Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, Jätkäsaari, Ahdinallas, kaupunkiympäristön toimiala

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijät

Helsingin kaupunki
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit
PL 58213
00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus: 0201256-6

Yhteyshenkilö:
Johanna Hytönen, puhelin (09) 310 36414,
sähköposti johanna.hytonen@hel.fi

Alueen omistaja

Alueen omistaa Helsingin kaupunki.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 20. kaupunginosassa (Länsisatama) tulevan matkustajasataman asemakaava-alueelle (AK7) sijoittuvan Ahdinaltaan osa-alueella, jonne rakennetaan Royal Arena -keskus ja Royal Park -pysäköintilaitos. Ilmoitusalue sijaitsee kokonaisuudessaan kiinteistön 91-20-9909-100 alueella. Vanhojen täyttöjen osalta alueen koko on noin 18,4 hehtaaria. Alueelle tehdään vielä uutta meritäyttöä.

Alueen sijainti on esitetty alla olevassa kartassa.

Ilmoitusalue sijaitsee kokonaan Jätkäsaaren alueen alkuperäisten kalliosaarten ulkopuolisella alueella. Alueen meritäytöt on pääosin tehty vuosina 1967–1972. Täytöt on tehty sekalaisella täyttömaalla alueen pohjois- ja itäpuolella sijaitsevien kivipenkereiden väliin. Yleissuunnitelmassa on kartalla esitetty täyttöhistoria. Alueelle tullaan vielä tekemään meritäyttöjä lähivuosina, jolloin asemakaavan mukainen rantaviiva saavutetaan. Uudet meritäytöt tehdään pilaantumattomilla täyttömateriaaleilla, joten uudelle täyttöalueelle ei tehdä pilaantuneisuustutkimuksia.

Alue on ollut pitkään satamakäytössä. Konttiliikenne keskitettiin Länsisatamaan 1970-luvulla. Vuoden 1961 ilmakuvassa alue on vielä merta ja täyttöalue näkyy ilmoitusalueen pohjoispuolella. Vuoden 1973 ilmakuvassa alueen itäosa on jo täytetty ja laituri ja halli L7 on rakennettu. Hallin 7 ulkopuolinen alue on ollut asfaltoituna satamakenttänä, jossa ilmakuvien mukaan on varastoitu kontteja ja kuorma-autojen perävaunuja. Halli L7 on purettu vuonna 2009 satamatoimintojen siirryttyä Vuosaareen. Sen jälkeen alue on ollut pääosin liikenne- ja pysäköintialueena.

Ilmoitusalueella on tällä hetkellä voimassa oleva asemakaava nro 8043, joka on tullut voimaan 12.12.1979. Asemakaavassa alue on merkitty satama-alueeksi (LS) ja varastoalueeksi (TSV).

Alueella on käynnissä uusi asemakaavoitus. Ilmoitusalue kuuluu tulevaan Matkustajasataman asemakaava-alueeseen. Luonnoksessa alue on merkitty liikerakennusten ja toimitilarakentamisen korttelialueeksi (KL-1, KTY) ja autopaikkojen korttelialueeksi (LPA) sekä jalankululle ja pyöräilylle varatuiksi katualueiksi.

Ahdinaltaan kortteleiden alueelle on suunnitteilla Royal Arena -keskus ja Royal Park -pysäköintilaitos. Pysäköintitalo palvelee myös matkustajasataman pysäköintialueena.

Ilmoitusalueen lounaispuolella sijaitsee Länsisataman risteilijäterminaali ja länsipuolella satama-allas. Koillispuolella sijaitsee Atlantinkaaren (AK5) kerrostalovaltainen asemakaava-alue ja alueen pohjoispuolella Jätkäsaaren liikuntapuisto (AK4). Muilta osin alue rajautuu Länsisataman satamatoimintojen alueeseen.

Ilmoitusalueen naapurikiinteistöt ovat Helsingin kaupungin omistuksessa.

Pilaantumisen syy

Maaperän pilaantuneisuus on aiheutunut aikaisemmasta toiminnasta ja tehdyistä täytöistä.

Muut päätökset

Valtamerilaiturin osalta alueella on voimassa ympäristönsuojeluyksikön päällikön ilmoituspäätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Länsisatamassa Melkinlaiturin asemakaava-alueella ja Valtamerilaiturin osa-alueella, 29.6.2018, HEL 2018-005964 T 11 01 00 06.

Ilmoitusalueeseen rajautuvalla alueella on voimassa ympäristönsuojelupäällikön päätös Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ilmoituksesta pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Länsisatamassa vesihuoltolinjojen alueella Tyynenmerenkadulla ja Hampurinkujalla, 16.7.2015, HEL 2015-006188 T 100500.

Jätkäsaaren alueella on lisäksi voimassa ympäristölupa kynnysarvomaiden hyötykäytölle. Ympäristöluvan on myöntänyt ympäristölautakunta 22.11.2016, HEL 2016–009366 T 11 01 00 00.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004, 6/400/2010 ja VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään 18.5.2018 (101 §) siirtänyt tämän toimivallan 1.6.2018 alkaen ympäristönsuojeluyksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on 16.5.2019 saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille.

Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja:

Helsingin kaupunki, Maankäyttö ja kaupunkirakenne, Maaomaisuuden kehittäminen tontit, Jätkäsaari, Ahdinallas, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, 14.5.2019, Ramboll Finland Oy.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteessä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Alueen maaperä koostuu sekalaisesta täyttömaasta, joka koostuu hiekasta ja/tai sorasta. Maanpinta on noin tasolla +2,6 metriä. Maanpinta on tasainen ja osin asfaltoitu.

Pohjatutkimuksia varten tehdyissä porakonekairauksissa luonnontilainen pohjamaa on noin 15–22 metrin syvyydessä nykyisestä maanpinnasta. Pohjamaa on ollut hiekkaa, moreenia ja savea. Kallionpinnan on arvioitu olevan alueella noin 15–22 metrin syvyydessä nykyisestä maanpinnasta.

Ilmoitusalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Pohjaveden pinnan arvioidaan noudattavan meren läheisyyden vuoksi merenpinnan tasoa (+/-0 metriä). Tarkempia tietoja pohjaveden pinnan tasosta tai laadusta ei ole.

