Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, Viertolantie 4, Veikko Laine Oy

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on hyväksynyt Veikko Laine Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Veikko Laine Oy, Hermannin rantatie 22, 00580 Helsinki.

Y-tunnus: 0110592-0

Yhteyshenkilö: RKV Oy, Rainer Nieminen, puhelin 0400 300420, sähköposti rainer.nieminen@rkv.inet.fi

Alueen omistaja

Alueen maanomistaja on Veikko Laine Oy.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 39. kaupunginosassa (Tapaninkylä) rekisteritiloilla 91-429-1-4, 91-429-10-30 ja 91 429-12-35, osoitteessa Viertolantie 4. Alueen koko on noin 1,25 hehtaaria. Alue on voimassa olevan asemakaavan mukaista ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (TY). Alueella on vireillä asemakaavan muutos, jossa alueelle suunnitellaan uusia asuinkerrostaloja ja niihin liittyviä katutason liiketiloja (AK).

Alueella olleet rakennukset purettiin vuonna 2018. Kiinteistöillä toimi Sanduddin tapettitehdas vuosina 1912–1975. Sen jälkeen alueella oli mm. autokorjaamo.

Viertolantie 4, tutkimus- ja kunnostusalueet

Alueen maaperän pilaantuneisuus

Alueen maaperässä on todettu yli ylemmän ohjearvon olevia metalleilla pilaantuneita maa-aineksia ja alemman ohjearvon ylittäviä metalleilla ja öljyhiilivedyillä pilaantuneita maa-aineksia.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004, 6/400/2010 ja VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään 18.5.2018 (101 §) siirtänyt tämän toimivallan 1.6.2018 alkaen ympäristönsuojeluyksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikköön 19.9.2019.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

- Veikko Laine Oy, Viertolantie 4, Maaperän haitta-ainetutkimus, 8.8.2000, Suomen IP-Tekniikka Oy.
- Veikko Laine Oy, Viertolantie 4, Maaperän pilaantuneisuustutkimukset, 13.2.2019, Maaperän kunnostussuunnitelma, 27.8.2019 ja Rajanaapureiden yhteystiedot, 17.9.2019, Insinööritoimisto Gradientti Oy.
- Veikko Laine Oy:n valtakirja 25.6.2018 Rainer Niemiselle.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Maanpinta on tasolla +20…+23 metriä mpy. Maaperän pintakerroksessa on valtaosalla aluetta täyttöhiekkakerros, länsiosassa on humusmaata. Perusmaa on alueen lounaisosassa tiivistä savea ja koillisosassa silttiä sekä karkeaa silttiä. Kallion pintaa ei havaittu tutkimuksen yhteydessä.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueen lounaisosassa havaittiin orsivettä. Tutkimuksen yhteydessä veden pinta oli noin kahden metrin syvyydessä.

Haitta-ainetutkimukset ja alueella havaitut haitta-aineet

Vuonna 2000 piha-alueen maaperän pilaantuneisuutta tutkittiin kuudesta koekuopasta. Kaikista maanäytteistä analysoitiin metallien pitoisuuksia XRF-kenttäanalysaattorilla ja haihtuvien hiilivetyjen pitoisuus PID-mittarilla. Laboratoriossa analysoitiin viidestä näytteestä metallien ja neljästä näytteestä öljyhiilivetyjen ja VOC-yhdisteiden pitoisuudet.

Rakennusten purkujen yhteydessä otettiin toukokuussa 2018 yksi maaperänäyte sekä joulukuussa 2018 ja tammikuussa 2019 alueelta kaivetuista jätteellisistä maista kaksi kasanäytettä. Koko alueelle tehtiin 20.12.2018 maaperätutkimus 27 koekuopasta. Maaperänäytteet otettiin maan pintakerroksesta sekä maalajikerroksittain tai 0,5 metrin välein. Kaikista näytteistä tutkittiin metallien pitoisuuksia XRF-kenttämittarilla. Laboratoriossa analysoitiin kuudesta näytteestä öljyhiilivetyjen C10-C40 ja metallien pitoisuuksia.

Kohteen maaperätutkimuksissa todettuja haitta-ainepitoisuuksia on verrattu valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) esitettyihin viitearvoihin. (Kynnysarvo tarkoittaa pitoisuutta, jonka ylittyessä maaperän pilaantuneisuus ja kunnostustarve on arvioitava. Alempi ohjearvo on pitoisuus, jonka ylittyessä maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, ellei aluetta käytetä teollisuus-, varasto- tai liikennealueena tai muuna vastaavana tai ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole muuta osoitettu. Ylempi ohjearvo on pitoisuus, jonka ylittyessä maaperää pidetään pilaantuneena alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena tai vastaavana ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu.) Vaarallisen jätteen raja-arvo perustuu Suomen ympäristökeskuksen ympäristöoppaassa 98/2002 esitettyihin ongelmajätteen raja-arvoihin. Vaarallisen jätteen raja-arvon ylittyminen ei tarkoita, että kaivettuna ko. maa-aines olisi automaattisesti vaarallista jätettä, vaan lopullinen luokittelu perustuu haittaominaisuuksiin.

Alueen maaperässä on kenttätestien ja laboratorioanalyysien perusteella metallien ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia. Lisäksi havaittiin metallien ja öljyhiilivetyjen C10-C21 alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia. Lisäksi metallien ja öljyhiilivetyjen pitoisuudet ylittivät kynnysarvot eri tutkimuspisteissä. Syksyllä 2018 alueelta toimitettiin purkubetonien vastaanottopaikkaan rakennusten purun yhteydessä kaivettua maa-ainesta, jossa oli seassa purkujätettä. Jätteellinen maa-aines palautettiin kiinteistölle. Maa-aineskasan kuparin ja sinkin pitoisuudet ylittivät ylemmät ohjearvot sekä lyijyn ja öljyhiilivetyjen C10-C21 pitoisuudet ylittivät alemmat ohjearvot. Tutkimuksessa havaittiin myös rakennusjätettä.

Tutkimuskuopasta otetussa vesinäytteessä elohopean pitoisuus oli 0,13 µg/l ja sinkin pitoisuus oli 15 µg/l.

Pilaantuneen maa-aineksen määrä alueella

Alueella on noin 1 500 m³ maa-ainesta, jossa lyijyn, kuparin, sinkin ja elohopean sekä öljyhiilivetyjakeiden C10-C21 haitta-ainepitoisuudet ovat alempien ja ylempien ohjearvojen välissä. Maa-aineksia, joissa arseenin, nikkelin, sinkin, elohopean, kuparin ja lyijyn pitoisuudet ylittävät ylemmät ohjearvot, arvioidaan olevan noin 2 800 m³. Lisäksi on noin 310 m³ betoni- ja tiilijätettä sisältävä maa-aineskasa, jossa ylittyvät metallien ylemmät ohjearvot.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Pilaantuneet alueet on kunnostettava, jotta kiinteistöjä voidaan käyttää turvallisesti asuinalueena. Kunnostuksen tavoitteena on poistaa pilaantuneet maa-ainekset valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisiin alempiin ohjearvotasoihin.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Pilaantuneet kaivumaat ja haitta-ainepitoinen maa-aineskasa toimitetaan asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan. Kaivuissa otetaan huomioon kunnostusalueen koillis- ja kaakkoispuolella olevat naapurikiinteistön vanha teollisuusrakennus ja rautatiealue. Pilaantuneet massat kaivetaan joko suoraan autoihin kuljetettavaksi pois tai läjitetään välivarastointialueelle jatkotoimenpiteitä varten. Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan kuormat peitettyinä vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisiä aineksia. Kaivun aikana varaudutaan keräämään pois mahdolliset suuret jätejakeet. Jätteet toimitetaan luvanvaraisiin vastaanotto- tai käsittelypaikkoihin. Pilaantuneen maan ja jätteen kuormille laaditaan siirtoasiakirjat. Kunnostuksen päätyttyä kaivetut alueet tasataan loiventamalla kaivantojen reunat kaltevuuteen 1:3 tai loivempi. Tasauksessa hyödynnetään kaivettuja pilaantumattomia maa-aineksia tai tarvittaessa alueen muuta pilaantumatonta maa-ainesta.

Puhdistustyön laadunvalvonta

Työmaalla on ympäristötekninen valvoja, joka ottaa tarvittavat näytteet, ohjaa pilaantuneen maa-aineksen kaivua ja tekee tarvittavat siirtoasiakirjat.

Kaivutyötä ohjataan ottamalla edustavia maanäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden ja poistettavan maa-aineksen laadun tarkistamiseksi. Näytteistä analysoidaan tarpeen mukaan kenttätesteillä öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuuksia tai raskasmetallien pitoisuuksia. Näytteitä otetaan pilaantuneilta alueilta yksi näyte enintään 100 m²:ä kohti. Kaivu ulotetaan niin syvälle, että kunnostuksen tavoitepitoisuudet saavutetaan.

Pilaantuneiden maa-ainesten poistamisen jälkeen maaperän jäännöspitoisuudet otetaan siten, että yksi osanäyte edustaa enintään 100 m² aluetta. Osanäytteistä yhdistetään enintään viiden osanäytteen kokoomanäytteitä. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan laboratorioanalyysiä varten sekä pohjalta että seinämistä. Näytteistä analysoidaan metallien sekä kaivualueilta 1 ja 2 lisäksi öljyhiilivetyjen C10-C21 ja C21-C40 pitoisuudet.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työmaa aidataan tarvittaessa suodatinkangasaidalla ja merkitään pilaantuneen maan kunnostamisesta kertovin kyltein.

Ympäristöhaittoja ehkäistään peittämällä pilaantuneiden maiden kuormat sekä rakentamalla alueen portille sepeliarina estämään pilaantuneiden maiden leviäminen auton renkaiden mukana kadulle ja ympäristöön.

Työnaikaiset terveyshaitat ehkäistään työsuojelullisin keinoin. Normaaliin maanrakennusurakointiin liittyvien terveysriskien lisäksi kunnostustyössä voi altistua pilaantuneille maa-aineksille. Hengityssuojainten käytöstä ja maa-aineksen sisältämistä haitta-aineista kerrotaan kaikille kunnostukseen osallistuville. Työntekijät käyttävät henkilökohtaisia suojavarusteita.

Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantoihin suotautuvan veden määrää ja laatua tarkkaillaan töiden yhteydessä. Jos kaivantoveden päällä on selkeä öljykalvo, toimitetaan vedet imuautolla asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Tarvittaessa vesien käsittelystä esitetään tarkempi suunnitelma.

Maa-aineksen välivarastointi

Tarvittaessa pilaantuneita maa-aineksia voidaan varastoida lyhytaikaisesti niiden laadun varmentamiseksi analyysien tai lavakuorman saavuttamiseksi. Välivarastointialueen pohjalle asennetaan geomembraani tai esim. bentoniittimatto, vaihtoehtoisesti kunnostuksen jälkeen varastointialueen pohjamaan haitta-ainepitoisuudet tutkitaan ja poistetaan pilaantuneet maat.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Mikäli kunnostustyön yhteydessä havaitaan aiemmista tutkimuksista poikkeavaa pilaantuneisuutta, esimerkiksi maa-aines on pilaantunut muilla kuin aikaisemmin todetuilla haitta-aineilla, pilaantunut alue on arvioitua laajempi tai kaivantoihin kerääntyy rankkojen sateiden vuoksi runsaasti vettä, keskeytetään kunnostus ja asiasta ilmoitetaan välittömästi kunnostusta valvovalle viranomaiselle. Lisäksi ilmoitetaan viranomaiselle ja naapurikiinteistön omistajalle, jos pilaantuminen ulottuu naapurikiinteistöjen puolelle tai sieltä on kulkeutunut haitallisia aineita kunnostettavalle alueelle. Kunnostusta jatketaan siihen asti, kun se on rakenteita vaarantamatta mahdollista. Kunnostusalueen raja merkitään huomioverkolla ja suodatinkankaalla. Kunnostusta jatketaan erillisen suunnitelman mukaisesti.

Tiedottaminen ja raportointi

Kunnostuksen aloittamisesta ja pilaantuneiden maiden vastaanottopaikoista tiedotetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikköön. Projektipäällikkö ja ympäristötekninen laadunvalvoja tiedottavat tilaajaa kunnostuksen etenemisestä ja muusta tiedottamisesta vastaa tilaaja.

Kohteen ympäristötekninen laadunvalvoja vastaa kohteen kirjanpidosta. Työmaapäiväkirjaan merkitään tiedot alueelta viedyistä pilaantuneista maa-aineksista, tiedot otetuista näytteistä, haitta-ainepitoisuuksista ja loppusijoituskohteista.

Kunnostuksesta laadittavassa loppuraportissa esitetään vähintään tunnistetiedot, kunnostuksen asiakirjat, työn vastuuhenkilöt, muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot, kunnostustyön toteutus ja kunnostustavoitteiden saavuttaminen, mallit siirtoasiakirjoista, mahdolliset jatkotoimenpiteet, tarvittavat kuvat, kartat ja piirustukset kunnostetuista alueista sekä loppuarvio. Loppuraportti toimitetaan ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä.

Puhdistustyön ajankohta

Työ aloitetaan todennäköisesti loppuvuodesta 2019.

Ilmoituksen käsittely

Tarkastus

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikkö on tehnyt alueelle tarkastuksen 13.12.2018.

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, koska ilmoitusasiakirjoihin on liitetty omistajan valtakirja ja muita asianosaisia ei ole.

Ratkaisu

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on tarkastanut Veikko Laine Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Tapaninkylän rekisteritiloilla 91-429-1-4, 91-429-10-30 ja 91 429-12-35, osoitteessa Viertolantie 4, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet

Alueelta tulee poistaa haitta-ainepitoiset maa-ainekset, kuten ilmoituksessa on esitetty. (VNA 214/2007)

Ilmoituksesta poiketen, kunnostusalueelta on poistettava tulevien asuinrakennusten ulkopuolisilta pinnoitettavilta alueilta vähintään 0,2 metrin syvyyteen asti maanpinnasta maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Piha-alueille rakennettavilla pinnoittamattomilla lasten leikkialueilla on maan pintakerroksessa oltava vähintään puolen metrin kerros maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvot. (VNA 214/2007)

Kunnallisteknisten ja muiden vastaavien rakenteiden, esimerkiksi putkien ja kaapelien alueet on perustettava niin, että rakenteita ympäröi vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa ei ole jätejakeita ja maa-aineksen haitta-aineiden pitoisuudet ovat alle kynnysarvojen. Putkistojen yläpuolelle tulee sijoittaa samanlaista jätteetöntä maa-ainesta. (VNA 214/2007, JhL 32 §)

Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JhL 3, 32 §)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluille ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet siten, että maa-ainekset voidaan luotettavasti ohjata haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maita. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Tarvittaessa maanäytteiden haitta-ainepitoisuuksia tulee määrittää riittävä määrä laboratoriotutkimuksilla, jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä. (JhL 32 §, YSL 6, 209 §)

Ilmoituksesta poiketen jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava epäorgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneilta alueilta vähintään yksi näyte 400 m²:ä kohti ja orgaanisilla aineilla pilaantuneilta alueilta yksi näyte 100 m²:ä kohti. Kaivannon seinämistä on otettava yksi näyte kerroskohtaisesti jokaista alkavaa noin 20–30 metrin matkaa kohden. Näytteistä tulee analysoida laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, jotka kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa ylittivät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt kynnysarvot. (JhL 32 §, YSL 6 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomio- tai eristysrakenteella. Huomiorakenteena tulee käyttää esimerkiksi värillistä huomioverkkoa. Tarvittaessa eristysrakenteen tarve on arvioitava. Pysyvien rakenteiden alapuolelle ei ole tarpeen asentaa huomiorakenteita. (JL 13 §, YSL 139 §)

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. Rakenteet tulee esittää kunnostuksen loppuraportissa karttapiirroksin. (YSL 172 §)

4. Vesien tutkiminen ja käsittely

Ilmoituksesta poiketen kaivantoihin mahdollisesti kertyvistä vesistä on tutkittava niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisessä kaivannossa on havaittu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Kaivantovedet voi toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa vesien johtamisesta viemäriin on esitettävä ympäristöpalveluille ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

5. Maa-aineksen välivarastointi ja kuljetus

Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja tilapäinen varastointi on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai sen haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. (JL 13 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettuja, pilaantumattomiksi osoitettuja maa-aineksia, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, voidaan käyttää puhdistustavoitteiden mukaisesti hyödyksi kohteessa, ei kuitenkaan haitta-aineilta haisevia tai haihtuvia haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia. Mahdollinen hyödyntäminen tulee dokumentoida ja esittää kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 136 §, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 §)

7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluille on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32 §, YSL 134, 136 §, JL 13 §, YSL 172 §)

8. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluille on tehtävä vähintään viikkoa ennen kunnostuksen aloittamista aloitusilmoitus, jossa on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Kohteen maaperä on pilaantunut ennen vuotta 1994 alueen aiemmasta toiminnasta.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle tulevan asuinrakentamisen takia. Ilmoituksessa esitetty puhdistustavoite, haitta-aineiden alempi ohjearvopitoisuus, on riittävä alueen tulevassa käyttötarkoituksessa.

Ilmoituksessa esitetystä poiketen tulee lasten leikkialueiden pintakerroksissa olla riittävän paksu kerros maa-aineksia, joissa haitta-aineiden pitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, jotta lapset eivät leikkiessään voi altistua haitta-aineille. Asuinalueilla leikkialueet ovat läpi vuoden yleensä kovassa käytössä, jolloin maaperän eroosio on voimakasta, joten riittävän paksulla suojakerroksella suojellaan lapsia altistumiselta. Pinnoittamattomalla alueella tarkoitetaan, että alueen pintakerroksessa ei ole tiivistä kerrosta, kuten asfalttia, laatoitusta tai tiivistä viherpintaa, joka estää maan kulumista.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esim. asennettujen putkien kautta käyttöveteen.

Alueella on havaittu jätetäyttöä, ja erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-ainesten kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Jäännöspitoisuusnäytteillä varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen.

Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Selvästi erottuvat huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Vesien tutkiminen ja käsittely

Kaivantovesistä tulee tutkia kaikkien niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisen alueen maaperässä on todettu yli kynnysarvojen, jotta kaivantovesien kaikkien mahdollisten haitta-aineiden pitoisuudet ovat tiedossa.

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöpalveluille ennen vesien viemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

5. Maa-aineksen välivarastointi ja kuljetus

Määräys on tarpeen ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittoja.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.

7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalvelut voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

8. Tiedottaminen ja raportointi

Aloitusilmoituksessa esitettävät tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 12.4.2019, 91 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Päätöksen antaminen ja voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun Veikko Laine Oy:n yhteyshenkilölle.