Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 091-032-0034-0009, Ristipellontie 1 B, Aro-Yhtymä Oy

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on hyväksynyt Aro-Yhtymä Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Aro-Yhtymä Oy, Ristipellontie 1A, 00391 Helsinki.

Y-tunnus: 0106643-1

**********

Alueen omistaja

Tontin maanomistaja on Helsingin kaupunki, ja kiinteistöä 32034/9 hallitsee Aro-Yhtymä Oy.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 32. kaupunginosassa (Konala) tontilla 32034/9, osoitteessa Ristipellontie 1. Kunnostettava alue on tontin pohjoisosa, noin puolet tontin 15 959 m² alueesta. Alue on teollisuusrakennusten korttelialuetta (T).

Kunnostettavalta alueelta vuonna 2018 puretussa ja vuonna 1978 valmistuneessa rakennuksessa oli mm. automaalaamo, lisäksi alueella oli autokorjaamon käytössä ollut polttoaineiden jakelupiste.

Ilmoitusalue

Alueen maaperässä on todettu lievästi öljyhiilivedyillä C21-C40 pilaantuneita maa-aineksia. Arseenin pitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004, 6/400/2010 ja VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään 18.5.2018 (101 §) siirtänyt tämän toimivallan 1.6.2018 alkaen ympäristönsuojeluyksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikköön 30.10.2019.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:
- Aro-Yhtymä Oy, Ristipellontie 1, 15641, Ympäristötekninen perusselvitys, 14.10.2019, Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy ja Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, 28.10.2019, Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Maanpinta on tasolla +18,1…+16,4. Maaperän pintakerroksessa on sekalaista täyttömaata 1,8–3,0 metrin syvyyteen, jonka alapuolella on paikoittain ohut kerros silttiä ja tämä alla savikerros.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueen pohjaveden pinta on noin metrin syvyydessä maan pinnasta.

Alueella havaitut haitta-aineet

Alueen maaperän pilaantuneisuutta tutkittiin 16 tutkimuspisteestä. Tutkimuspisteistä otettiin 51 maanäytettä. Kaikista maanäytteistä analysoitiin metallien pitoisuuksia XRF-kenttäanalysaattorilla. Laboratoriossa analysoitiin kuudesta näytteestä metallien ja yhdeksästä näytteestä öljyhiilivetyjen sekä neljästä näytteestä VOC-yhdisteiden pitoisuudet.

Kohteen maaperätutkimuksissa todettuja haitta-ainepitoisuuksia on verrattu valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) esitettyihin viitearvoihin. Kynnysarvo tarkoittaa pitoisuutta, jonka ylittyessä maaperän pilaantuneisuus ja kunnostustarve on arvioitava. Alempi ohjearvo on pitoisuus, jonka ylittyessä maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, ellei aluetta käytetä teollisuus-, varasto- tai liikennealueena tai muuna vastaavana tai ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole muuta osoitettu. Ylempi ohjearvo on pitoisuus, jonka ylittyessä maaperää pidetään pilaantuneena alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena tai vastaavana ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu. Vaarallisen jätteen raja-arvo perustuu Suomen ympäristökeskuksen ympäristöoppaassa 98/2002 esitettyihin ongelmajätteen raja-arvoihin. Vaarallisen jätteen raja-arvon ylittyminen ei tarkoita, että kaivettuna ko. maa-aines olisi automaattisesti vaarallista jätettä, vaan lopullinen luokittelu perustuu haittaominaisuuksiin.

Alueen maaperässä on havaittu laboratorioanalyysien perusteella tutkimuspisteen 7 alueella öljyhiilivetyjen C21-C40 alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus. Arseenin pitoisuus ylitti kynnysarvon eri tutkimuspisteissä. Tutkimuksen yhteydessä havaittiin myös rakennusjätettä.

Alueella on noin 100 m³ maa-ainesta, jossa öljyhiilivetyjen C21-C40 haitta-ainepitoisuudet ovat alempien ja ylempien ohjearvojen välissä. Lisäksi on noin 1 830 m³ maa-ainesta, jossa ylittyvät kynnysarvot.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Riskinarvioinnin mukaan raskas polttoöljy sitoutuu maaperän orgaaniseen ainekseen ja on siten kulkeutumatonta. Lisäksi se on lähes liukenematonta veteen. Raskas polttoöljy on hitaasti hajoavaa. Pilaantunut alue on noin 1,0–2,0 metrin syvyydessä eikä sen arvioida aiheuttavan ekologista tai terveysriskiä.