Ilmoitusalue rajautuu mereen länsi- ja eteläreunoiltaan.

Haitta-ainetutkimukset

Ilmoitusalueella sijaitsee yhteensä 42 tutkimuspistettä, jotka ovat kaikki porakonekairauksia. Valtaosa alueille tehdyistä tutkimuspisteistä on tehty vuosina 2015 ja 2017. Tutkimuspisteistä kaksi on syvempää kairausta, jotka ulottuvat 19 ja 22 metrin syvyyteen nykyisestä maanpinnasta. Muut tutkimuspisteet on pääosin tehty noin neljän metrin syvyyteen nykyisestä maanpinnasta.

Ilmoitusalueelle tehdyistä tutkimuspisteistä on otettu noin 160 maanäytettä, joista on tutkittu mm. alkuaineiden, aromaattisten hiilivetyjen ja oksygenaattien, kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen, polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH), polykloorattujen bifenyyliyhdisteiden (PCB) ja öljyhiilivetyjen (C10-C40) pitoisuuksia. Ilmoitusalueella ei ole tehty pohjavesi- tai huokosilmatutkimuksia.

Analyysitulosten tulkinnassa on hyödynnetty valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) esitettyjä viitearvoja. Vaarallisen jätteen raja-arvo perustuu Suomen ympäristökeskuksen ympäristöoppaassa 98/2002 esitettyihin ongelmajätteen raja-arvoihin. Raja-arvon ylittyminen ei tarkoita, että kaivettuna ko. maa-aines olisi automaattisesti vaarallista jätettä, vaan lopullinen luokittelu perustuu haittaominaisuuksiin.

Laboratorioanalyysien perusteella maaperässä todettiin alemman ja ylemmän ohjearvon ylittäviä alkuainepitoisuuksia arseenilla, kuparilla ja sinkillä viidessä tutkimuspisteessä ja yksittäisiä kynnysarvon ylityksiä 11 näytteessä arseenilla, kadmiumilla, koboltilla, kuparilla, lyijyllä ja sinkillä.

Orgaanisista haitta-aineista todettiin kynnysarvotason ylityksiä kahdessa tutkimuspisteessä PAH-yhdisteiden summapitoisuuden osalta ja alemman ohjearvon ylityksiä kahdessa pisteessä bentso(a)pyreenillä, fluoranteenilla ja PAH-yhdisteiden summapitoisuudella. Öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus C10-C40 ylitti kynnysarvon 10 tutkimuspisteessä ja raskaiden jakeiden C21-C40 alempi ohjearvo ylittyi kuudessa näytteessä. Keskitisleitä C10-C21 ei alueella todettu.

Yhdyskuntajätettä ei havaittu alueella. Yksittäisiä rakennusjätejakeita havaittiin täyttömaan seassa kahdeksassa tutkimuspisteessä. Viitteitä yhtenäisestä jätetäytöstä ei havaittu.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Riskinarviointi

Kriittisiksi haitta-aineiksi on valittu pitoisuuksiltaan ylemmän ohjearvotason ylittäneet alkuaineet, joita on vain sinkki. Lisäksi kriittisiksi haitta-aineiksi valittiin elohopea ja öljyhiilivetyjakeet C21-C40.

Käsitteellisen mallin mukaan kulkeutuminen pohjaveteen ja sen mukana mereen ja merieliöihin ei ole merkityksellistä, koska alueella todetut haitta-aineet ovat huonosti kulkeutuvia. Kulkeutuminen huokosilmasta sisäilmaan ei ole merkityksellistä, koska maaperässä ei ole todettu helposti haihtuvia tai kulkeutuvia haitta-aineita. Lisäksi rakennusten tuuletettu alapohjarakenne ja pysäköintitalon tuuletus laimentaa voimakkaasti mahdollisia pitoisuuksia. Suora altistus ihokontaktin tai tahattoman maan nielemisen kautta ei ole mahdollinen reitti, koska alueella on rakentamisen jälkeen puhtaat pintamaat, kasvualusta ja rakenteet. Ekologiset riskit ja altistus ravintokasvien kautta ei ole mahdollinen reitti, koska alueella ei viljellä ravintokasveja eikä kasvukerroksessa ole haitta-aineita ja pintamaat ovat puhtaita.

Lisäksi terveysriskejä on yleissuunnitelmassa tarkasteltu laadullisesti, sillä alueelta on kattavaa mittaustietoa maaperästä.

Tunnistetut riskit ja niiden mahdollisuus

Kulkeutuminen pohjaveteen:

Alueella ei ole analyysitietoa pohjaveden laadusta. Maaperässä on todettu veden mukana huonosti kulkeutuvia haitta-aineita, kuten metalleja ja öljyhiilivetyjä. Pilaantuneisuus on vanhaa, mutta hyvin pieniä määriä haitta-aineita voidaan olettaa liukenevan maaperästä edelleen ja kulkeutuvan pohjaveteen. Jätkäsaaren alueen pohjavesi on suurelta osin täyttömaassa olevaa merivettä, joka ei laadultaan sovellu talousvesikäyttöön. Alue ei myöskään ole yhteydessä luokiteltuihin pohjavesialueisiin. Vesijohdot sijoitetaan pilaantumattomalla maa-aineksella täytettyihin kaivantoihin, joten haitta-aineiden kulkeutuminen talousveteen ei ole mahdollista.

Kulkeutuminen mereen:

Pohjaveteen mahdollisesti liuenneita haitta-aineita voi kulkeutua mereen pohjaveden mukana. Pohjaveden virtaussuunnat vaihtelevat meren läheisyyden takia voimakkaasti meriveden pinnankorkeuden ja virtauksen vaihteluiden mukaan. Alueen maaperästä mereen kulkeutuvat haitta-aineet voivat periaatteessa aiheuttaa haittaa vesieliöille, kertyä ravintona käytettäviin vesieliöihin tai aiheuttaa vaaraa merialueen virkistyskäytössä. Pilaantuneet täyttömaat ovat kuitenkin olleet alueella vuosikymmeniä ja sinä aikana herkimmin liikkuvat haitta-aineet ovat ehtineet liueta veteen tai haihtua huokosilmaan ja sitä kautta ilmaan. Koska pohjavesi mereen purkautuessaan sekoittuu nopeasti meriveteen, ei alueelta mereen mahdollisesti kulkeutuvista haitta-aineista aiheudu merkityksellistä riskiä vesieliöille.

