Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 54170/1, Vuosaaren lukio, Vuosaari

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu, PL 58213, Sörnäistenkatu 1.
Y-tunnus: 0201256-6
Yhteyshenkilö: Kati Valkama, puhelin 310 36573, sähköposti kati.valkama@hel.fi

Alueen omistaja ja haltija

Alueen omistaa Helsingin kaupunki. Maaperän kunnostamisesta vastaa Helsingin kaupunki.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 54. kaupunginosassa Vuosaaressa Tyynylaavatien pohjoispuolella sijaitsevalla kiinteistöllä (54170). Lisäksi kohteeseen kuuluu Mosaiikkikuja, osa Mosaiikkiraitista ja Mosaiikkipuiston kaakkoiskulma. Ilmoitusalueen sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa vihreällä ja keltaisella värillä.

Ilmoitusalue rajautuu tiealueisiin etelä- ja länsisivuiltaan, pohjoisessa puistoalueeseen ja urheilutoimintaa palvelevien toimintojen korttelialueeseen (54090) ja itäpuolella parkkipaikkaan. Ilmoitusalue jakautuu kahteen osaan. Mosaiikkikujan länsipuolella on varsinainen kaivualue. Mosaiikkikujan itäpuolista osaa käytetään työmaatoimintoihin sekä kaivettavien pilaantuneiden maiden välivarastointiin. Ilmoitusalueen pinta-ala on yhteensä noin 11 000 m².

Alue on 9.1.2019 voimaan tulleessa asemakaavassa merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y), jolle saa sijoittaa opetustiloja, sosiaalitointa palvelevia tiloja sekä kokoontumistiloja. Kiinteistölle rakennetaan Vuosaaren uusi lukio.

Alueella on harjoitettu maa-ainesten ottoa ainakin 1940- ja 1990-lukujen välisenä aikana. Maa-ainestenoton jälkeen entinen sorakuoppa on täytetty. Alueen täyttömateriaaleista tai soran oton syvyydestä ei ole tarkkaa tietoa. Vuoden 1988 ilmakuvassa alue on alkanut metsittyä. 2000-luvulla alueelle on rakennettu minigolf-kenttä, joka kuitenkin purettiin ennen vuotta 2009. Vuosina 2009 ja 2010 aluetta on käytetty maa-ainesten, työkoneiden ja rakennustarvikkeiden varastoimiseen, kun kiinteistön pohjoispuolella olevaa urheilutaloa on laajennettu. Tällä hetkellä alue on osin metsittynyttä joutomaata, jonka halki kulkee kevyen liikenteen väyliä.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Maaperän pilaantumiselle ei ole tiedossa yksittäistä tapahtumaa tai ajankohtaa.

Alueen aiemmat kunnostukset

Ilmoitusalueella on tehty useita maaperätutkimuksia ja -selvityksiä mutta ei pilaantuneen maaperän kunnostustoimia.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Helsingin kaupungin johtamisen jaosto on päätöksellään 18.5.2018 (101 §) siirtänyt tämän toimivallan 1.6.2018 alkaen ympäristönsuojeluyksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille 25.3.2019. Ilmoitukseen liitettyä pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelmaa täydennettiin 24.4.2019.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

- Kunnostuksen yleissuunnitelma, Helsinki Vuosaari lukion tontti (kortteli 54170), Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristö, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit, 20.03.2019, Golder Associates Oy.

- Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, päivitys 2019, Helsinki Vuosaaren uuden lukion tontti, Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristö, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit, 20.03.2019, Golder Associates Oy.

- Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelman täydennys, Helsinki Vuosaaren uusi lukio, 24.4.2019, Golder Associates Oy.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Ilmoitusalueella on ollut laajamittainen soranottoalue 1980-luvulle saakka, jonka jälkeen sorakuoppa on täytetty. Nykyisen maanpinnan korkeus vaihtelee +7,0…+13,0 metrissä. Luonnonmaakerroksen ja täyttökerroksen raja on noin 5 metrin syvyydessä nykyisestä maanpinnasta. Täytön koostumus vaihtelee huomattavasti sisältäen kiviä, lohkareita, rakennusjätettä, puuta sekä erilaisia maa-aineksia, kuten hiekkaa, soraa, turvetta, savea ja silttiä. Täyttömaan alapuolinen luonnonmaakerros koostuu sorasta noin 16 metrin syvyyteen asti, jonka alapuolella sijaitsee moreenia. Kalliopinta sijaitsee noin 10–23 metrin syvyydellä nykyisestä maanpinnasta.

Ilmoitusalue sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella (0109101 Vuosaari, I-luokka). Pohjaveden pinnan tasot vaihtelevat +2,53…+4,45 metrissä. Pohjaveden virtaussuunta arvioidaan olevan etelään/kaakkoon kohti merta.

Ilmoitusalue on päällystämätöntä joutomaata, jossa sadevedet imeytyvät maaperään. Lähin pintavesistö on noin yhden kilometrin päässä sijaitseva meren ranta.

Haitta-ainetutkimukset

Ilmoitusalueella on tehty seuraavat maaperätutkimukset:

- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Vuosaarentien 3:n ja sen lähialueen maaperän pilaantuneisuustutkimukset, 7.3.2017. (vuoden 2016 tutkimus)

- Golder Associates Oy, Tutkimusraportti Vuosaaren uuden lukion tontti, 9.10.2017.

- Golder Associates Oy, Lisätutkimusraportti Vuosaaren uuden lukion tontti, 30.11.2017.

- Golder Associates Oy, Tulosraportti, Vuosaaren uuden lukion tontti, 4.3.2019

- Golder Associates Oy, Maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi, päivitys 2019, Helsinki, Vuosaaren uuden lukion tontti, Helsingin kaupunki, 20.3.2019 (korvaa aiemmin laaditut Pima-arvioinnit)

Alueelta on tutkittu maaperän haitta-ainepitoisuuksia yhteensä noin 180 näytteestä, jotka on otettu 20 koekuopasta ja 14 kairauspisteestä.

Vuoden 2016 tutkimusten yhteydessä ilmoitusalueelle asennettiin kaksi huokoskaasuputkea, joista toinen ei ulottunut vesikerrokseen saakka. Vuoden 2017 lisätutkimuksen yhteydessä alueelle asennettiin kallion pintaan saakka ulottuva pohjavesiputki sekä viisi muuta väliaikaista huokoskaasuputkea, joista yksi ei ulottunut vesikerrokseen saakka.

Maaperätutkimuksissa todettuja haitta-ainepitoisuuksia on verrattu valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) esitettyihin viitearvoihin. Vaarallisen jätteen raja-arvo perustuu Suomen ympäristökeskuksen ympäristöoppaassa 98/2002 esitettyihin ongelmajätteen raja-arvoihin. Vaarallisen jätteen raja-arvon ylittyminen ei tarkoita, että kaivettuna ko. maa-aines olisi automaattisesti vaarallista jätettä, vaan lopullinen luokittelu perustuu vaaraominaisuuksiin.

Alueen maaperässä on havaittu tutkimusten perusteella ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus fenantreenia ja fluoranteenia. Myös PAH-yhdisteiden summapitoisuus ylitti ylemmän ohjearvon. Alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus on havaittu C10-C21, C21-C40 öljyhiilivedyillä, bentso(a)pyreenillä, bentso(k)fluoranteenilla, bentso(a)antraseenilla ja sinkillä. Lisäksi alueella on havaittu kynnysarvot ylittävät pitoisuudet dikloorimetaania, antraseenia, arseenia, kobolttia, lyijyä ja vanadiinia.

Ilmoitusalueen täyttömaakerroksessa on havaittu laajalti jätetäyttöä, joka on koostunut pääasiassa rakennusjätteestä. Alueen pintamaassa on havaittu mm. akku, puuta, auton renkaita, betonia, puulavoja ja asfalttia.

Ilmoitusalueen pohjaveden seurantaputkissa on todettu seurannan aikana C10-C40 öljyhiilivetyjen pitoisuuksia joulukuussa 2018 ja helmikuussa 2019. Enimmillään C10-C40 öljyhiilivetyjä mitattiin pohjavesiputkessa 3,3 mg/l. PAH-yhdisteitä todettiin kaikissa otetuissa vesinäytteissä laboratorion määritysrajat ylittävinä pitoisuuksina. Korkein PAH-yhdisteiden summapitoisuus 81 μg/l mitattiin joulukuussa 2018. Klooratuilla alifaattisilla hiilivedyillä todettiin laboratorion määritysrajan ylittävä pitoisuus havaintoputkessa GA1 (trikloorieteeni 0,73 μg/l ja tetrakloorieteeni 0,31 μg/l) helmikuussa 2019. Koboltin pitoisuus (14 μg/l) ylitti pohjaveden vertailuarvon (5 μg/l) helmikuussa 2019.

Ilmoitusalueen huokoskaasuseurannoissa kaikissa näytteissä todetut haitta-aineet ovat alittaneet sisäilmalle asetetut pitkäaikaisen altistuksen TCA-vertailuarvot.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Kohteen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi tehtiin riskinarvioperusteisesti käsitteellisen mallin avulla huomioiden kiinteistön käyttötarkoitus, alueella havaittujen haitta-aineiden ominaisuudet, mahdolliset kulkeutumis- ja altistumisreitit sekä tulevan koulurakennuksen tekniset rakenneratkaisut.

Riskinarvioinnissa tarkasteltaviksi haitta-aineiksi valittiin ne haitta-aineet, joita on todettu maaperässä kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Lisäksi tarkasteluun valittiin ne pohjavedessä tai huokoskaasussa todetut haitta-aineet, jotka luokitellaan kulkeutuviksi tai haihtuviksi. Tarkasteltaviksi haitta-aineiksi valittiin seuraavat haitta-aineet: sinkki, arseeni, koboltti, kupari, lyijy, vanadiini, öljyhiilivedyt C5-C40, fenantreeni fluoranteeni, bentso(a)antraseeni, bentso(k)fluoranteeni, bentso(a)pyreeni, dikloorimetaani, dikloorieteeni, trikloorieteeni, tetrakloorieteeni, naftaleeni, tolueeni, ksyleenit ja bifenyyli.

Riskinarviossa esitetyn käsitteellisen mallin perusteella haitta-aineiden tarkasteltaviksi kulkeutumisreiteiksi valittiin haihtuminen rakennuksen sisäilmaan sekä kulkeutuminen maaperästä pohjaveteen ja pohjaveden mukana kohteen ulkopuolelle.

Kohteen maaperässä, pohjavedessä tai huokoskaasussa havaittuja haitta-aineita ei arvioida kulkeutuvan pohjaveden mukana haitallisina pitoisuuksina kohteen ulkopuolelle tai vedenottamoille johtuen tarkasteltavien aineiden ominaisuuksista sekä pienistä havaituista pitoisuuksista, jotka alittavat luokitelluille pohjavesialueille suositellut vertailuarvot.

Terveysriskin osalta altistusreittinä tarkasteltiin haitta-ainepitoisen sisäilman hengittämistä. Tarkastelussa todettiin, että haitta-aineiden maaperässä sekä maaperän huokoskaasussa todetut maksimipitoisuudet alittavat niille asetetut suurimmat haitattomat pitoisuudet alueen tulevassa käyttötarkoituksessa. Maaperän haitta-ainepitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan terveyshaittaa alueen tulevassa käytössä.

Riskinarviossa lisäksi määriteltiin laskennallisesti suurimmat maaperän haitattomat pitoisuudet niille haitta-aineille, joita on todettu määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina alueen maaperässä. Nämä on esitetty tämän päätöksen liitteessä 1. Suurimman haitattoman pitoisuuden alittavat pitoisuudet eivät riskinarvion mukaan muodosta merkittävää haitta-aineiden kulkeutumisriskiä tai aiheuta terveys- tai ekologista haittaa. Suurimmat haitattomat pitoisuudet on laskettu erikseen tie- ja paikoitusalueelle sekä tulevan rakennuksen alapuolisille alueille tulevalle kaivutasolle, kahden metrin syvyydelle kaivutasosta ja neljän metrin syvyydelle kaivutasosta.

Riskinarvion perusteella kohteen maaperässä todetuista haitta-aineiden pitoisuuksista ei aiheudu pilaantuneen maaperän kunnostustarvetta. Laskennallisia suurimpia haitattomia pitoisuuksia on käytetty myös määritettäessä kohteen kunnostustavoitteita, siinä tapauksessa, että rakentamisen yhteydessä todettaisiin aiempaa korkeampia pitoisuuksia. Mikäli kohteessa havaitaan kunnostuksen yhteydessä sellaisia haitta-aineita, joille ei ole määritetty kunnostuksen tavoitepitoisuutta, tarkastellaan tilanne niiden osalta erikseen.

Välivarastointiin ja työmaatoimintoihin suunnitellulta alueelta otetuissa näytteissä ei ole todettu alempien ohjearvojen ylityksiä. Varsinaiselle kaivualueelle laadittua riskinarviota ja kunnostustavoitetta ei sovelleta välivarastointialueelle. Alueelle ei esitetä kunnostustavoitetta, vaan kunnostustarve määritetään myöhemmin alueen mahdollisen tulevan kehittämisen yhteydessä.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Alue kunnostetaan massanvaihdolla rakentamisen edellyttämän kaivun laajuudessa rakentamisen edellyttämään syvyyteen. Uudisrakennuksen alueella yleiskaivutaso on +5,3 metriä eli pääosin 2–3 metriä maanpinnasta. Rakennuskaivannon luoteis- ja länsiosassa kaivusyvyys on 3–8 metriä. Kohteen rakentamisen yhteydessä kaivetaan suunnitelmien mukaan maata noin 15 500 m³. Tulevilta katualueilta arvioidaan kaivettavan 1500 m³ tontin massojen lisäksi. Kaivettavasta maa-aineksesta arviolta noin 30 % sisältää alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita. Lisäksi osa alueelta kaivettavista maa-aineksista on kynnysarvomaita tai jätettä sisältävää maata.

Kaivumaat määritetään ennakkotutkimusten tulosten sekä kaivutyön aikana tehtävien lisätutkimusten tulosten perusteella eri jakeisiin pilaantuneisuuden perusteella. Ennakkotutkimuksissa alue on tutkittu siten, että pistetiheys on keskimäärin luokkaa 1 näytepiste 200 m² kohti. Pistetiheyttä täydennetään kaivutyön alussa ja sen aikana siten, että keskimääräinen pistetiheys ennakkotutkimukset mukaan lukien, on alueen eri osilla noin 1 piste 100–200 m² kohti.

Täyttömaaksi kelpaamattomat maa-ainekset pyritään ohjaamaan suoraan kaivannoista vastaanottopaikkoihin. Ilmoitusalueella voidaan välivarastoida lyhytaikaisesti täyttömaaksi soveltumattomia ja pitempiaikaisesti täyttömaiksi soveltuvia maa-aineksia. Tarvittaessa kasat, joissa on ylemmän ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, peitetään pöly- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi.

Puhdistustyön laadunvalvonta

Työmaalla on ympäristötekninen valvoja, joka tekee kenttähavaintoja, ottaa tarvittavat maaperänäytteet ja ohjaa pilaantuneen maa-aineksen kaivua ja käsittelyä.

Kunnostustyön aikana poistettavista, haitta-aineita sisältävistä maa-aineksista otetaan aikaisemmat tutkimukset mukaan lukien yksi edustava näyte jokaista noin 200 m³ kohti. Vähintään 10 % näytetuloksista varmistetaan laboratorioanalyysein.

Ennakkotutkimusten mukaan maaperän haitta-ainepitoisuudet alittavat kunnostuksen tavoitepitoisuudet. Mikäli kaivannon pohjan ja seinämien jäännöspitoisuudet kuitenkin ennakoidusta poiketen ylittävät kunnostustavoitteet, jatketaan kaivua tarpeen mukaan, kunnes tavoitepitoisuudet saavutetaan. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan vähintään yksi kokoomanäyte jokaista noin 200–400 m² pinta-alaa kohti, kuitenkin niin, että jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa vähintään metallit, PAH-yhdisteet ja kaikki öljyhiilivetyjakeet (C5-C40) sekä BTEX-yhdisteet ja klooratut alifaattiset yhdisteet. Tarvittaessa määritetään öljyhiilivetyjen fraktioiden jakauma.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Mikäli kaivannon luiskiin jää haitta-ainepitoista maata, varaudutaan maaperään jäävät haitta-aineet joko eristämään puhtaista täyttömaista eristysrakenteella tai merkitsemään huomiorakenteella. Huomio- tai eristysrakenteita ei käytetä rakennuksen alla. Eristys- ja huomiorakenteiden asentamisesta päätetään kaivun aikana ja sovitaan ympäristöviranomaisen kanssa ennen toimenpiteiden suorittamista.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työmaa-alue ja kaivannot aidataan tai merkitään pilaantuneen maaperän kunnostustyöstä kertovin kyltein siten, etteivät ulkopuoliset pääse työmaa-alueelle.

Pilaantuneiden maa-ainesten leviämistä ympäristöön ehkäistään peittämällä pilaantuneiden maa-ainesten kuormat. Jätekuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa, ja kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat. Ilmoitusalueella välivarastoitavat maa-aineskasat peitetään tarvittaessa, jos on riski haitta-aineiden leviämisestä pölyämällä.

Työnaikaiset terveyshaitat ehkäistään työsuojelullisin keinoin. Normaaliin maanrakennusurakointiin liittyvien terveysriskien lisäksi kunnostustyössä voi altistua pilaantuneille maa-aineksille. Työntekijät käyttävät henkilökohtaisia suojavarusteita.

Veden tutkiminen ja käsittely

Työmaakaivantoihin mahdollisesti kertyvä vesi tutkitaan edustavin näyttein vedenlaadun varmistamiseksi. Mikäli vettä johdetaan viemäriin tai hulevesijärjestelmään, noudatetaan HSY:n myöntämää lupaa ja siinä määrättyjä lupaehtoja.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Työmaakaivantojen täyttämiseen ehdotetaan käytettäväksi kohteesta kaivettuja ja teknisesti hyödyntämiskelpoisia kaivumassoja, joissa haitta-ainepitoisuudet alittavat kunnostustavoitteet.

Kaivumassoja voidaan hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä pois lukien pihan rakennekerroksissa ja rakenteita vasten tulevissa täytöissä 0,3 metrin etäisyydelle.

Kaivumassojen hyödyntäminen dokumentoidaan ja raportoidaan kunnostuksen loppuraportissa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Mikäli kunnostustyön yhteydessä havaitaan aiemmista tutkimuksista poikkeavaa pilaantuneisuutta, selvitetään haitta-aineiden laatu ja pitoisuudet. Tilanteesta riippuen laaditaan joko päivitetyt kunnostustavoitteet, tai maat siirretään suoraan loppusijoitukseen laitoksille, joilla on kyseisten massojen käsittelylupa.

Jos maaperästä löytyy merkittäviä määriä tunnistamatonta jätettä, jätteen kaivu keskeytetään, ja jätteestä otetaan näytteet laboratorioanalyysejä varten, jonka jälkeen jätteelle selvitetään asianmukainen vastaanottopaikka.

Työn aikana ilmenneissä yllättävissä tilanteissa ollaan viipymättä yhteydessä ympäristöviranomaisiin.

Tiedottaminen ja raportointi

Kohteen ympäristötekninen valvoja ja urakoitsija vastaavat työmaan kirjanpidosta. Työmaapäiväkirjaan merkitään mm. tiedot alueelta viedyistä pilaantuneista maa-aineksista, tiedot otetuista näytteistä, haitta-ainepitoisuuksista ja loppusijoituskohteista.

Kunnostuksesta laadittavassa loppuraportissa esitetään ainakin tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt, muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot, poistettujen massojen määrä ja haitta-ainepitoisuudet, loppusijoituskohteet, kunnostustyön toteutus, mahdolliset poikkeamat suunnitelmasta, maa-ainesten hyötykäyttö, vesien käsittely, jäännöspitoisuustiedot ja muut työnaikaiset analyysitulokset sekä kartta kunnostetuista alueista. Loppuraportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen valmistumisesta.

Kunnostuksen aloittamisesta sekä lopettamisesta ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille.

Puhdistustyön ajankohta

Kohteen uudisrakentamisen ja siihen liittyvien kaivutöiden suunniteltu aloitusajankohta on toukokuun 2019 alku. Haitta-ainepitoisten maiden kaivun kesto on alustavan arvion mukaan noin 1–2 kuukautta.

Ilmoituksen käsittely

Tarkastus

Ympäristöpalvelut ei ole tehnyt kohteelle tarkastusta.

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Vuosaaren uuden lukion alueella, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Alueen maaperän puhdistustavoitteina ovat ilmoituksessa esitetyt haitta-aineiden tavoitepitoisuudet. (VNA 214/2007, JhL 32 §)

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen. (VNA 214/2007, JhL 32 §)

Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JhL 3, 32 §)

Alueelta on poistettava tulevien rakennusten ulkopuolisilta pinnoittamattomilta alueilta 0,5 metrin syvyyteen asti maanpinnasta maa-ainekset, joissa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. (VNA 214/2007)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluille ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kaivua ohjaavat tutkimukset

Alueelta kaivettavista maa-aineksista on mitattava ilmoituksen mukaisesti haitta-aineiden pitoisuudet siten, että maa-ainekset voidaan luotettavasti ohjata haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisellä tavalla pilaantuneita maa-aineksia. Jokaiselta kaivualueelta on otettava riittävä määrä maaperänäytteitä. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyyseillä. Tarvittaessa maanäytteiden haitta-ainepitoisuuksia tulee määrittää riittävä määrä laboratoriotutkimuksilla, jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä. (JhL 32 §, YSL 6, 209 §)

Jäännöspitoisuustutkimukset

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on kaivualueelta otettava ilmoituksen mukaisesti kaivannon kokoon nähden riittävä määrä jäännöspitoisuusnäytteitä sekä kaivannon pohjasta että seinämiltä, jotta kaivualueelle jäävien haitta-ainepitoisten maa-ainesten laatu tulee luotettavasti varmistettua. Jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään ilmoituksessa esitettyjen haitta-aineiden sekä kaivutyön aikana mahdollisesti esiin tulevien muiden haitta-aineiden pitoisuudet. (JhL 32 §, YSL 6 §)

Tutkimusmenetelmien ja laitteiden luotettavuus

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

Jos kunnostetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on paikalle asennettava soveltuva eristysrakenne tai arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Ympäristöpalveluille on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävistä eristys- ja huomiorakenteista ennen ko. rakenteiden asentamista. (JL 13 §, YSL 139 §)

Ympäristöpalveluille on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

Huomio- ja eristysrakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (JhL 32 §, YSL 139 §)

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen hallinta

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, esikäsittelyn, välivarastoinnin, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (VNA 214/2007, JL 5, 15 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §, JA 24 §)

Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13 §, VNA 179/2012 11 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantoihin mahdollisesti kertyvistä vesistä on tehtävä riittävästi tutkimuksia niiden laadun selvittämiseksi. Kaivantovedet voidaan toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin HSY:n antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. HSY:n antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluille ennen vesien johtamisen aloittamista. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöpalveluille erillinen suunnitelma. (YSL 155, 172 §)

6. Pilaantuneen maan-aineksen varastointi alueella

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. (JL 13 §)

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet alittavat kunnostustavoitteet, voidaan käyttää kohteessa hyödyksi alueilla, joilla hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolelle tulee tiivis rakennekerros tai vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen. Selvästi haitta-aineelta haisevia, kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. Alemman ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia saa hyödyntää vain alueilla, joissa on todettu kyseisellä tasolla olevia pitoisuuksia samoilla haitta-aineilla. Maa-ainesten hyötykäytöstä on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöpalveluille vähintään viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista. (YSL 16, 32, 136 §, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 §)

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluille on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana tutkimustulokset oleellisesti poikkeavat aiemmista tutkimustuloksista tai on tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostussuunnitelmasta. Tarvittaessa on esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32 §, YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Pilaantuneisuuden jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn kunnostusalueen ulkopuolelle on viipymättä ilmoitettava ympäristöpalveluille ja kyseisen alueen maanomistajalle. Ympäristöpalveluille on toimitettava tarkasteltavaksi suunnitelma työn jatkamisesta tai tarvittavista toimenpiteistä kyseisellä paikalla. (JhL 21, 32 §, YSL, 134, 136, 172 §, JL 13 §)

9. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluille on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Jos kunnostustyö tehdään useassa osassa, jokaisesta osasta on tehtävä oma aloitusilmoitus. (YSL 172 §)

Puhdistustyön aikana ympäristöpalveluille tulee tiedottaa esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

Puhdistustyöstä on laadittava karttaliittein havainnoitu loppuraportti, joka on toimitettava ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkiseurannasta. (JL 120 §, YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säädoksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Kohteen maaperän pilaantumisen arvioidaan tapahtuneen ennen vuotta 1994 alueen aiemmasta toiminnasta.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Kohteen kunnostustavoitteet on määritetty riskinarvioperusteisesti, jotta pilaantuneesta maasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esim. asennettujen putkien kautta käyttöveteen.

Alueella mahdollisesti sijaitsevilla erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Suunnitelma työn jatkamisesta tarvitaan jatkotoimenpiteiden harkintaa varten.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-ainesten kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratorioanalyyseillä varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää, ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Laboratoriomenetelmillä varmennetaan kenttämittausmenetelmien luotettavuus.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöpalveluille mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Pilaantuneen maan pölyäminen voi aiheuttaa em. haittoja, ja siksi pilaantuneen maan pölyäminen tulee huolellisesti estää esimerkiksi maata kastelemalla tai peittämällä maa-ainekset.

Pitämällä jätejakeet sekä eriasteisesti pilaantuneet maa-ainekset erillään estetään ympäristölle tai terveydelle aiheutuvaa vaaraa tai haittaa.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Veden tutkiminen ja käsittely

HSY:n luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöpalveluille ennen vesien viemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa. Suunnitelma veden johtamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

6. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella liikkuvien, työskentelevien tai asuvien ihmisten altistumista.

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle alueen tulevassa käytössä. Tämän vuoksi ympäristöpalvelut tarkastaa suunnitelman, jossa on käsitelty myös em. vaikutuksia riittävästi hyötykäytön teknisen toteuttamisen esittämisen lisäksi.

Kunnostuksen aikana kaivettavien kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maiden hyötykäyttö tulee toteuttaa siten, että seurauksena ei tapahdu maaperän laadun huononemista. Tämän vuoksi alemman ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia saa hyödyntää vain alueilla, joissa on todettu kyseisellä tasolla olevia pitoisuuksia samoilla haitta-aineilla.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella.

Haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.

Hyötykäytettävät maa-ainesten määrä- ja laatutiedot ja sijainnit tulee dokumentoida loppuraportissa. Tietoja tarvitaan viranomaisvalvonnassa.

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalvelut voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

9. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjallinen aloitusilmoitus ja tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 24.11.2017, 88 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Päätöksen antaminen ja voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun

maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelulle.