Virkasuhteen täyttäminen, Strömbergin ala-asteen koulu, erityisopettajan virka, työavain KASKO-01-480-19
Erityisopettjan virkaan ottaminen, Strömbergin ala-asteen koulu, työavain KASKO-01-480-19
Päätös
Perusopetuksen aluepäällikkö päätti valita erityisopettajan virkaan (vakanssinumero 037057) **********
Virantoimitus alkaa 1.8.2020 lukien.
Virkaan valitulle ei aseteta koeaikaa.
Rikosrekisterinotetta ja selvitystä terveydentilasta ei tarvitse esittää.
Päätöksen perustelut
Erityisopettajan virka (037057) on ollut julkisesti haettavana ajalla 3.1.2020-22.1.2020 Helsingin kaupungin sähköisessä rekrytointijärjestelmässä sekä muissa Helsingin kaupungin rekrytointikanavissa. Viran ensimmäinen sijoituspaikka on Strömbergin ala-asteen koulu.
Toimialajohtajan delegointipäätöksen (20.11.2019, § 100) mukaan opettajan ottamisesta toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen päättää perusopetuksen aluepäällikkö.
Viranhaltijan tehtävänä on erityisopettajan tehtävät Strömbergin ala-asteen koulussa.
Erityisopettajan viran kelpoisuusvaatimuksena on opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 1998/986 mukainen kelpoisuus.
Perustuslain 125 §:n mukaan viran yleiset nimitysperusteet ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.
Strömbergin koulu on monikulttuurinen, freinetpedagogiikkaa noudattava koulu, joka on mukana kielitietoisuuspilotissa.
Hakuilmoituksessa tuotiin esille pedagogiikan, oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurin jatkuva kehittäminen, koko kaupungin hyödyntäminen oppimisympäristönä, digitaalinen teknologia oppimisen mahdollistajana ja rikastuttajana, jokaisen oppilaan vahvuuksiin perustuvat yksilölliset ja yhteisölliset työmuodot sekä hyvät yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Lisäksi hakuilmoituksessa luettiin eduksi kokemus ilmiöoppimisen suunnittelusta ja toteutuksesta, kokemus yhteisopettajuudesta sekä toiminnallisen matematiikan opetuksen hallitseminen.
Määräajassa hakemuksen jätti 14 hakijaa. Vaadittu kelpoisuus oli kaikilla hakijoilla.
Hakemusten perusteella haastatteluun 12.2.2020 kutsuttiin 7 hakijaa, joista 2 perui hakemuksensa. Haastatteluun osallistui neljä hakijaa: ********** Hakija ********** ei osallistunut haastatteluun.
Haastattelun suorittivat rehtori ja vararehtori.
**********
**********
**********
**********
**********
Strömbergin koulu on freinetpedagogiikkaa noudattava, monikulttuurinen koulu, joka on mukana kielitietoisuuspilotissa.
Kaikilla neljällä haastattelussa olleella oli kokemusta monikulttuurisessa koulussa työskentelystä ja myös lisäopinnoista asiaan liittyen. Tämä oli selkeä vahvuus jokaisella haastatellulla hakijalla.
Kielitietoisuus oli jokaisella haastatellulla hakijalla tiedostettua toimintaa: jokainen toi esille kuvatuen, selkokielisyyden, sanottamisen, käsitteiden avaamisen ja ajattelun kehittämisen tärkeyden. Jokainen haastatelluista toi myös esille oppilaan oman kotikielen hyödyntämisen tärkeyden suomen kielen oppimisessa ja ajattelun kehittymisessä. Hakijoista ********** on myös suomen kielen opettaja ja ********** luokanopettajana erikoistunut äidinkieleen. Hakija ********** on tutkinnon sivuaineena suomen kieli - suomi toisena kielenä.
Freinetpedagogiikka oli haastatelluista hakijoista kolmelle vielä käytännössä tuntematon, mutta jokainen haastateltu hakija pystyi teoriassa kertomaan näkemyksiään ko. pedagogiikasta. Hakijoista ********** tunsi freinetpedagogiikan hyvin ja oli työskennellyt koko työuransa sekä luokanopettajana että erityisopettajana freinetpedagogisten metodien mukaisesti. Hän pystyi myös käytännön esimerkein kertomaan, miten freinetpedagogiikka näkyy hänen työskentelyssään erityisopettajana ja miten hän on kehittänyt työtään näistä pedagogisista lähtökohdista. ********** oli myös kouluttanut opettajia omassa työyhteisössään esim. oppilaiden itseohjautuvuuden kehittämisessä, ilmiöpohjaisuudessa ja toiminnallisissa työmuodoissa. Hän opasti työpaikallaan myös säännöllisesti vierailijaryhmiä: freinetpedagogiikkaan tutustuvia opiskelija- ja opettajaryhmiä sekä kansainvälisiä vierailijoita.
Digitaaliset taidot olivat vahvuutena kaikilla neljällä haastatellulla hakijalla. He olivat myös kouluttaneet digitaidoissa omia työyhteisöjään: ********** mm. koodauksessa, ********** tutor-opettajana ja ict-vastuuhenkilönä ja ********** verkkopedagogina.
Jokainen haastatelluista hakijoista kehitti osaamistaan monipuolisesti hakemuksessa esille tuoduissa, eduksi laskettavissa asioissa:
a) Ilmiöoppiminen oli tuttua kaikille, osalle teemaviikkomuotoisena, osalle projekteina ja osalle kokoaikaisena opetuksen eheyttämisenä. Haastatelluista hakijoista ********** oli ollut kehittämässä koulussaan ilmiötyökalua ja vastannut sen muokkaamisesta digitaaliseksi. Ilmiötyökalun kehittäminen kuului Helsingin innovatiivisten koulujen kehittämishankeisiin. Ilmiötyökalu huomioi oppilaan oppimisvaiheen, joten se tuki myös erityisoppilaiden eriyttämistä ilmiötyöskentelyssä.
b) Kokemus yhteisopettajuudesta oli vahvana kaikilla haastatelluilla hakijoilla. Jokainen heistä oli kuulunut myös omassa koulussaan erilaisiin kehittämisryhmiin. ********** oli kokemusta mm. vuosiluokkiin sitomattomasta opetuksesta, joustavista opetusjärjestelyistä, integroidusta opetuksesta, samanaikaisopetuksesta ja yhteisopettajuudesta. Positiivisen psykologian opiskelu ja ratkaisukeskeinen, oppilaita osallistava työote nousivat vahvasti esiin. Työryhmiä, joissa hän oli ollut vetäjänä olivat mm. ympäristöraati, hetipurku-, tukioppilastoiminta ja koulurauhatyöryhmä. ********** oli kokemusta mm. joustavista opetusjärjestelyistä, palkkitunneista, pienryhmä- ja samanaikaisopetuksesta sekä inklusiivisesta lähikouluperiaatteesta. Hän oli toiminut erityisopettajana esikoululaisista maahanmuuttaja-aikuisiin. Työryhmät, jotka hän nosti haastattelussa esiin, olivat esikouluyhteistyö, turvallisuus ja oppilaskunnan hallituksen ohjaajan työ. ********** oli vahva kokemus painotuksesta yhteisopettajuuteen. Sukupuolentutkimuksen maisteriopinnoissa hän oli saanut vahvan teoreettisen viitekehyksen ihmisten moninaisuuden havainnointiin ja kykyyn tunnistaa ja purkaa syrjiviä rakenteita. ********** oli vahva kokemus yhteisopettajuudesta, joustavista opetusjärjestelyistä, tiimisuunnittelusta ja samanaikaisopetuksesta. Työryhmiä, joissa hän oli mukana olivat mm. johtoryhmä, turvallisuus, kv-ryhmä ja pedagoginen kehittäminen vastuualueena erityisopetus. ********** oli monipuolista kokemusta integroinnin ja yhteistoiminnan kehittämisestä kohti inkluusiota.
Kaikki haastatellut hakijat tunsivat hyvin kolmiportaisen tuen muodot, olivat mukana oppilashuoltoryhmässä, korostivat verkostoyhteistyön ja kodin ja koulun välisen yhteistyön tärkeyttä ja pitivät olennaisena yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja luokanopettajan ja koko työyhteisön kanssa.
c) Toiminnallisen matematiikan hallitsemisen osalta kaikki haastatellut hakijat toivat esille havainnollistamisen tärkeyden ja toiminnan ohjauksen myös matematiikan opetuksessa. He myös korostivat, että toiminnallisesta matematiikan opetuksesta hyötyvät kaikki ja into matematiikan oppimiseen kasvaa. Moni mainitsi myös kiinnostuksen Varga Nemenyi-koulutukseen. Tältä osin eroja haastateltujen hakijoiden väliltä ei löytynyt.
Strömbergin koulu on Suomen ainoa kunnallinen freinetkoulu. Hakuilmoituksessa ilmoitettiin eduksi katsottavan freinetpedagogisten menetelmien hallinta erityisopetuksessa. Haastatellut hakijat olivat hyvin tasavahvoja monilla eri osa-alueilla: yhteisopettajuus ja samanaikaisopettajuus, monikulttuurisuus, digiosaaminen ja aktiivisuus kehittämisessä. Laaja-alaisen erityisopettajan toimenkuva oli vahvasti hallussa kaikilla haastatelluilla niin verkostoyhteistyön, tuen kolmiportaisuuden kuin erilaisten yhteistyökäytänteidenkin osalta. Jokainen haastatelluista pystyi myös haastattelutilanteessa tuomaan esille läsnäolevan ja rauhallisen työotteen. Freinetpedagogiset menetelmät olivat hallussa hakijoista ********** joka oli toiminut freinetpedagogisesti sekä työssään luokanopettajana että erityisopettajana.
Perusopetuksen aluepäällikkö katsoo hakijoiden työkokemuksen, koulutuksen sekä haastatteluista ilmenevien seikkojen kokonaisarvioinnin perusteella, että parhaat edellytykset viran menestykselliseen hoitamiseen on ********** Hänen valintaansa puoltaa pitkäaikainen kokemus opettajan työstä ja vahvat digitaidot liittyen ilmiöoppimisen kehittämiseen myös erityisopetuksessa. Tämän lisäksi hänellä on muista hakijoista poiketen erittäin pitkä kokemus freinetpedagogisten menetelmien käytöstä niin luokanopettajana kuin erityisopettajanakin. Hän pystyi haastattelussa kertomaan tiedostaen ja käytännön esimerkein, mikä hänen omassa pedagogiikassaan on freinetläistä ja miten erityisoppilaat hyötyvät tästä pedagogiikasta.
Päätös annetaan tiedoksi virkaan valitulle sekä muille hakijoille oikaisuvaatimusohjeineen. Päätöksen tiedoksianto tapahtuu sähköisessä rekrytointijärjestelmässä niiden osalta, jotka ovat antaneet suostumuksensa sähköiseen tiedoksiantoon ja muiden osalta kirjeitse.
Päätös tullut nähtäväksi 23.03.2020
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.