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) astuttua voimaan 1.1.2000 alkaen katu luovutetaan yleiseen käyttöön lain 86 §:n mukaisella kunnan tekemällä kadunpitopäätöksellä. Kunnossapitolain 2 § 1 momentin mukaan kadunhoitovelvollisuudet astuvat voimaan yleiseen käyttöön luovutetuilla kaduilla. Keriharju on luovutettu yleiseen käyttöön 1.1.2019.
Helsingin kaupunki on yleisten töiden lautakunnan päätöksellä 30.8.2001 § 538 ottanut huolehtiakseen Kaarelan alueen, johon Keriharju kuuluu, tontinomistajan kadunhoitovelvoitteista 1.10.2001 alkaen. Järjestelyä kutsutaan jäljempänä kokonaisvastuuhoidoksi. Kokonaisvastuuhoidossa olevilla kaduilla kaupunki vastaa tontinomistajien kadunhoitovelvollisuuksista, pois lukien velvollisuudesta ilmoittaa ja tarvittaessa varoittaa liikennettä vaaraa aiheuttavista kadun vaurioista tontin kohdalla, torjua tontilta kadulle valuvien ja jäätyvien vesien aiheuttamaa liukkautta sekä kunnossapitää tontille johtava kulkutie.
Kaupunki hoitaa vastuullensa ottamansa alueen kunnossapitolain mukaisesti alueellisena kokonaisuutena ja asettamansa ylläpitoluokitusten mukaisessa järjestyksessä.
Maksun muodostuminen
Katujen kunnossapitomaksulla perittävät kustannukset syntyvät kaupungin kaikkien kokonaisvastuuhoitoon ottamiensa alueiden vuosi- ja urakkasopimusten hintojen perusteella. Tontinomistajalta perittävä kadun kunnossapitomaksu ei koske yksittäisen tontin kohdalla olevan katualueen tai yksittäisen kadun töitä, vaan se muodostuu edellä mainituin tavoin alueellisen kokonaisuuden vuosittaisista kustannuksista.
Kaupungin itsellensä ottamien tontinomistajien tehtävien kustannukset lasketaan sopimushintoihin perustuvien yksikköhintojen sekä tontinomistajien kadun kunnossa- ja puhtaanapitovastuupinta-alojen perusteella. Kiinteistökohtaiset kustannukset jaetaan alueen kaikkien yleiseen käyttöön luovutettujen katujen varsilla sijaitsevien kiinteistöjen kesken kunkin kiinteistön käytetyn kerrosalan ja tontin pinta-alan mukaan kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston hyväksymin taksakertoimin, jotka on edellisen kerran tarkistettu jaoston päätöksellä 2.11.2017 § 43.
Vastaukset muistutuksessa esille otettuihin asioihin
Katujen kunnossapitomaksun perusteet on esitetty edellä. Kunnossapitomaksulla ei kateta tien rakenteellista kunnossapitoa, vaan ainoastaan kiinteistöiltä kaupungille siirretyt tehtävät. Kunnossapitomaksulla katetaan kustannukset, jotka kaupungille syntyy tonttien omistajille kuuluvien kadunhoitovelvollisuuksien hoitamisesta. Kunnossapitomaksu ei määräydy ainoastaan yksittäiselle tontinomistajalle kuuluvien tehtävien kustannusten perusteella, vaan koko hoidettavan alueen toteutuneiden kustannusten mukaan. Toteutuneet kustannukset perustuvat keskiarvoisen vuoden mukaisiin kustannuksiin. Keskiarvoinen laskutusperuste tasaa myös laskujen loppusummaa runsaslumisina talvina, sillä esimerkiksi tontinomistajilta perityt kunnossapitomaksut eivät täysimittaisesti kattaneet esikaupunkialueilla tontinomistajien velvollisuuksien hoidosta syntyneitä kustannuksia talvella 2019.
Maksu lasketaan tontin pinta-alan ja sillä sijaitsevien rakennusten yhteenlasketun kerrosalan perusteella. Tämä mahdollistaa kaikille helsinkiläisille tontinomistajille heiltä kaupungille siirretyistä vastuista koituvien kustannusten tasapuolisen jyvittämisen tontinomistajille alueittain.
Edellä esitetyin perustein muistutuksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella maksu tulisi hyvittää.
Toimivalta
Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 7 § 1 momentin 7 kohdan nojalla tehdyn teknisen johtajan päätöksen 11.9.2019 § 172 mukaan yleiset alueet -yksikön päällikkö päättää kunnossapitolain 14 b §:n 1 momentissa tarkoitettujen maksujen perimisestä ja niihin liittyvien muistutusten käsittelemisestä.
Päätös tullut nähtäväksi 09.10.2020
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut;
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.