Kunnostuksen tavoitteena on poistaa valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisiin alempiin ohjearvotasoihin orgaanisilla aineilla pilaantuneet maa-ainekset tutkimuspisteen 7 alueelta.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Kunnostusmenetelmänä on pilaantuneen maa-aineksen poisto kaivamalla. Kunnostettava alue aidataan ja merkitään pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovilla kylteillä. Pilaantuneet kaivumaat lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden mukaan siten, että eriasteisesti pilaantuneet massat kyetään luotettavasti ohjaamaan näiden pilaantuneisuustasoja vastaaviin vastaanottopaikkoihin. Pilaantuneet massat kaivetaan joko suoraan autoihin kuljetettavaksi pois tai läjitetään alueelle kasoihin jatkotoimenpiteitä tai mahdollista esikäsittelyä varten. Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan kuormat peitettyinä vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisiä aineksia. Kaivun yhteydessä rakennusjätteet huomioidaan esim. erottelemalla jätejakeet seulomalla. Pilaantuneen maan ja jätteen kuormille laaditaan siirtoasiakirjat.

Puhdistustyön laadunvalvonta

Työmaalla on koko kunnostuksen ajan ympäristötekninen valvoja, joka tekee kenttähavaintoja, ottaa tarvittavat näytteet ja ohjaa pilaantuneen maa-aineksen kaivua.

Kaivutyön aikana tai ennen kunnostuksen aloittamista otetaan edustavia maanäytteitä polttoainesäiliöalueelta orgaanisilla aineilla pilaantuneen alueen laajuuden ja poistettavan maa-aineksen laadun tarkistamiseksi. Näytteistä analysoidaan tarpeen mukaan kenttätesteillä öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuuksia tai arseenin, kuparin, lyijyn ja sinkin pitoisuuksia. Kenttätestien tuloksista vähintään 10 %, kuitenkin vähintään kaksi näytettä jokaista kaivualuetta kohden varmennetaan laboratorioanalyyseillä. Laboratoriossa analysoidaan kyseisellä kaivualueella todetut haitta-aineet sekä kaivun edetessä mahdollisesti esiintyvät muut haitta-aineet. Kaivu ulotetaan niin syvälle, että kunnostuksen tavoitepitoisuudet saavutetaan.

Pilaantuneiden maa-ainesten poistamisen jälkeen maaperän jäännöspitoisuudet otetaan edustavina 5–10 osanäytteen kokoomanäytteinä. Näytteitä otetaan orgaanisilla aineilla pilaantuneilta alueilta yksi näyte 100 m²:ä kohti. Kaivannon seinämistä otetaan yksi näyte 20 m²:ä kohti. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa niiden orgaanisten ja muiden haitta-aineiden pitoisuudet, jotka kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa ylittivät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädetyt ohjearvot.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

Mikäli pilaantunutta maa-ainesta ei voi kaivaa esimerkiksi maanalaisen rakenteen, tontin rajan tai tukiseinän takia ja kaivantoon jää pilaantunutta maa-ainesta, rajapinta merkitään huomioverkolla tai vastaavalla rakenteella.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työmaa aidataan ja merkitään pilaantuneen maan kunnostamisesta kertovin kyltein.

Ympäristöhaittoja ehkäistään peittämällä pilaantuneiden maiden kuormat estämään pilaantuneiden maiden leviäminen ympäristöön. Jos yleiselle kadulle kulkeutuu työmaalta maa-ainesta, poistattaa urakoitsija sen.

Työnaikaiset terveyshaitat ehkäistään työsuojelullisin keinoin. Normaaliin maanrakennusurakointiin liittyvien terveysriskien lisäksi kunnostustyössä voi altistua pilaantuneille maa-aineksille. Työntekijät käyttävät henkilökohtaisia suojavarusteita. Urakoitsija vastaa työturvallisuusasioiden noudattamisesta, hankkii suojavarusteet, perehdyttää niiden käyttöön ja valvoo käyttöä.

Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantoon suotautuvan veden määrää ja laatua tarkkaillaan töiden yhteydessä. Vesinäytteitä otetaan veden laadun perusteella esimerkiksi yksi näyte jokaista 500 kuutiometriä kohti. Vedestä analysoidaan alueella tehdyissä selvityksissä todetut haitta-aineet. Pumpattava, viemäröintikelpoinen vesi, johdetaan jätevedenpuhdistamolle HSY:n ehtojen mukaisesti. Tarvittaessa vedet esikäsitellään paikan päällä ennen viemäriin johtamista esimerkiksi kiintoaineen erotuksella ja öljynerotuksella esimerkiksi öljynerottimen tai aktiivisuodatuksen avulla. Tarvittaessa vedet toimitetaan imuautolla asianmukaiseen käsittelypaikkaan.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Alueen kaivantojen täytöissä voidaan käyttää hyödyksi alueelta kaivettuja puhtaita maa-aineksia, mikäli niiden laatu täyttää geotekniset vaatimukset. Kynnysarvomaiden hyödyntämisessä toimitaan viranomaisen päätöksen määräysten mukaisesti.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Mikäli kunnostustyön yhteydessä havaitaan aiemmista tutkimuksista poikkeavaa pilaantuneisuutta, esimerkiksi maa-aines on pilaantunut muilla kuin aikaisemmin todetuilla haitta-aineilla tai poistettavan maa-aineksen määrä poikkeaa huomattavasti arvioidusta, asiasta ilmoitetaan välittömästi kunnostusta valvovalle viranomaiselle.

Tiedottaminen ja raportointi

Kohteen ympäristötekninen valvoja vastaa pilaantuneiden maa-ainesten toimittamisesta loppusijoituspaikkoihin. Työmaapäiväkirjaan valvoja kirjaa tiedot kunnostamisen toteutumisesta, alueelta viedyistä pilaantuneista maa-aineksista, tiedot otetuista näytteistä, haitta-ainepitoisuuksista ja loppusijoituskohteista.

Kunnostuksesta laadittavassa loppuraportissa esitetään vähintään tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt, muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot, poistettujen massojen määrä ja haitta-ainepitoisuudet, loppusijoituskohteet, kunnostustyön toteutus, jäännöspitoisuustiedot ja muut työnaikaiset analyysitulokset sekä kartta kunnostetuista alueista.

Kunnostuksen valvoja ilmoittaa kirjallisesti töiden aloittamisesta Helsingin kaupungin kirjaamoon. Pääurakoitsija vastaa mahdollisten katselmusten tilaamisesta ja ilmoituksen tekemisestä naapurikiinteistöihin.

Puhdistustyön ajankohta

Kunnostus on tarkoitus aloittaa marraskuussa 2019.

Ilmoituksen käsittely

Tarkastus

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikkö on tehnyt alueelle tarkastuksen 21.11.2019.

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksen johdosta on Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun rakentamiskelpoisuustiimiltä pyydetty maanomistajan lausunto.

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun maaomaisuusyksikkö on lausunut mielipiteessään, että alueella on sijainnut polttoaineiden jakelupiste. Mikäli alueella on käytöstä poistettuja maanalaisia säiliöitä, tulisi ne poistaa kunnostuksen yhteydessä. Samalla on varmistettava jakelupisteen ja säiliöiden läheisyydessä olevan maaperän mahdollinen pilaantuneisuus.

Mikäli pilaantuneisuus on levinnyt tontin ulkopuolelle, tulee kunnostusta jatkaa myös tontin rajojen ulkopuolella, kunnes kaikki tontilla vuokra-aikana harjoitetusta toiminnasta aiheutunut pilaantuneisuus on poistettu. Mikäli kaikkia pilaantuneita maa-aineksia ei ole mahdollista poistaa, tulee alueelle jäävän pilaantumisen laajuus selvittää riittävän luotettavasti. Selvityksen tulokset on ilmoitettava maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelulle sekä kyseisen alueen haltijalle. Lisäksi on varmistettava esimerkiksi eristerakenteiden avulla, että pilaantuminen ei pääse leviämään.

Mikäli alueella hyödynnetään kunnostuksen yhteydessä kaivettuja kynnysarvomaita, on hyödynnettyjen massojen sijainti, määrä ja pitoisuudet dokumentoitava loppuraportissa.

Lisäksi maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu pyytää ilmoittamaan kunnostustöiden aloittamisesta ja päättymisestä sekä toimittamaan kunnostuksen loppuraportin.

Aro-Yhtymä Oy totesi vastineessaan, että tontilla on tehty lisätutkimuksia polttoainesäiliöiden paikantamiseksi. Säiliöitä ei ole löytynyt. Tutkimusten perusteella maaperä on todennäköisesti pilaantunut vain paikallisesti.

Lisäksi Aro-Yhtymä Oy totesi, että kynnysarvomaiden mahdollisessa hyödyntämisessä toimitaan, kuten lausunnossa esitetään.

Ratkaisu

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on tarkastanut Aro-Yhtymä Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Konalan tontin 32034/9 osa-alueella, osoitteessa Ristipellontie 1, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet

Ilmoituksesta poiketen, kiinteistöllä harjoitetusta toiminnasta peräisin olevat orgaanisilla aineilla pilaantuneet maa-ainekset tulee poistaa ilmoitusalueelta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisiin alempiin ohjearvoihin. Lisäksi alueelta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä. (VNA 214/2007)

Kunnallisteknisten ja muiden vastaavien rakenteiden, esimerkiksi putkien ja kaapelien alueet on perustettava niin, että rakenteita ympäröi vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros. (VNA 214/2007, JhL 32 §)

Kaivualueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JhL 3, 32 §)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluille ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen otettavista jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kaivualueella on havaittu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. (JhL 32 §, YSL 6 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomio- tai eristysrakenteella. Tarvittaessa eritysrakenteen tarve on arvioitava. Pysyvien rakenteiden alapuolelle ei ole tarpeen asentaa huomiorakenteita. (JL 13 §, YSL 139 §)

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. Rakenteet tulee esittää kunnostuksen loppuraportissa karttapiirroksin. (YSL 172 §)

4. Maa-aineksen välivarastointi ja kuljetus

Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja tilapäinen varastointi on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai sen haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettuja, pilaantumattomiksi osoitettuja maa-aineksia, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, voidaan käyttää hyödyksi kohteessa, ei kuitenkaan haitta-aineilta haisevia tai haihtuvia haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia. Hyödynnettyjen maa-ainesten sijainti, määrä ja pitoisuudet tulee esittää kunnostuksen loppuraportissa.

(VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 §)

6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluille on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32 §, YSL 134, 136 §, JL 13 §, YSL 172 §)

7. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluille ja maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelulle on tehtävä viikkoa ennen kunnostuksen aloittamista aloitusilmoitus, jossa on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. (YSL 172 §)

Loppuraportti on toimitettava maanomistajalle maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelulle ja ympäristöpalveluille ympäristönsuojeluyksikköön kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Kohteen maaperä on todennäköisesti pilaantunut ennen vuotta 1994 alueen toiminnasta.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle rakentamisen takia. Vaikka alueella tehdyssä lisätutkimuksessa ei havaittu polttoainesäiliöitä, on mahdolliset orgaanisilla aineilla pilaantuneet maat poistettava toimenpidealueelta. Ilmoituksessa esitetty puhdistustavoite, orgaanisten haitta-aineiden alempi ohjearvopitoisuus, on riittävä alueen tulevassa käyttötarkoituksessa. Lisäksi alueelta on edellytetty poistettavaksi myös sellaiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa. Herkästi haihtuvat hiilivedyt ovat helposti kulkeutuvia niin veden kuin huokosilman mukana.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esimerkiksi asennettujen putkien kautta käyttöveteen.

Alueella on havaittu jätetäyttöä, ja erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-ainesten kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Jäännöspitoisuusnäytteillä varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen.

Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Maa-aineksen välivarastointi ja kuljetus

Määräys on tarpeen ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittoja.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.

6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalvelut voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

7. Tiedottaminen ja raportointi

Aloitusilmoituksessa esitettävät tiedot ja loppuraportti ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 12.4.2019, 91 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 § Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 § Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Päätöksen antaminen ja voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun Aro-Yhtymä Oy:lle.