Rakentamisen jälkeen haitta-aineiden kulkeutumista mereen tai alueen ulkopuolelle ei arvioida merkittäväksi. Kulkeutumisriski pienenee todennäköisesti nykyisestä, koska alueen rakentuessa hulevesien hallinta tehostuu ja pilaantuneiden maa-ainesten läpi suotautuva vesimäärä vähenee entisestään. Osa pilaantuneista maa-aineksista myös poistetaan alueelta. Mereen purkautuvat haitta-ainepitoiset vedet sekoittuvat nopeasti suureen vesimäärään ja pitoisuudet laimenevat nopeasti.

Kulkeutuminen sisäilmaan:

Ilmoitusalueen maaperässä ei ole todettu määritysrajan ylityksiä helposti haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä (VOC). On kuitenkin mahdollista, että helposti haihtuvia orgaanisia yhdisteitä voi kulkeutua pohjaveden mukana ympäröiviltä alueilta, joissa maaperän ja pohjaveden pilaantuminen on ilmoitusaluetta voimakkaampaa ja laaja-alaisempaa. Vaikka pohjaveden mukana alueelle kulkeutuisi helposti haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, niiden pitoisuudet pohjavedestä sisäilmaan laimenevat tuhannesosiin alkuperäisestä.

Alueelle ei rakenneta asuinrakennuksia. Pysäköintitalo on tuulettuva rakennus, jossa on avoin seinärakenne, ja on siten verrattavissa ulkoilmaan. Pysäköintitalossa haitta-aineiden pitoisuudet laimenevat sisäilmaa nopeammin. Pysäköintitaloon mahdollisesti muodostuvien haitta-ainepitoisuuksien arvioidaan olevan hyvin pieniä, eikä niistä arvioida aiheutuvan riskejä.

Alueelle rakennetaan myös hotelli- ja liikekiinteistö. Rakennukset ovat paalutettuja, jolloin alapohjat ovat kantavia ja tuulettuvia. Tuulettuva alapohjarakenne on arvioitu riittäväksi toimenpiteeksi mahdollisten sisäilmariskien ehkäisemiseksi, jos alueelle kulkeutuisi pohjaveden mukana helposti haihtuvia haitta-aineita.

Maan tahaton syöminen ja suora kosketus sekä altistus ravintokasvien kautta:

Alueen tuleva maanpinnan taso rakennusten ulkopuolella on noin metrin nykyisen maanpinnan tason yläpuolella. Rakennettavien pintarakenteiden vuoksi suora kosketus haitta-ainepitoisiin maa-aineksiin tai pilaantuneen maan tahaton nieleminen eivät ole mahdollisia altistusreittejä. Ravintokasvien kautta ei tapahdu altistumista, koska alueella ei viljellä ravintokasveja ja mahdollinen pienimuotoinen ravintokasvien kasvatus tapahtuu alueelle tuotavassa pilaantumattomassa maa-aineksessa.

Ekologinen riskinarviointi:

Ilmoitusalue ei ole koskaan ollut luonnontilaista maa-aluetta, vaan se on rakennettu mereen täyttämällä, ja se on ollut aina satamakäytössä. On oletettavaa, että alueelle ei ole koskaan muodostunut merkittäviä ekologisia prosesseja tai että siellä olisi ollut merkittävästi eläimistöä. Nykyisin alue on pääosin asfaltoitu, eikä siellä ole kasvillisuutta.

Alueen pintamaa uusitaan kokonaan ja tuleva tasaus on nykyisen maanpinnan yläpuolella. Pilaantumattoman pintamaakerroksen vuoksi alueelle tuleva kasvillisuus ja varsinainen maaperäeliöstö eivät altistu maaperään tai pohjaveteen jääville haitta-aineille. Alue rakennetaan kauttaaltaan, joten todennäköisesti alueelle ei tulevaisuudessakaan muodostu ekologisesti merkittäviä prosesseja.

Haitta-aineiden ei arvioida kulkeutuvan meriveteen niin suurina pitoisuuksina, että niistä aiheutuisi merkityksellistä riskiä merieliöstölle. Alueen edustalla on mm. satamatoimintaa, joten alueella olevien ekologisten prosessien ei arvioida olevan erityisen herkkiä.

Alueen historia, täyttömaiden laatu ja suunniteltu rakentaminen huomioon ottaen maaperään jäävistä haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei arvioida aiheutuvan merkityksellistä ekologista riskiä.

Epävarmuustarkastelu

Ilmoitusalueella tehtyjen maaperän pilaantuneisuustutkimusten tutkimuspistetiheys on arvioitu riittäväksi. Yksi tutkimuspiste edustaa noin 440 m² maa-aluetta. Metallien ja öljyhiilivetyjen pitoisuuksia ja PAH-yhdisteiden summapitoisuuksia on tutkittu alueella kattavasti maa-näytteistä. Haihtuvien yhdisteiden osalta tutkimustuloksia on vähemmän, mutta niitä on tutkittu tasaisesti koko alueelta. Huokosilman haihtuvien yhdisteiden pitoisuuksia ei alueella ole tutkittu.

Alueella ei myöskään ole tutkittu pohjaveden laatua, mutta rannan läheisyyden vuoksi pohjaveden voidaan olettaa olevan suurelta osin täyttöihin virtaavaa merivettä. Alue on kokonaan asfaltoitu, joten alueella ei muodostu merkittäviä määriä pohjavettä.

Puhdistustavoitteet

Ilmoitusalueelle tulee monitoimirakennus (liikuntakeskus ja toimitilarakennus) ja pysäköintihalli. Ahdinaltaan alueelle ei ole tulossa asuinrakentamista. Alueen maaperä kunnostetaan alueen rakennustöiden edellyttämässä laajuudessa. Poistetut maa-ainekset toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn tai hyötykäyttöön.

Tutkimustulosten ja riskitarkastelun perusteella ilmoitusalueen maaperälle on asetettu seuraavat puhdistustavoitteet:

- Alueelta poistetaan vaarallisen jätteen raja-arvon ylittävät maa-ainekset pohjaveden pinnan tason, noin tason +/-0 metriä, yläpuolelta. Ennakkotutkimuksissa ei ole todettu vaarallisen jätteen raja-arvon ylittävää pilaantuneisuutta.

- Pilaantuneet maa-ainekset poistetaan rakentamisen vaatimassa laajuudessa alapohjarakenteiden vaatimaan syvyyteen, mukaan lukien putkikaivannot. Putkikaivannoissa suojaetäisyys putkien ja pilaantuneen maa-aineksen välillä on vähintään 30 cm.

- Rakennusten alle tehdään normaalit, rakentamisen vaatimat rakenteet tai puhtaasta maa- tai kiviaineksesta koostuvat rakennekerrokset. Rakenteilla tai rakennekerroksella estetään suora kontakti mahdollisten pilaantuneiden maa-ainesten kanssa.

- Alueelle tehdään puhtaista maa-aineksista ja/tai pintarakenteista (kiveykset, asfaltointi) suojakerros, jonka yhteenlaskettu paksuus on vähintään 0,5 metriä. Kerroksella estetään suora kontakti mahdollisten pilaantuneiden maa-ainesten kanssa.

- Alueelle rakennettavan hotellirakennuksen alta ja vähintään kolmen metrin etäisyydelle seinälinjasta poistetaan 1,5 metrin syvyyteen maa-ainekset, joissa öljyhiilivetyjakeiden C10-C40 ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat ohjearvot. Pysäköintitilojen alta em. maa-ainekset poistetaan vain alapohjarakenteiden vaatimaan syvyyteen. Öljyhiilivedyt ja PAH-yhdisteet poistetaan niiden aiheuttaman lievän hajuhaitan vuoksi.

- Mikäli työn aikana havaitaan muita haitta-aineita, kuin riskinarvioinnissa tarkastellut kriittiset aineet, alemman ohjearvotason ylittävinä pitoisuuksina, poistetaan maa-ainekset pohjaveden pinnan tason yläpuolelta tai tehdään niiden osalta uusi puhdistustarpeen arviointi.

Puhdistustavoitteissa esitetty 1,5 metrin syvyys rakennuksen alla lasketaan alapohjan yläpinnasta.

Puhdistustavoitteiden laadinnassa on noudatettu Jätkäsaaren asemakaava-alueiden päätöksissä määritettyjä puhdistustavoitteita.

Pilaantuneen maa-aineksen määrä

Tutkimustulosten perusteella pohjaveden pinnan yläpuolisessa täyttömaakerroksessa arvioidaan olevan haitta-ainepitoisuuksiltaan yli alemman ohjearvotason ja alle ylemmän ohjearvotason olevia pilaantuneita maa-aineksia noin 2 500 m³ktr. Ylemmän ohjearvotason ylittäviä maa-aineksia ei ole todettu ilmoitusalueella.

Pohjaveden pinnan alapuolisessa täyttömaakerroksessa on todettu alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia ainoastaan yhdessä tutkimuspisteessä. Pisteessä on todettu sinkkiä. Tosin alueen tutkimuspisteistä vain kaksi on ulottunut selvästi pohjaveden pinnan alapuolisiin kerroksiin. Pohjaveden pinnan alapuolisen kerroksen pilaantuneen maaperän määrää ei ole arvioitu tutkimuspisteiden vähäisyyden vuoksi.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Kunnostus tehdään massanvaihdolla alueen rakennustöiden yhteydessä. Pilaantuneet maa-ainekset poistetaan rakentamisen tai puhdistuksen tavoitetasojen edellyttämiin syvyyksiin asti.

Alueelta poistetaan rakentamisen vuoksi pilaantuneita maa-aineksia yhteensä noin 500–1 000 m³ktr. Kunnostustavoitteet ylittävää pilaantuneisuutta ei ole todettu ilmoitusalueella.

Ilmoitusalueella ei lähtökohtaisesti tehdä pohjaveden pinnan alapuolista kaivua, joten pohjaveden pinnan alapuoliset haitta-ainepitoiset maa-ainekset tulevat jäämään alueen maaperään. Myös osa pohjaveden pinnan yläpuolisista haitta-ainepitoisista maa-aineksista jää poistamatta. Pohjaveden pinnan yläpuolelle jää karkeasti arvioituna noin 1 500 m³ maa-aineksia, joissa haitta-anepitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot.

Kunnostuksen aloittamisesta tiedotetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille ja naapurikiinteistöille.

Työmaa aidataan ja merkitään pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovilla kylteillä.

Pilaantuneet maat lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden mukaan siten, että eriasteisesti pilaantuneet massat kyetään luotettavasti ohjaamaan näiden pilaantuneisuustasoja vastaaviin vastaanottopaikkoihin. Pilaantuneet maa-ainekset kaivetaan joko suoraan autoihin poiskuljetettavaksi tai läjitetään alueelle kasoihin jatkotutkimuksia ja mahdollista esikäsittelyä varten.

Kaivun aikana maa-aineksesta erotellaan suuret kivet ja mahdolliset suuret jätejakeet. Kaivu ja maa-ainesten pilaantuneisuusluokitus tehdään pääasiassa ennen työn aloittamista tehtyjen maaperän pilaantuneisuustutkimusten tulosten perusteella. Pilaantuneisuusrajauksia tarkennetaan tarvittaessa työn aikana kaivannon seinämistä, pohjista ja kasoille läjitetyistä massoista aistinvaraisten havaintojen, kenttämittausten ja laboratorioanalyysien avulla.

Mikäli ilmoitusalueella havaitaan kunnostustyön aikana poikkeavaa jätettä tai viitteitä tutkimuksista poikkeavasta pilaantuneisuudesta, jätetään kyseinen maa-aines kaivamatta tai massa siirretään välivarastokasaan, kunnes laatu on selvitetty.

Mikäli pilaantuneisuus jatkuu ilmoitusalueen rajojen ulkopuolelle, asennetaan mahdollisuuksien mukaan kyseiseen rajapintaan huomio- ja erotusrakenne tai eristysrakenne pilaantuneisuuden mukaan.

Ilmoitusalueella ei tehdä maa-ainesten seulontaa. Kaivun yhteydessä kaivumaista pyritään erottelemaan suuret kivet ja suuret yksittäiset jätejakeet. Mikäli kaivumaissa on runsaasti jätejakeita tai kiviä, tehdään niiden erottelu tarvittaessa seulomalla viereisellä Jätkäsaaren välivarastointialueella tai vastaanottopaikassa.

Ilmoitusalueilla ei välivarastoida pilaantuneita maa-aineksia, paitsi lyhytaikaisesti maa-ainesten laadun varmistamiseksi laboratoriotutkimusten ajaksi. Kasat peitetään tarvittaessa, esimerkiksi kasojen pölyämisen estämiseksi. Vaihtoehtoisesti maa-ainekset viedään tutkittavaksi Jätkäsaaren välivarastointialueelle.

Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisiä maa-aineksia.

Pilaantuneen maa-aineksen kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi lukuun ottamatta Jätkäsaaren välivarastointi- tai hyötykäyttöalueelle tehtäviä kuljetuksia, joita ei peitetä. Pilaantuneen maan kuormille laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat.

Pilaantuneen maan kunnostus päättyy, kun kunnostusalueella on saavutettu kunnostustavoitteet ja mahdolliset huomio-, erotus- ja eristysrakenteet on tehty.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, erottaminen ja dokumentointi

Ilmoitusalueelle pohjaveden pinnan (noin tasolla +0,3 metriä) yläpuolelle jäävä yli alemman ohjearvotason maa-aines merkitään huomiorakenteella, esimerkiksi huomioverkolla. Lisäksi em. maa-aines erotetaan tulevasta maanpinnasta suojakerroksella, joka on tehty puhtaista maa-aineksista ja/tai pintarakenteista, kuten asfaltti, kiveys tai vastaava, joiden yhteenlaskettu paksuus on vähintään 0,5 metriä.

Huomiorakenne asennetaan joko suoraan kaivupintaan pilaantuneen maaperän päälle tai täyttökerroksen päälle niillä alueilla, joilla ei tehdä kaivuja, vaikka väliin jäisi puhtaita maakerroksia.

Huomiorakenteita ei tehdä rakennusten, paalulaattojen tms. alapuolelle.

Mikäli pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan kunnostusalueen ulkopuolelle ja kaivannon seinämään jää pilaantunutta maa-ainesta, asennetaan rajapintaan tarvittaessa erottava rakenne (esimerkiksi suodatinkangas) tai huomiorakenne.

Eristysrakennetta käytetään tapauksissa, joissa kaivannon seinämään jää orgaanisia haitta-aineita, jotka voivat aiheuttaa kulkeutumisriskiä. Eristysrakenne suunnitellaan tapauskohtaisesti haitta-aineen ominaisuuksien mukaisesti.

Asennettujen huomio- ja eristysrakenteiden sijainti mitataan riittävällä tarkkuudella. Kunnostuksen loppuraportissa kuvataan tehdyt huomio- ja eristysrakenteet sekä niiden havainnepiirustukset.

Kaivumaiden hyötykäyttö

Alueella hyödynnetään pengertäytöissä alueelta kaivettuja maa-aineksia, joiden orgaanisten ja epäorgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Alueella ei kuitenkaan hyödynnetä selvästi haisevia maa-aineksia tai kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina helposti haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia.

Hyödynnettävät maa-ainekset ovat geotekniseltä laadultaan täyttöön sopivia. Maa-ainekset voivat sisältää pieniä määriä mineraalisia rakennusjätejakeita, joiden osuus on alle 10 tilavuusprosenttia, eli ns. Helsinki-moreenia.

Hyödynnettävien kaivumaiden päälle tulee vähintään 0,5 metriä maa- tai kiviaineksia, joissa pitoisuudet alittavat kynnysarvot.

Alueen maaperässä on todettu paikoin kynnysarvotason ja alemman ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, jolloin kaivumaiden hyötykäyttö alueella ei lisää ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta tai riskejä. Alueella ei myöskään ole merkityksellisiä ekologisia arvoja, joiden suhteen olisi riskejä.

Hyödynnettävät kaivumaat peitetään pilaantumattomalla maa-aineskerroksella ja/tai rakenteilla, joten haitta-aineille ei voi altistua suoran kontaktin tai pölyämisen/hengittämisen kautta. Todetut haitta-aineet ovat veteen niukkaliukoisia, jolloin niiden kulkeutumista maaperässä kynnysarvotason pitoisuuksissa ei käytännössä tapahdu.

Vesien tutkiminen ja käsittely

Alueella ei ole suurta tarvetta kaivantojen kuivatukselle ja vesien käsittelylle, koska pilaantuneen maan kaivu ei ulotu pohjaveden pinnan alapuolelle ja täyttömaa on pääsääntöisesti melko karkeaa ja epähomogeenista, joten sadeveden ei arvioida kertyvän merkittävästi kaivantoihin. Ilmoitusalueen pohjaveden pinta noudattelee ympäröivän meren pinnan tasoa, joten poikkeuksellisen korkea meriveden pinta saattaa aiheuttaa tilapäistä veden nousua kaivantoihin.

Mikäli pilaantuneiden maiden kaivussa syntyviin kaivantoihin kuitenkin kertyy vettä kunnostusta haittaavassa määrin, vedestä otetaan näyte veden haitta-ainepitoisuuksien määrittämistä varten. Vedestä tutkitaan ko. kaivualueella yli alemman ohjearvotason pitoisuuksina todetut haitta-aineet ja kiintoaines.

Kaivannon kuivatusvedet johdetaan pitoisuuksien perusteella joko sadevesi- tai jätevesiviemäriin. Tarvittaessa vedet esikäsitellään ennen johtamista kiintoaineksen erotuksella, öljynerottimella ja/tai aktiivihiilisuodattimella.

Hulevesiviemärin kautta mereen johdettavien vesien pitoisuusrajoina käytetään samoja raja-arvoja kuin Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämässä Jätkäsaaren välivarastointialueen ympäristöluvassa. Raja-arvot on esitetty kunnostuksen yleissuunnitelmassa.

Kaivantovesien johtamisessa viemäriin noudatetaan HSY:n viemäröitävän veden laatukriteereitä.

Terveys ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Työnaikaisten terveyshaittojen ehkäisy toteutetaan työsuojelullisin keinoin.

Sivullisten pääsyä kunnostusalueelle rajoitetaan aitaamalla työmaa-alue.

Ympäristöhaittoja ehkäistään peittämällä pilaantuneiden maiden kuormat kuljetuksen ajaksi, jotta pilaantuneiden maiden leviäminen ympäristöön estetään. Lisäksi voimakkaalla tuulella ja sateella työt keskeytetään tarvittaessa.

Puhdistustyön laadunvalvonta

Työmaille nimetään ympäristötekninen valvoja, joka ohjaa kaivua ja valvoo kunnostustyötä.

Työnaikainen ympäristötekninen laadunvalvonta tehdään kenttä- ja laboratorioanalyyseillä. Näytteistä analysoidaan ne haitta-aineet, joita on todettu alemman ohjearvotason ylittävinä pitoisuuksina.

Työmaalla pidetään työmaapäiväkirjaa, jossa kuvataan tehdyt toimenpiteet ja otetut näytteet. Ympäristötekninen valvoja tekee myös työnaikaisen mahdollisten jätejakeiden laatuarvioinnin aistinvaraisesti ja tarvittaessa näytteenotolla ja analyyseillä.

Kaivua edeltävät ja sen aikaiset näytteet

Kaivutyön aikana tai sitä ennen otetaan alueelta riittävästi näytteitä poistettavien maa-ainesten laadun varmistamiseksi. Niillä alueilla, joilta poistetaan pilaantuneita maa-aineksia, otetaan maaperänäytteitä aikaisemmat näytteet mukaan lukien yksi näyte jokaista kaivettua 200 m²:n alaa kohti. Näytemäärissä otetaan huomioon tutkimusvaiheessa jo analysoidut näytteet. Näytteistä analysoidaan vähintään ne haitta-aineet, joita kaivannossa on todettu yli alemman ohjearvotason. Mikäli öljyhiilivetyjä analysoidaan kenttätesteillä, näistä vähintään 10 % varmennetaan laboratorioanalyyseillä.

Jäännöspitoisuusnäytteet

Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen maaperän jäännöspitoisuudet tarkistetaan ottamalla jäännöspitoisuusnäytteinä yksi näyte kaivannon pohjasta jokaista alkavaa 100–200 m²:ä kohden ja yksi näyte kaivannon seinämästä jokaista alkavaa noin 20–50 metriä kohden. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan edustavina noin 4–6 osanäytteen kokoomanäytteinä. Jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa.

Mittaukset

Toteutuneet kaivualueet ja -kaivutasot sekä mahdollisten huomiorakenteiden kulma- ja taitepisteiden sijainnit mitataan ja esitetään kartalla.

Työsuojelu

Normaaliin maarakennusurakointiin liittyvien terveysriskien lisäksi kunnostustyö voi aiheuttaa altistumista pilaantuneille maa-aineksille tai mahdollisille jätteille.

Ensisijaisesti haitta-aineille voi kunnostustyön aikana altistua ihokosketuksen, maa-aineksen nielemisen sekä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja haitta-aineita sisältävän pölyn hengittämisen kautta.

Työntekijät varustetaan henkilökohtaisilla suojavarusteilla, joilla estetään suora kontakti pilaantuneeseen maa-ainekseen.

Mikäli alueella todetaan ilmassa merkittäviä pitoisuuksia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, käytetään asianmukaisia hengityssuojaimia. Työkoneiden ikkunat ja ovet pidetään suljettuina pilaantuneiden maa-ainesten ja jätteiden kaivun aikana.

Työmaa-alueella tupakointi, ruokailu ja juominen on kielletty pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyn aikana.

Tarvittaessa laaditaan erillinen työmaan turvallisuussuunnitelma.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Yleissuunnitelmassa on esitetty toimenpiteet seuraaviin odottamattomiin tilanteisiin:

- Kaivun tai näytteenoton yhteydessä todetaan ilmassa merkittäviä määriä haihtuvia yhdisteitä.

- Maaperästä löytyy merkittäviä määriä tunnistamatonta jätejaetta.

- Kaivun yhteydessä ympäristöön leviää voimakasta hajua.

Tiedotus

Kunnostustyön aloituksesta tiedotetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille. Tiedottaminen tehdään kirjallisesti ennen kunnostustöiden aloitusta.

Raportointi

Työmaalla pidetään työmaapäiväkirjaa, jossa esitetään ainakin seuraavat asiat:

- tiedot alueelta poisviedyistä pilaantuneista massoista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta)

- tiedot otetuista näytteistä (näytteenottaja, ajankohta, näytepisteen sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulokset)

- tiedot mahdollisista poikkeavista työskentelyolosuhteista

- hajuhavainnot

- erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista ja syyt poikkeamiin

- mahdolliset pumpatut vesimäärät ja mahdolliset vesien käsittelytoimenpiteet.

Kirjanpidosta vastaa ympäristötekninen valvoja. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla.

Kunnostuksen valmistuttua laaditaan kunnostuksen loppuraportti.

Loppuraportissa esitetään ainakin seuraavat asiat:

- tunnistetiedot

- työn vastuuhenkilöt

- muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot

- poistettujen massojen määrä ja niiden haitta-ainepitoisuudet

- kunnostustyön toteutus

- mahdollisesti rakennettujen huomio- ja eristysrakenteiden sijaintitiedot ja tyyppipiirustukset

- kunnostuksen aikataulu

- mahdolliset poikkeamat suunnitelmasta/päätöksestä

- kartta kunnostetuista alueista ja jäännöspitoisuustiedot

- mahdolliset vesien käsittelytiedot.

Kunnostuksen aikataulu

Alustavan arvion mukaan maarakennustyöt ja pilaantuneen maaperän kunnostustyöt alkavat kesällä 2019.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Länsisatamassa Ahdinaltaan osa-alueella, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Ilmoitusalueelta on ilmoituksen mukaisesti poistettava pohjaveden pinnan yläpuolelta maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät vaarallisen jätteen raja-arvot. (VNA 214/2007)

Ilmoitusalueelta on poistettava ilmoituksen mukaisesti rakentamisen vaatimassa laajuudessa pilaantuneet maa-ainekset alapohjarakenteiden vaatimaan syvyyteen saakka. (VNA 214/2007)

Ilmoitusalueelle rakennettavan hotellirakennuksen alta ja vähintään kolmen metrin etäisyydelle seinälinjasta on 1,5 metrin syvyyteen poistettava ilmoituksen mukaisesti maa-ainekset, joissa öljyhiilivetyjen jakeiden C10-C21 tai C21-C40 tai PAH-yhdisteiden pitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot pysäköintitiloja lukuun ottamatta. Pysäköintitilojen alta em. maa-ainekset on poistettava alapohjarakenteiden vaatimaan syvyyteen asti. (VNA 214/2007)

Ilmoitusalueella on ilmoituksen mukaisesti rakennusten ulkopuolisilla alueilla tehtävä maan pintaan pilaantumattomista maa-aineksista, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvot, ja/tai pintarakenteista (kiveykset, asfaltti) suojakerros, jonka yhteenlaskettu paksuus on vähintään 0,5 metriä. (VNA 214/2007)

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi riittävä, mutta vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan suojakerros, jossa ei ole jätejakeita ja maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Putkistojen yläpuolelle tulee sijoittaa samanlaista jätteetöntä maa-ainesta. (VNA 214/2007, JhL 32 §)

Ilmoitusalueelle tehtäviltä istutusalueilta, puiden istutusalueet ja nurmialueet mukaan lukien, on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ja jätetäyttö riittävän syvältä, jotta istutus- ja muiden hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia tai jätteitä sisältäviä maa-aineksia. (VNA 214/2007, JhL 32)

Ilmoitusalueen rajalta on poistettava puhdistustavoitteet ylittävät maa-ainekset niin laajalta alueelta, että kunnostusta voidaan myöhemmin jatkaa ilmoitusalueen rajalle tehtyjä rakenteita vaarantamatta. (VNA 214/2007, JhL 32 §)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita ilmoituksesta poiketen valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluille ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007)

Ilmoitusalueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JhL 3, 32 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kaivua ohjaavat tutkimukset

Alueelta kaivettavista maa-aineksista voidaan ottaa näytteitä ilmoituksessa esitetyllä tiheydellä. Ilmoituksesta poiketen näytteistä on määritettävä kyseisellä kaivualueella yli kynnysarvojen havaittujen haitta-aineiden pitoisuudet siten, että maa-ainekset voidaan luotettavasti ohjata haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisellä tavalla pilaantuneita maa-aineksia. Jokaiselta kaivualueelta on otettava riittävä määrä maaperänäytteitä. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyyseillä. Tarvittaessa maanäytteiden haitta-ainepitoisuuksia tulee määrittää riittävä määrä laboratoriotutkimuksilla, jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella aiemmissa tutkimuksissa yli kynnysarvojen todettujen epäorgaanisten ja orgaanisten haitta-aineiden sekä kaivutyön aikana mahdollisesti esiin tulevien muiden haitta-aineiden pitoisuudet. Aiempia tutkimustuloksia voidaan käyttää hyödyksi laadunvalvontatutkimuksissa. (JhL 32 §, YSL 6, 209 §, JL 12, 13 §)

Jäännöspitoisuustutkimukset

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on kaivualueelta otettava ilmoituksen mukaisesti riittävä määrä jäännöspitoisuusnäytteitä sekä kaivannon pohjasta että seinämiltä, jotta kaivualueelle jäävien haitta-ainepitoisten maa-ainesten laatu tulee luotettavasti varmistettua. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa vähintään ne haitta-aineet, joita ilmoitusalueella on ilmoituksesta poiketen todettu yli kynnysarvojen. (JhL 32 §, YSL 6 §)

Tutkimusmenetelmien ja laitteiden luotettavuus

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen tai eristäminen sekä dokumentointi

Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on ilmoituksen mukaisesti merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Huomiorakenteet voidaan asentaa ilmoituksen mukaisesti. (JL 13 §, YSL 139 §)

Jos kaivualueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin orgaanisen haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kyseinen arvio tai suunnitelma on toimitettava ympäristöpalveluille tarkastettavaksi ennen ko. rakenteen asentamista tai työn jatkamista kyseisellä paikalla. (JL 13 §, YSL 139 §)

Ympäristöpalveluille on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

Huomio- ja eristysrakenteet tulee ilmoituksen mukaisesti dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (JhL 32 §, YSL 139 §)

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Kunnostuksen aikana on otettava erityisesti huomioon haitta-aineiden kulkeutumisen estäminen jo rakennetuille osa-alueille. (JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, esikäsittelyn, välivarastoinnin, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (VNA 214/2007, JL 5, 15 §)

Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Jätkäsaaren välivarastointialueelle kuljetettavia kuormia ei tarvitse peittää. (JL 13 §, VNA 179/2012 11 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Vesien tutkiminen ja käsittely

Kaivantoihin mahdollisesti kertyvistä vesistä on tutkittava ilmoituksesta poiketen niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisessä kaivannossa on havaittu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Kaivantovedet voidaan käsitellä ja johtaa, kuten ilmoituksessa on esitetty. HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa vesien johtamisesta viemäriin on esitettävä ympäristöpalveluille ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

6. Maa-ainesten hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan ilmoituksen mukaisesti käyttää kohteessa hyödyksi alueilla, joilla hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolelle tulee tiivis rakennekerros tai vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros. Maa-ainesten hyötykäytöstä on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöpalveluille vähintään viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. Ilmoitusalueelta kaivettujen maa-ainesten hyödyntäminen tulee pitää erillään ympäristöluvan mukaisesta maa-ainesten hyödyntämisestä. Ilmoituksen mukainen maa-ainesten hyödyntäminen dokumentoidaan loppuraportissa. (YSL 136 §, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 §)

7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluille on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana tutkimustulokset oleellisesti poikkeavat aiemmista tutkimustuloksista tai on tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32 §, YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

8. Tiedottaminen ja raportointi

Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille tehtävästä aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen maa-ainesten vastaanottopaikat. Aloitusilmoitus tulee toimittaa ympäristöpalveluille viimeistään viikkoa ennen työn aloittamista. Mikäli kunnostustyö tehdään vaiheittain, on jokaisesta vaiheesta tehtävä oma aloitusilmoitus. (YSL 172 §)

Pilaantuneisuuden jatkumisesta ilmoitusalueen ulkopuolelle on ilmoitettava ympäristöpalveluille ja kyseisen alueen maanomistajalle. (JhL 32 §, YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Loppuraportissa on esitettävä ilmoituksessa esitettyjen asioiden lisäksi myös tiedot alueista, joille ilmoitusalueella jää alemman ohjearvon ylittävää maa-ainesta. (JL 120 §, YSL 172 §)

Loppuraportti tai hankekohtaiset loppuraportit on toimitettava ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa kunnostustyön päättymisestä. (JL 120 §, YSL 172 §)

Puhdistustyön aikana ympäristöpalveluille tulee tiedottaa esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

Kunnostuksen loppuraportti on liitettävä ko. alueelle rakennettavien rakennusten huoltoasiakirjoihin. (YSL 139 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Kohteen maaperä on pilaantunut ennen vuotta 1994 tehdyistä täytöistä ja aiemmasta toiminnasta.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta alueen maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on tarvittaessa selvitettävä.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Ilmoituksessa esitetyt kunnostustavoitteet on määritetty alueen käyttötarkoituksen ja riskinarvioinnin perusteella.

Poistamalla kunnostusalueelta pohjaveden pinnan yläpuolelta voimakkaimmin pilaantuneet maa-ainekset, joissa haitta-ainepitoisuudet ylittävät vaarallisen jätteen ohjeelliset raja-arvot, vähennetään alueen maaperään jäävien haitta-aineiden kokonaismäärää. Samalla varmistetaan, että kyseisistä voimakkaimmin pilaantuneista massoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle alueen tulevassa käytössä. Pohjaveden pinnan tasona pidetään +/-0 metriä.

Tulevan hotellirakennuksen alta ja vähintään kolmen metrin etäisyydelle rakennuksen seinälinjasta tulee 1,5 metrin syvyyteen saakka poistaa maa-ainekset, joissa orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot, jotta orgaanisista haitta-aineista ei aiheudu haittaa rakennuksen sisäilmalle. Ilmoituksen mukaisesti kunnostustavoitteissa esitetty 1,5 metrin syvyys rakennuksen alla lasketaan alapohjan yläpinnasta.

Rakennusten ulkopuolisilla piha- ym. vastaavilla alueilla tulee maaperän pintakerroksessa olla riittävän paksu kerros maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, jotta maaperän haitta-aineille ei voi altistua esimerkiksi pölyämisen seurauksena. Altistuminen voidaan estää myös tiiviillä rakennekerroksella, kuten kiveyksillä tai asfaltoinnilla.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, että työntekijät eivät mahdollisten putkien ja kaapeleiden korjaus- ja muutostöiden yhteydessä kaiva esille ja joudu käsittelemään haitta-ainepitoisia maa-aineksia ja samalla vahingossa altistu maaperän haitta-aineille. Myöskään putki- ja kaapelikaivantojen täytöissä ei saa käyttää maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot.

Istutusalueilla kasvualustan haitta-ainepitoisuuksien rajoittamisella estetään työntekijöiden altistumista haitta-aineille istutusten perustamis-, muutos- ja hoitotöiden yhteydessä.

Puhdistustavoitteet ylittävät pilaantuneet maa-ainekset tulee mahdollisuuksien mukaan poistaa puhdistusalueen ulkopuolelta niin pitkälle kuin mahdollista, jotta kunnostusta voidaan myöhemmin jatkaa olemassa olevia rakenteita rikkomatta tai vaarantamatta.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Suunnitelma työn jatkamisesta tarvitaan jatkotoimenpiteiden harkintaa varten.

Alueella on havaittu jätetäyttöä, ja erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-ainesten kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Jäännöspitoisuusnäytteillä varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää, ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

Koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa, on kaikista näytteistä tarpeen tutkia kaikkien niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä paikalla on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Laboratoriomenetelmillä varmennetaan kenttämittausmenetelmien luotettavuus.

3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen tai eristäminen

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Huomiorakenteella on merkitystä myös niillä alueilla, joilla maankaivua ei kunnostustyön aikana tehdä ja huomioverkon ja pilaantuneen maakerroksen väliin jää pilaantumattomia maakerroksia. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Suunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöpalveluille mahdollisuus arvioida huomio- tai eristysrakenteen tarve ja riittävyys.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Pilaantuneen maan pölyäminen voi aiheuttaa em. haittoja, ja siksi pilaantuneen maan pölyäminen tulee huolellisesti estää esimerkiksi maata kastelemalla tai peittämällä maa-ainekset.

Pitämällä jätejakeet sekä eriasteisesti pilaantuneet maa-ainekset erillään estetään ympäristölle tai terveydelle aiheutuvaa vaaraa tai haittaa.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Vesien tutkiminen ja käsittely

Kaivantovesistä tulee tutkia kaikkien niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisen alueen maaperässä on todettu yli kynnysarvojen, jotta kaivantovesien kaikkien mahdollisten haitta-aineiden pitoisuudet ovat tiedossa.

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöpalveluille ennen vesien viemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

6. Maa-ainesten hyödyntäminen alueella

Hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle alueen tulevassa käytössä. Tämän vuoksi ympäristöpalvelut tarkastaa suunnitelman, jossa on käsitelty myös em. vaikutuksia riittävästi hyötykäytön teknisen toteuttamisen esittämisen lisäksi.

Hyötykäytettävät maa-ainesten määrä- ja laatutiedot ja sijainnit tulee dokumentoida loppuraportissa. Tietoja tarvitaan viranomaisvalvonnassa.

7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalvelut voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

8. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjallinen aloitusilmoitus, joka sisältää tiedot vastuuhenkilöistä, valvojan yhteystiedoista sekä massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista, ja tiedot eri työvaiheista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneisuuden jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Loppuraportissa tulee esittää alueet, joihin jää alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisia maa-aineksia, jotta alueen mahdollisissa tulevissa kaivutöissä pilaantuneet maa-ainekset tiedetään ottaa huomioon.

Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Loppuraportin liittäminen huoltoasiakirjoihin turvaa osaltaan kyseisen selontekovelvollisuuden täyttymistä.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 12.4.2019, 91 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Päätöksen antaminen ja voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelulle.