Asemakaavan muutos, nro 12997, 47.KO, Mellunmäen keskus
V 18.11.2026, Mellunmäen keskuksen asemakaavan muutos (nro 12997) (sisältää liikennesuunnitelman)
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Silvia Modigin ehdotuksesta.
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 47. kaupunginosan (Mellunkylä) korttelin 47225, 47230 ja 47329 sekä katu- ja erityisalueiden asemakaavan muutoksen 18.11.2025 päivätyn ja 29.9.2026 muutetun piirustuksen numero 12997 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Asemakaavan muutoksella muodostuu uusi kortteli 47387.
Kaavaratkaisun keskeinen sisältö
Mellunmäen metroaseman ympäristön rakentumattomien tonttien sekä nykyisen HOAS:in opiskelija-asuntolan ja K-Supermarket Masin tilalle suunnitellaan uutta eläväistä keskustaa, joka koostuu neljästä tiiviisti rakennetusta keskustakorttelista, uudesta bussiliikenneterminaalista sekä uusista aukio- ja katutiloista. Kaavamuutoksen myötä metroaseman ympäristöstä kehittyy aito lähikeskusta ja viihtyisä kohtauspaikka alueen eri ikäisille asukkaille, joukkoliikenteen matkustajille, alueella työssäkäyville ja alueen palvelujen käyttäjille. Suunnitelma on osa kokonaismuutosta, joka käynnistyi aiemmalla kaavamuutoksella metroaseman pohjoispuolelle mahdollistetusta Laakavuoren korttelitalosta ja Vantaan ratikan raitiotieyhteydestä.
Uutta asuinkerrosalaa tulee kerrostaloihin 9 650 k-m². Uutta liiketilakerrosalaa tulee 1 120 k-m². Alueen nykyisillä korttelialueilla on yhteensä 17 350 k-m² asumista, 7 750 k-m² liiketilaa ja 1 000 k-m² julkista palvelutilaa. Asukasmäärän lisäys on noin 550 uutta asukasta. Työpaikkamäärän lisäys on noin 40 uutta työpaikkaa.
Kaavaratkaisun tavoitteena on Mellunmäen metroaseman ympäröivän alueen kehittäminen tiiviiksi alueelliseksi lähikeskukseksi ja merkittäväksi julkisen liikenteen solmukohdaksi yleiskaavan mukaisesti. Tavoitteena on myös vastata kaupunkirakenteen merkittävään tiivistämiseen Vantaan ratikan myötä, ja katutilan sekä liikennejärjestelmän muutokseen Vantaan Länsimäessä Länsimäentien varrella.
Mellunmäen keskustan suunnitelmana on täydentää kaupunkirakennetta asemanseudulla asuinkerrostaloilla, uudella opiskelija-asuntolalla, liike- ja palvelutiloilla ja edistää uusien raideliikenneyhteyksien rakentumista alueella. Suunnitelmien pääpainona on luoda hyvät jalankulun yhteydet, sujuvat julkisen liikenteen vaihdot sekä korkealaatuisia kaupunkitiloja, joille liike- ja yhteistilat avautuvat.
Erityisenä tavoitteena korttelia 47329 koskien on mahdollistaa 12.3.2025 jatketun tonttivarauksen mukaiset rakennushankkeet. Kaavaratkaisu on korttelin osalta laadittu kumppanuuskaavoituksena Fira Rakennus Oy:n, Urban Partners Oy:n (entinen Nordic Real Estate Partners Oy) ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö sr:n kanssa. Kaava mahdollistaa tonttivarauksen mukaisesti enintään 5 100 k-m² laajuisen hoiva-asumisen yksikön sekä enintään 4 900 k-m² laajuisen opiskelija-asuntolan.
Liikennesuunnittelun tavoitteena on parantaa kävelyn, oleskelun ja viihtymisen olosuhteita Mellunmäen keskuksessa. Liikennesuunnittelussa panostetaan alueen asukkaiden ja siellä asioivien turvalliseen ja sujuvaan liikkumiseen. Mellunmäen keskus on jatkossakin Itä-Helsingin keskeinen joukkoliikenteen solmukohta metron, bussiterminaalin ja tulevan Vantaan ratikan takia. Lisäksi raideverkon osalta varaudutaan pitkällä aikavälillä Jokeri 2:n ja Vantaan ratikan jatkeeseen. Pyöräliikenteen verkosto täydentyy tavoiteverkon mukaiseksi Länsimäentiellä.
Asemakaava on tehty, koska Mellunmäen metroaseman ympäristö on jäänyt keskeneräiseksi vuodelta 2012 voimassa olevassa asemakaavassa mahdollistettujen hybridikorttelien jäätyä toteutumatta.
Suunnitelmassa on erityisesti pyritty ratkaisemaan se, että alueesta syntyy monipuolinen, toimiva ja turvallinen liikenteen ja palvelujen solmukohta, joka on urbaani ja imagoltaan Mellunmäen kaupunkikuvaan sopivan värikäs. Keskeisenä tavoitteena on, että kaavan myötä metroaseman ympäristön aukio- ja katutilojen laatu kohoaa merkittävästi, alueelle saadaan merkittävästi lisää kaupallisia lähipalveluja ja alueelle syntyy vetovoimaisia asuntoja. Kaavaratkaisun valmistelun aikana keskustelua on herättänyt mm. rakentamisen tehokkuus ja korkeus sekä kävelysillan ja alikulkujen poistuminen.
Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piirustus numero 8059). Asemakaava mahdollistaa kävelyn, oleskelun ja viihtymisen olosuhteiden kehittymisen Mellunmäen keskuksen alueella. Bussiliikenne järjestetään uudelleen siirtämällä bussit Mellunmäenraitio-nimiselle joukkoliikennekadulle. Vantaan ratikan päätepysäkki sijoittuu metrosillan pohjoispuolelle. Mellunmäen keskuksen tiivistäminen yleiskaavan mukaiseksi lähikeskukseksi edellyttää jalankulun ja pyöräilyn reittien uusimista varmistaen samalla sujuvuuden ja turvallisuuden.
Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että Mellunmäen metroaseman ympäristöön mahdollistuu eläväinen keskusta, jossa on hyvät joukkoliikenteen vaihtoyhteydet, kaupallisia lähipalveluja sekä monipuolisesti erilaisia asuntoja. Kaavan myötä metroasemaa ympäröivät kadut ja aukiot uusitaan kokonaan entistä toimivammiksi ja viihtyisämmiksi. Kaavan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osana on arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Vaikutusten arviointi löytyy kaavaselostuksesta.
Päätökset kaavaratkaisun pohjana
Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että Mellunmäen metroaseman ympäristöön rakentuu viihtyisä ja toimiva keskus, jossa on kaupallisia lähipalveluja, vetovoimaisia asuntoja ja hyvät joukkoliikenteen vaihtoyhteydet. Kaavan mukainen täydennysrakentaminen luo Mellunmäelle uuden näyttävän ja tunnistettavan urbaanin keskuksen ja katu- ja aukiotilojen uusiminen nostaa yleisten alueiden laatua merkittävästi.
Kaavaratkaisu on yleiskaavan mukainen.
Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Mellunmäen ja Vesalan kerrostaloalueiden täydennysrakentamisen suunnitteluperiaatteet 22.9.2020.
Alueen lähtökohdat ja nykytilanne
Alueen nykyinen toiminnallinen ja liikenteellinen keskipiste on Mellunmäen metroasema sekä metrosilta, jonka ympärille korttelialueet jäsentyvät. Metrosillan alla on polkupyöräpaikkoja ja metroaseman edusta-aukio. Metroasemalla on aukiotasolla kioski. Metrolaitureille kuljetaan liukuportailla, portailla tai hissillä.
Metroaseman eteläpuolella on Helsingin seudun opiskelija asuntosäätiön (HOAS) 4-kerroksinen kerrostalo, jossa on kaksi liikehuoneistoa Hetanaukion tasolla. Mellunmäentien vieressä on K Supermarket Masin liikerakennus, jossa on päivittäistavarakaupan lisäksi Alko ja apteekki sekä pysäköintipaikkoja kellarissa ja katolla. Kattopaikat ovat liityntäpysäköintikäytössä. Metrosillan pohjoispuolella on rakentumaton tontti, jolla on tilapäinen liityntäpysäköintialue. Sillan eteläpuolella on bussiterminaali, liityntäpysäköintialue, grillikioski ja polttoainejakeluasema. Suunnittelualueen länsiosan läpi osittain Länsimäentien päällä kulkee 110 kV:n voimajohtolinja.
Leveiden katutilojen ja laajojen pysäköinti- sekä terminaalikenttien johdosta alueen kaupunkikuva on ilmeeltään korostuneen autiota liikenne tilaa.
Alueella on voimassa asemakaava tai asemakaavat 9391 (vuodelta 1990), 8600 (vuodelta 1984), 12898 (vuodelta 2024), 12421 (vuodelta 2022) ja 12026 (vuodelta 2012). Kaavoissa tontti 47329/2 on merkitty asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (AL). Tontti 47230/1 on merkitty liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM) ja tontit 47230/2 ja 3 on merkitty asuin-, liike- ja yleisten rakennusten korttelialueeksi, jonka maantasokerrokseen tulee sijoittaa julkisten palveluiden tilaa ja/tai liiketilaa (ALY). Tontti 47225/4 on ajantasakaavassa erityisasumisen korttelialue (AKS). Korttelien väliin on merkitty rautatiealue metroasemaa varten (LR-mea). Suunnittelualue sisältää myös aukio- ja katualueita mm. bussiliikenneterminaalia ja Vantaan ratikan päätepysäkkiä varten sekä Länsimäen tien länsipuolella suojaviheralueen (EV).
Koko alue on Helsingin kaupungin omistuksessa. Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta.
Kaavaratkaisun kustannukset
Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia. Esirakentaminen pitää sisällään katualueiden esirakentamistarpeet. Pääosin ne ovat kevennyksiä ja pilaristabilointia.
Kadut ja liikennealueet koostuu kaduille kohdistuvista rakentamistoimenpiteistä. Merkittävimmät katukustannukset kohdistuvat Mellunmäentielle, Kontulantielle ja Länsimäentielle.
Puistot ja viheralueet pitää sisällään Aarrepuistoon ja Mellunkylänpuroon kohdistuvat rakentamiskustannukset.
Yhdyskuntateknisten verkostojen kustannukset on esitetty verkostojen haltijoille. Jatkosuunnittelussa tarkentuu niiden kustannusten jakautuminen kaupungin ja verkoston haltijoiden kesken.
Taitorakenteiden investointikustannukset sisältää metrosillan melun suojarakenteen arvioidun kustannuksen. Melunsuojarakenteesta on laadittu erilaisia vaihtoehtoja ja mahdollisesti valittava vaihtoehto päätetään jatkosuunnittelun yhteydessä. Riippuen vaihtoehdosta, arvioitu kustannus on 1–5 milj. euroa.
Investointikustannukset:
- Esirakentaminen 4 100 000 euroa
- Kadut ja liikennealueet 14 900 000 euroa
- Puistot ja viheralueet 3 600 000 euroa
- Taitorakenteet 3 000 000 euroa
Investointikustannukset yhteensä 25 600 000 euroa.
Muut kustannukset:
- Vesihuoltoverkosto 5 700 000 euroa
- Kaukolämpö- ja jäähdytysverkosto 400 000 euroa
- Sähköverkosto 470 000 euroa
- Televerkosto 500 000 euroa
Tulovaikutukset
Tämän asemakaavan uuden kaavoitettavan rakennusoikeuden arvo on karkeasti arvioiden noin 10 miljoonaa euroa. On lisäksi huomioitavaa, että tämän kaavan mukainen Mellunmäen keskustan kehittäminen palvelee myös ympärille myöhemmin kaavoitettavia kehyskortteleita. Kehyskortteleiden arvioitu rakennusoikeuden arvo on karkeasti 20–25 milj. euroa. Kehyskortteleissa kaupungille aiheutuvat investointikustannukset ovat hyvin maltilliset.
Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana
Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty kaavan valmisteluaikana toteutettu vuorovaikutus, yhteenvedot saaduista viranomais- ja asiantuntijatahojen kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §, MRA 27 §)
Kaavaehdotus esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 18.11.2025. Lautakunta päätti 25.11.2025 asettaa kaavaehdotuksen nähtäville. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 4.12.2025–15.1.2026. Kaavaehdotusta koskevia muistutuksia saapui neljä kappaletta.
Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat keskuksen rakentamisen tehokkuuteen ja suunniteltuun asukasmäärään, kaupallisten palveluiden tarpeellisuuteen, ylikulkusillan sekä alikulkujen poistamiseen, bussiliikenneterminaalin toimivuuteen, liityntäpysäköinnin riittävyyteen, pyöräilyjärjestelyjen sujuvuuteen, opiskelija-asuntolarakennuksen arkkitehtuuriin, julkisten ulkotilojen yleissuunnitelmassa esitettyyn puropuistoon, metrosillan alaiseen toiminta-alueeseen sekä metron aiheuttamiin runkomelu- ja tärinähaittoihin. Huomautukset on otettu huomioon siten, että alueen rakentamisen tehokkuutta ja suunniteltua asukasmäärää on madallettu. Saadun palautteen lisäksi muutosta ovat perustelleet tarkentuneet arviot kortteleiden taloudellisesta toteutettavuudesta sekä omistusasuntotuotannon edellytyksistä hybridikortteleissa metroaseman välittömässä läheisyydessä. ALP-kortteleiden kaavamerkintöjä on väljennetty, jotta alueen toteutumisessa voidaan paremmin huomioida alueelle sopiva asuminen, palvelu- ja liiketoiminta. Länsimäentien ja Aarteenetsijäntien risteys on esitetty kiertoliittymäksi. Meluselvitystä on täsmennetty ja metrosillalle mahdollistetaan uusi melusuojarakenne. Julkisten ulkotilojen yleissuunnitelmaa on täydennetty Vantaan ratikan päätepysäkin ympäristön osalta ja pysäkin ympäristöön on suunniteltu lisää viihtyisää ja puustoista aukiotilaa. Vastineet muistutuksiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.
Lausunnot saatiin kaupunginmuseolta, pelastuslaitokselta, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), Helen Sähköverkko Oy:ltä, Lupa- ja valvontavirastolta sekä Säteilyturvakeskukselta.
Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat olemassa olevan kaupunkirakenteen ominaispiirteiden huomioimiseen, palo- ja pelastusturvallisuuteen, kunnallisteknisten johtojen huomioimiseen, purettavan alueellisen muuntamon korvaamiseen, rakentamisen ilmastovaikutuksiin, liikennemelun ja tärinän torjuntaan sekä 110 kV voimajohdon säteilyturvallisuuteen. Huomautukset on otettu huomioon siten, että rakennusten mittakaavaa on pienennetty lähemmäs ympäröivän kaupunkirakenteen mitoitusta, kaavaratkaisussa on mahdollistettu metrovaunupalon riskeihin nähden erilaisia suunnitteluratkaisuja, määräys omatoimisesta pelastautumisesta on lisätty kaavakartalle, kunnallistekniset johdot on huomioitu osana kaavan valmistelua ja tiedot jatkosuunnittelua varten on annettu katusuunnittelun lähtötiedoiksi, muuntamon korvaaminen huomioidaan korttelin 47225 jatkosuunnittelussa annetun kaavamääräyksen pohjalta, ilmastovaikutuksia on täsmennetty, meluselvitystä on täsmennetty ja metrosillalle on kaavaratkaisussa mahdollistettu uusi melusuojarakenne. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.
Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen
Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.
Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.
Käsitellessään asemakaavan muutosta kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi yksimielisesti seuraavat evästykset:
- Lautakunta kehottaa jatkosuunnittelussa etsimään ratkaisua siihen, että kaava-alueelle voitaisiin sijoittaa tila alueen asukastoiminnan mahdollistamiseksi ja samalla yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisäämiseksi.
- Lautakunta edellyttää, että kaava-alueen toteutuksessa huolehditaan siitä, että alueella sijaitsevan ruokakaupan toiminta ei keskeydy rakennus- ja purkutöistä johtuen.
- Lautakunta kehottaa jatkosuunnittelussa selvittämään mahdollisuuksia lisätä alueen vehreyttä. Lisäksi lautakunta edellyttää, että kaava-alueelle istutettavat puut istutetaan mahdollisimman suurikokoisina.
- Lautakunta kehottaa metrosillan suunniteltujen meluesteiden suunnittelussa etsimään ratkaisuja, joilla meluesteistä saadaan visuaalisesti korkeatasoiset, esimerkiksi taiteen keinoin.
- Kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota Mellunkylänpuron puroluonnon olosuhteiden parantamiseen, jotta taimenten elinolosuhteet purossa paranevat.
Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.
Kaupunkiympäristölautakunta 29.09.2026 § 500
Kaupunkiympäristölautakunta 25.11.2025 § 615
Kaupunkiympäristölautakunta 18.11.2025 § 599
Päätös tullut nähtäväksi 04.11.2026
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §