Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, Kanavakatu 14, Katajanokka, Neste Markkinointi Oy

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on hyväksynyt Neste Markkinointi Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Neste Markkinointi Oy, PL 95, 00095 NESTE.
Y-tunnus: 1626490-8

**********

Alueen omistaja

Tontin maanomistaja on Helsingin kaupunki ja kiinteistön osaa 8-0189-0004-V0001 hallitsee Neste Markkinointi Oy.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 8. kaupunginosassa (Katajanokka) tontilla 8-0189-0004, osoitteessa Kanavakatu 14. Hallinta-alueen koko on 1 424 m². Tontti on voimassa olevan asemakaavan mukaista pysäköintialuetta (LPA/lj), jolle saa sijoittaa jakeluaseman. Alueella on vireillä asemakaavan muutos, jossa tontille suunnitellaan toimitilarakennusten korttelialuetta (KL-1) ja mm. hotellirakennusta, siihen liittyvää aukiota sekä maanalaisen pysäköintilaitoksen ajotunnelia.

Jakeluaseman toiminta on alkanut vuonna 1990. Rakennus ja polttoaineiden jakeluun liittyvät rakenteet puretaan syksyllä 2019.

Kanavakatu 14

Alueen maaperän pilaantuneisuus

Alueen maaperässä on todettu yli ylemmän ohjearvon olevia tolueenin, etyylibentseenin ja ksyleenien sekä öljyhiilivetyjakeiden C5-C10 pitoisuuksia.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004, 6/400/2010 ja VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään 18.5.2018 (101 §) siirtänyt tämän toimivallan 1.6.2018 alkaen ympäristönsuojeluyksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikköön 15.10.2019.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

- Neste Markkinointi Oy, Express 451 Katajanokka, Maaperän pilaantuneisuustutkimus, 9.1.2015, Ramboll Finland Oy.
- Neste Markkinointi Oy, Express 451 Katajanokka, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, 11.10.2019, Ramboll Finland Oy.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Maanpinta on tasolla noin +2,3 metriä mpy. Maaperän pintakerroksessa on noin 0,6–4,0 metrin täyttöhiekkakerros, alla on kallio. Tontti on asfaltoitu.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Etäisyys mereen on noin 120 metriä, ja kohteessa havaittu pohjaveden pinnankorkeus on samalla tasolla kuin merenpinta.

Haitta-ainetutkimukset ja alueella havaitut haitta-aineet

Marraskuussa 2014 maaperän pilaantuneisuutta tutkittiin seitsemästä kairapisteestä. Maaperänäytteitä otettiin 18 ja kaikki näytteet arvioitiin aistinvaraisesti. PetroFLAG -kenttäanalysaattorilla määritettiin 12 näytteestä kokonaishiilivetyjen pitoisuuksia. Laboratoriossa analysoitiin viidestä näytteestä öljyhiilivetyjen C10–C40 ja kuudesta näytteestä BTEX-yhdisteiden, MTBE:n, TAME:n ja bensiinihiilivetyjen C5-C10 pitoisuudet. Lisäksi otettiin yksi näyte vuonna 2017 pesuhallin lattian läpi kairaamalla. Näyte arvioitiin aistinvaraisesti ja PID-kenttäanalysaattorilla.

Tontin maaperässä on laboratorioanalyysien perusteella tolueenin, etyylibentseenin, ksyleenien ja bensiinihiilivetyjen C5-C10 ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia yhden tutkimuspisteen alueella.

Pilaantuneen maa-aineksen määrä alueella

Pilaantuneen maa-aineksen määrä on noin 125 m³. Tutkimuspisteitä ei voitu tehdä lähelle jakeluaseman rakenteita putkistojen rikkoutumisvaaran vuoksi, joten pilaantuneen maa-aineksen määrä voi olla suurempi.

Puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Alue on asfaltoitu, joten altistuminen suoran kosketuksen kautta ei ole mahdollista. Mahdollisina kulkeutumisreitteinä arvioitiin haihtuvien yhdisteiden kulkeutumista maaperästä rakennuksen sisäilmaan ja suotovesien mukana mereen.

Kriittisiksi haitta-aineiksi kulkeutumislaskentaan valittiin yhdisteet, joiden pitoisuudet ylittivät alemman ohjearvon sekä haihtuvat orgaaniset yhdisteet, joiden pitoisuudet ylittivät kynnysarvot. Näitä olivat BTEX-yhdisteet ja öljyhiilivedyistä alifaattiset ja aromaattiset hiilivedyt C5-C10. Riskinarviossa arvioitiin haihtuvien hiilivetyjen kulkeutumista huokoskaasuna tulevan rakennuksen alapohjan kautta sisäilmaan. Koska suunniteltu rakennus ei ole asuinrakennus, sisäilman vertailuarvoina käytettiin työpaikkojen ilman haitalliseksi tunnettuja pitoisuuksia, HTP-arvojen 1/10 osia, ympäristöhallinnon ohjeen 2014/6 mukaista asuin- ja toimistotyyppisten rakennusten TVOC-pitoisuuksien vertailuarvoa 250 µg/m³ ja bentseenille työturvallisuuslain mukaista raja-arvoa, jossa varovaisuusperiaatteen mukaisesti käytettiin kerrointa 0,1.

Laskennan tuloksiksi saatiin maaperän haitta-aineiden suurimmat hyväksyttävät pitoisuudet, kun arvioinnissa otettiin huomioon mm. se, että rakennuksen alimmassa kerroksessa ei ole majoitustiloja. Lisäksi riskejä voidaan hallita poistamalla kulkeutumisreitti maaperästä sisäilmaan rakenteellisin ratkaisuin.

Kulkeutumista veden mukana noin 120 metrin päässä olevaan mereen ei pidetä riskinarviossa todennäköisenä, sillä alueen maaperässä on mm. satamatoimintojen vaatimia rakenteita.

Kunnostuksen tavoitepitoisuudet

Tulevan rakennuksen alapuolella pohjaveden pinnan yläpuolella sijaitsevaan maakerrokseen, arviolta noin 2–2,5 metrin syvyyteen, sekä kolmen metrin etäisyydellä rakennusten seinälinjasta esitetään kunnostustavoitteiksi laskennallisesti määritettyjä haitattomia pitoisuuksia, alaspäin pyöristettyinä. Kunnostuksen tavoitepitoisuudet ovat: bentseeni 0,31 mg/kg, tolueeni 8,7 mg/kg, etyylibentseeni 30 mg/kg ja ksyleenit 40 mg/kg. Lisäksi samalle alueelle esitetään kunnostustavoitteiksi bensiinihiilivetyjakeille C5-C10 ja hiilivetyjakeille C10-C21 valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat ohjearvot ja hiilivetyjakeille C21-C40 ylemmät ohjearvot.

Päällystetyillä tai päällystettävillä alueilla rakennekerrokset arvioidaan riittäväksi eristeeksi estämään suora kosketus pintamaahan sekä vähentämään suotovesien syntymistä. Päällystämättömillä alueilla varmistetaan, että vähintään 0,5 metriä maanpinnasta maan haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen tai alueellisten taustapitoisuuksien.

Rakennettavissa johtokaivannoissa putkien ja alueelle jäävän pilaantuneen maa-aineksen väliin rakennetaan vähintään 30 cm paksu suojakerros pilaantumattomasta maa-aineksesta. Jos vesijohtolinjoja rakennetaan alueille, joilla on todettu tai kunnostuksen aikana todetaan herkästi kulkeutuvia haitta-aineita, tarkastellaan putkien suojaetäisyys ja putkimateriaalit erikseen.

Pohjaveden pinnan alapuolelle eikä yli kolmen metrin etäisyydelle rakennuksista ei ole tarpeen määrittää kunnostustavoitteita.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Jakeluaseman toiminta loppuu ja kaikki siihen liittyvät rakenteet puretaan. Suurin osa alueen maa-aineksista tullaan kaivamaan tulevan rakentamisen vuoksi.

Kunnostusmenetelmänä on pilaantuneiden maiden poisto kaivamalla tavoitepitoisuudet ylittävät maa-ainekset. Kaivu tehdään maanalaisten rakenteiden poiston yhteydessä tai purun jälkeen. Purettujen jakelurakenteiden ympäröivän maa-aineksen mahdollinen pilaantuneisuus selvitetään sekä tarvittaessa kunnostetaan työn aikana.

Pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan. Pilaantuneet massat kaivetaan joko suoraan autoihin kuljetettavaksi pois tai läjitetään välivarastointialueelle jatkotoimenpiteitä varten. Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan kuormat peitettyinä vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisiä aineksia. Pilaantuneen maan ja jätteen kuormille laaditaan siirtoasiakirjat. Kunnostuksen päätyttyä kaivannot täytetään tiivistäen. Jos kohteen rakentaminen alkaa heti purkutöiden jälkeen, kaivannot luiskataan turvallisiksi ja työmaa-aidat jätetään alueen ympärille. Kunnostustavoitteen täyttävät tai muualta tuotua pilaantumatonta maa-ainesta hyödynnetään kaivantojen täytöissä.

Puhdistustyön laadunvalvonta

Työmaalla on ympäristötekninen valvoja, joka ohjaa pilaantuneen maa-aineksen kaivua aistinvaraisten arvioiden, kenttämittausten ja laboratorioanalyysien perusteella. Kunnostuksessa hyödynnetään myös aikaisemman tutkimuksen tuloksia. Lisäksi valvoja kirjaa massamäärät, ilmoittaa vastaanottopaikat urakoitsijalle ja pitää yhteyttä ympäristöviranomaisiin.

Kaivutyötä ohjataan ottamalla edustavia maanäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden ja poistettavan maa-aineksen laadun tarkistamiseksi.

Kunnostustavoitteiden saavuttaminen varmistetaan ottamalla kaivannon pohjilta ja seinämistä edustavat jäännöspitoisuusnäytteet. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa öljyhiilivetyjakeiden C5-C10 ja C10-C40, oksygenaattien sekä BTEX-yhdisteiden pitoisuudet.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työmaa aidataan töiden alkaessa. Ympäristöhaittoja ehkäistään peittämällä pilaantuneiden maiden kuormat sekä rakentamalla tarvittaessa sepeliarina estämään pilaantuneiden maiden leviäminen auton renkaiden mukana kadulle. Haitta-aineiden vapautuminen kaivun yhteydessä kaivumaista tai kaivurintauksesta estetään peittämällä tarvittaessa kasat ja kaivurintaus, jos kaivantoja joudutaan pitämään auki tai maa-aineksia varastoidaan esimerkiksi viikonlopun yli.

Pölyämistä ehkäistään tarvittaessa suolaamalla työmaateitä ja kastelemalla kaivettavia maa-aineksia.

Pääurakoitsija vastaa työsuojelusta työmaalla. Kunnostuksessa noudatetaan työsuojeluohjeita ja -lakeja. Työntekijät käyttävät henkilökohtaisia suojavarusteita sekä tarvittaessa hengityssuojaimia.

Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantoihin suotautuvan veden määrää ja laatua tarkkaillaan töiden yhteydessä. Jos kaivantovesiä joudutaan pumppaamaan, niiden laatu varmistetaan ja viemäröidään HSY:n ehtojen mukaisesti tarvittaessa öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin tai toimitetaan imuautolla asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Viemäröitävistä vesistä pidetään kirjaa ja tarvittaessa otetaan seurantanäytteitä hiilivetyjen pitoisuuksien selvittämiseksi.

Maa-aineksen välivarastointi

Tarvittaessa pilaantuneita maa-aineksia voidaan varastoida lyhytaikaisesti laboratorioanalyysien valmistumisen ajan, kaivujärjestyksen vuoksi tai lavakuorman saavuttamiseksi.

Tiedottaminen ja raportointi

Kunnostuksen aloittamisesta ja kunnostuksen sidosryhmistä tiedotetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikköön.

Kunnostuksesta laadittavassa loppuraportissa esitetään kunnostustyön osapuolet ja yhteystiedot, kunnostustyön toteutus ja kunnostustavoitteiden saavuttaminen, poistetut massamäärät ja niiden sijoituspaikat, tiedot kaivantoveden haitta-ainepitoisuuksista ja määrästä, jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit ja analyysitulokset, tarvittaessa maaperään jääneen pilaantuneen maan riskitarkastelu sekä kuvataan mahdolliset poikkeavat tilanteet. Loppuraportti toimitetaan ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä.

Puhdistustyön ajankohta

Työ on alustavasti suunniteltu tehtäväksi talvella 2019–2020 ja kestoajaksi arvioidaan noin yksi kuukausi.

Ilmoituksen käsittely

Tarkastus

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikkö on tehnyt alueelle tarkastuksen 21.10.2019.

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksen johdosta on Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun rakentamiskelpoisuustiimiltä pyydetty maanomistajan lausunto.

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun maaomaisuusyksikkö on lausunut mielipiteessään, että kohteen kunnostustavoitteena tulee olla valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat ohjearvot. Lisäksi alueelta tulee poistaa liuottimelle ja öljyhiilivedyille haisevat maa-ainekset. Alueen täytöissä tulee sallia vain alempien ohjearvojen alittavien maa-ainesten hyötykäyttö eikä haisevia maita tule käyttää alueen täytöissä, vaikka valtioneuvoston asetuksen mukaiset alemmat ohjearvot alittuisivatkin.

Neste Markkinointi Oy totesi antamassaan vastineessa, että Neste Markkinointi Oy:n jättämä ilmoitus pilaantuneen maan käsittelemiseksi koskee vain ja ainoastaan jakeluaseman purkuun liittyvää ja jakeluasemasta aiheutuneen pilaantuman kunnostusta.

Lisäksi Neste Markkinointi Oy toteaa, että kunnostuksen tavoitetaso on määritelty riskiperusteisesti ja sen määrityksessä on ollut lähtökohtana kohteen tuleva käyttö. Siksi kunnostustavoitteen täyttävien maa-ainesten voidaan todeta täyttävän kohteen tulevassa käytössä turvalliseksi määritellyn tason.

Kunnostussuunnitelmassa on esitetty käytettävän kaivantojen täytöissä sekä maisemoinnissa suunnitellulla torialueella maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot tai kunnostustavoitteet. Tämä vastaa esitettyä kunnostustavoitetta bensiini- ja keskitisleiden osalta suunnitellun hotellirakennuksen kohdalla.

Neste Markkinointi Oy:n näkemyksen mukaan maa-ainesten poistaminen riskiperusteisesti määriteltyjen kunnostustavoitepitoisuuksien alittavilta osin on kiinteistön jatkokehitykseen kuuluvaa työtä, jonka kustannukset eivät näin ollen kuulu Neste Markkinointi Oy:n vastattavaksi eikä kustannusvastuu myöskään kuulu ilmoituksen johdosta annettavassa päätöksessä ratkaistavaksi.

Ratkaisu

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on tarkastanut Neste Markkinointi Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Katajanokan tontilla 8-0189-0004, osoitteessa Kanavakatu 14, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet

Ilmoituksesta poiketen, polttoaineiden jakelutoiminnasta peräisin olevat haitta-ainepitoiset maa-ainekset tulee poistaa jakeluaseman vuokra-alueelta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisiin alempiin ohjearvoihin. Lisäksi alueelta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä. (VNA 214/2007)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluille ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Alueen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi niin että maa-ainekset voidaan luotettavasti ohjata haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maita. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuuksia, joita ko. alueella on aiemmin havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (JhL 32 §, YSL 6 §)

Ilmoituksesta poiketen jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava orgaanisilla aineilla pilaantuneilta alueilta yksi näyte 100 m²:ä kohti. Kaivannon seinämistä on otettava yksi näyte kerroskohtaisesti jokaista alkavaa noin 20–30 metrin matkaa kohden. Näytteistä tulee analysoida laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, jotka kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa ylittivät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt kynnysarvot. (JhL 32 §, YSL 6 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Kaivualueelle tai sen reunoille mahdollisesti jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomio- tai eristysrakenteella. Huomiorakenteena tulee käyttää esimerkiksi värillistä huomioverkkoa. Tarvittaessa eristysrakenteen tarve on arvioitava. Pysyvien rakenteiden alapuolelle ei ole tarpeen asentaa huomiorakenteita. (JL 13 §, YSL 139 §)

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. Rakenteet tulee esittää kunnostuksen loppuraportissa karttapiirroksin. (YSL 172 §)

4. Maa-aineksen välivarastointi ja kuljetus

Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja tilapäinen varastointi on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai sen haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. (JL 13 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Ilmoituksesta poiketen kunnostuskohteesta kaivettuja, pilaantumattomiksi osoitettuja maa-aineksia, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, voidaan käyttää hyödyksi kohteessa, ei kuitenkaan haitta-aineilta haisevia tai haihtuvia haitta-aineita yli kynnysarvojen sisältäviä maa-aineksia. Mahdollinen hyödyntäminen tulee olla suunnitelmallista ja dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa.(YSL 136 §, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 §)

6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluille on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32 §, YSL 134, 136 §, JL 13 §, YSL 172 §)

8. Tiedottaminen ja raportointi

Ennen kunnostamisen aloittamista tulee alue merkitä pilaantuneen maan kunnostamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

Ympäristöpalveluille on tehtävä vähintään viikkoa ennen kunnostuksen aloittamista aloitusilmoitus, jossa on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Kohteen maaperä on todennäköisesti pilaantunut ennen vuotta 1994, sillä jakeluaseman toiminta on alkanut vuonna 1990.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle jakeluasematoiminnan loppumisen takia. Ilmoituksessa esitetty laskennallinen puhdistustavoite ei ole riittävä suunnitellun rakennuksen seinälinjan kolmen metrin ulkopuolella olevilla alueilla eikä pohjaveden pinnan alapuolisilla alueilla. Pohjaveden pinnan taso vaihtelee meren pinnan korkeuden kanssa ja taso voi olla noin metrin syvyydellä maanpinnasta. Lisäksi alueelta on edellytetty poistettavaksi myös sellaiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa. Herkästi haihtuvat hiilivedyt ovat helposti kulkeutuvia niin veden kuin huokosilman mukana. Tulevan rakennuksen lisäksi alueelle on suunniteltu maanalaista pysäköintitilan ajoramppia, joten näiden väliin jäävän maa-aineksen tulee olla sellaista, ettei se aiheuta riskejä rakentamiselle eikä rakennuksen käytölle.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Jakeluaseman alueen maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että maa-ainesten kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Jäännöspitoisuusnäytteillä varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen.

Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Selvästi erottuvat huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Maa-aineksen välivarastointi ja kuljetus

Määräys on tarpeen ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittoja.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.

6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalvelut voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

7. Tiedottaminen ja raportointi

Kunnostuskohteen merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja altistu haitta-aineille työn aikana.

Aloitusilmoituksessa esitettävät tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 12.4.2019, 91 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 § Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Päätöksen antaminen ja voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun Neste Markkinointi Oy:lle.