Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 091-010-0252-0002, Kaasutehtaankatu 1, Parrukatu 4, Hanasaari

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on hyväksynyt Fortum Solutions Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Forum Waste Solutions Oy
Kuulojankatu 1, 11101 Riihimäki
Y-tunnus: 03500017-4
Yhteyshenkilö: Jussi Aalto, Fortum Waste Solution Oy

**********

Alueen omistaja

Alueen maanomistaja on Helsingin kaupunki.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty koetoiminta-alue sijaitsee Helsingin 10. kaupunginosassa (Sörnäinen) Hanasaaressa entisellä kaasulaitosalueella kiinteistöllä 91-10-252-2, osoitteessa Parrukatu 4. Koetoiminta-alueen pinta-ala on 120 m2.

Fortumin koetoiminta-alue

Koetoiminta-alueella on voimassa asemakaava 12302 Vilhovuorenkadun jatke (voimaantulo 15.1.2016). Suvilahden sähkö- ja kaasuvoimalaitokset sijaitsivat tarkastelualueesta pohjoiseen. Vuoteen 1973 saakka toimineessa kaasuvoimalaitoksessa käytettiin lähinnä kivihiiltä ja koksia sekä loppuvuosina öljyä. Toiminnasta syntynyttä tuhkaa ja kuonaa käytettiin alueen maantasauksessa. Länsipuolella on sijainnut kaasuvoimalaitosalueeseen kuulunut bentseenitehdas, joka oli toiminnassa 1960-luvulle saakka. Kohteesta luoteeseen on sijainnut kirjapaino ja pesula. Koetoiminta-alueen eteläpuolinen Hanasaaren alue on ollut voimalaitoskäytössä 1950-luvulta lähtien. Voimalaitosalue sijaitsee pohjaveden virtaussuuntaan nähden siten, ettei sillä ole merkitystä koetoiminta-alueen maaperän pilaantumisessa.

Suvilahden alue on täytetty mereen 1800–1900 -lukujen taitteessa. Hanasaaren alue etelässä on täytetty 1930–1970 -luvuilla.

Kokeellinen pilaantuneen maaperän puhdistus

Ilmoituksessa esitetty pilaantuneen maaperän puhdistus on osa Helsingin kaupungin koetoimintahanketta, jonka tavoitteena on löytää kustannustehokkaita menetelmiä monipilaantuneen kohteen maaperän, pohjaveden ja huokosilman puhdistamiseen.

Alueen maaperän pilaantuneisuus

Hanasaaren-Suvilahden alueen maaperä on voimakkaasti pilaantunut mm. polyaromaattisilla hiilivety-yhdisteillä (PAH-yhdisteet), klooratuilla liuottimilla, öljyhiilivedyillä, syanidilla ja raskasmetalleilla.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään 18.5.2018 (§ 101) siirtänyt toimivallan 1.6.2018 alkaen ympäristönsuojeluyksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikköön 21.1.2019.

Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja:
- Fortumin Hanasaaren koetoimintakunnostus, Liite A ilmoitukseen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta
- Ilmoituskäsittelyn aikana on toimitettu kunnostussuunnitelman päivitys: Fortumin Hanasaaren koetoimintakunnostus, Liite A ilmoitukseen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta sekä toimitettu lisäselvennyksiä sähköpostitse.
- Ympäristönsuojeluyksikköön on toimitettu Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan valtakirja teknisen johtajan hankintapäätöksen 3.10.2017 § 52 mukaisten koetoimintakunnostustoimenpiteiden tekemiseen sekä koetoimintaan liittyvän pilaantuneen maaperän kunnostusilmoituksen hakemiseen Sörnäisten korttelin 10252 alueella.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Koetoiminta-alueen maanpinta on tasolla noin +3,3 metriä. Saven yläpinta on tasolla -1…+0 ja kallion pinta tasolla -6…-8. Koetoiminta-alueen kohdalla on kallioperän ruhjevyöhyke (kuva). Hanasaaren alueen pintakerros on sekalaista täyttömaata, jonka alla on vaihtelevan paksuinen savikerros, jonka syvyys maanpinnasta vaihtelee 3–8 metrin välillä. Saven alla on hiekkaa. Kallion pinta alueella vaihtelee tasolla -25…+3.

Kalliopinnan taso ja koetoiminta-alue sekä kallioruhjeet.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Santahamina, joka sijaitsee noin 5 km:n päässä Kruunuvuorenselällä kohdealueesta kaakkoon. Pohjavedenpinta vaihtelee tasolla noin -0,8…+0,7 metriä. Pohjavesi on pääosin paineellista. Savikerroksen yläpuolella on orsivesikerros. Pohjaveden päävirtaussuunta on Suvilahdesta Hanasaaren alueelle ja Hanasaaresta kohti merta. Meriveden korkeus vaikuttaa pohjaveden virtaukseen. Myös kallion pinnanvaihtelut ja kallioruhjeet ohjaavat veden virtaussuuntia ja vaikuttavat veden virtausnopeuteen.

Alueella havaitut haitta-aineet

Fortumin koetoiminta-alueella (120 m2) on todettu pilaantunutta maata n. 1–8 metrin syvyydellä maanpinnasta, yhteensä 840 m3. Kohdealueella on havaittu korkeimmillaan ylemmän ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina kuparia, lyijyä ja sinkkiä (2–5 m maanpinnasta), PAH-yhdisteitä (0,7–8 m maanpinnasta), BTEX-yhdisteitä (2–8 m maanpinnasta), sekä syanidia (0,7–4 m maanpinnasta).

Koetoiminta-alueen läheisissä pohjaveden havaintoputkissa on todettu mm. syanidia, PAH-yhdisteitä (erityisesti naftaleenia), öljyhiilivetyjä, BTEX-yhdisteitä (erityisesti bentseeniä), fenolisia yhdisteitä ja kloorattuja yhdisteitä.

Veden pH on ollut lähellä neutraalia ja sähkönjohtavuus tasolla 150–460 mS/m. Pohjaveden kloridi- ja sulfaattipitoisuudet ovat korkeita meren läheisyyden vuoksi.

Orsiveden pH on ollut lähellä neutraalia yhtä putkea lukuun ottamatta, jossa veden pH on tasolla 2,2–2,6 marraskuusta 2016 lähtien. Samassa putkessa liukoisten metallien, sulfaattien ja kloridien pitoisuudet ovat olleet koholla. Orsivedessä on havaittu syanidia, PAH-yhdisteitä (erityisesti naftaleenia), öljyhiilivetyjä, BTEX-yhdisteitä (erityisesti bentseeniä) sekä kloorattuja yhdisteitä.

Koetoiminta-alueella ja sen läheisyydessä sijaitsevissa huokoskaasun havaintoputkissa on todettu haihtuvia haitta-aineita, mm. naftaleenia, BTEX-yhdisteitä ja kloorattuja yhdisteitä.

Puhdistussuunnitelma

In situ -kunnostuksessa käytettävä reagentti natriumpersulfaatti on tutkimuksissa havaittu turvalliseksi ja kustannustehokkaaksi haitta-aineiden käsittelymenetelmäksi. Natriumpersulfaatti pystyy luomaan maaperässä sekä hapettavat että pelkistävät olosuhteet hajottaen pysyvämpiäkin haitta-aineita.

Kohteessa tehdään koetoimintana maaperän kemiallista kunnostusta. Kunnostuksessa käytetään natriumpersulfaattia, joka kykenee hajottamaan monia eri haitta-aineita, kuten kloorattuja liuottimia, öljyhiilivetyjä, PAH-yhdisteitä ja BTEX-yhdisteitä. Natriumpersulfaatti toimitetaan työmaalle jauhemaisessa muodossa ja se liuotetaan veteen ja natriumhydroksidiin. Koealueelle syötetään yhteensä 9000 kg natriumpersulfaattia ja 14000 kg natriumhydroksidia. Liuos syötetään maaperään suorainjektointimenetelmällä. Kunnostettavan alueen pinta-ala on noin 120 m2 ja paksuus noin 3 metriä. Injektointeja tehdään 5–8 metrin välein maanpinnan alapuolella. Injektiopisteitä on noin 8-12 kpl riippuen maaperän huokostilavuudesta. Talviolosuhteiden vuoksi työ tehdään katetussa lämmitetyssä pressuteltassa, jotta vältytään kemikaalien ja veden jäätymiseltä.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Natriumpersulfaatti on todistetusti toimiva hapetin kemiallisiin in situ -kunnostuksiin. Aktivoituakseen maaperässä natriumpersulfaatille täytyy luoda otolliset olosuhteet eli korkea pH (>10,5). Natrumpersulfaatti injektoidaan maaperään liuoksena yhdessä natriumhydroksidin kanssa, jolloin se aktivoituessaan muodostaa tehokkaita hapettavia sulfaatti- ja hydroksyyliradikaaleja sekä pelkistäviä happiradikaaleja, jotka hajottavat haitta-aineita, kuten kloorattuja liuottimia, öljyhiilivetyjä, PAH- ja BTEX-yhdisteitä tehokkaasti ja turvallisesti. Kemialliset reaktiot maaperässä eivät tuota lämpöä eivätkä kaasua. Toiminnassa ei synny kaivumassoja, jätevesiä tai muuta prosessijätettä.

Työmaa-alue aidataan ulkopuolisten työmaalle pääsyn estämiseksi. Työmaatila ja varastokontti ovat lukittavia. Työmaatelttaan asennetaan hätäsuihku kemikaalien käsittelypaikalle sekoitusaseman läheisyyteen. Natriumhydroksidi sijoitetaan varoaltaan päälle ja jauhesäkkien rikkoontumiseen on varauduttu sijoittamalla jauhe tiiviiseen astiaan. Lisäksi lähistölle varataan puhdistusvälineet rikkoontumisen varalle. Työmaalle asennetaan riittävästi valaisimia näkyvyyden varmistamiseksi. Kemikaaleja varastoidaan työmaalla korkeintaan yhden päivän tarpeita vastaava määrä ja kemikaalit varastoidaan pääosin Fortumin varastotiloissa Riihimäellä. Injektoinnin päätyttyä työmaa-alueelta puretaan pohjaveden tarkkailuputkia lukuun ottamatta kaikki näkyvät rakenteet ja viedään jätteet pois.

Tarkkailu

Pohjavesi

Injektoinnin vaikutuksia seurataan pohjaveden tarkkailuputkien avulla. Ennen injektointivaiheen aloitusta koealueen läheisyyteen asennetaan 3 kpl pohjaveden tarkkailuputkia. Putket asennetaan pohjaveden virtaussuunnan mukaisesti siten, että yksi putki on alueen yläpuolella, yksi keskellä koealuetta ja yksi virtauksen alapuolella. Asentamisen jälkeen otetaan putkista nollanäytteet. Injektointivaiheen jälkeen pohjaveden laatua tarkkaillaan kerran kuukaudessa tehtävillä kenttämittauksilla ja ottamalla vesinäytteet tarkkailuputkista. Vedestä tutkitaan lämpötila, pH, johtokyky, happipitoisuus ja redox-potentiaali sekä pohjaveden pinnan taso. Vesinäytteistä analysoidaan laboratoriossa aiemmin tutkimuksissa todetut haitta-aineet. Koealueen keskellä oleva putki joudutaan purkamaan Vilhovuorenkadun rakentamisen yhteydessä, sillä se sijaitsee katualueella.

Maaperänäytteenotto

Pohjaveden tarkkailuputkien asennuksen yhteydessä otetaan maaperänäytteet. Seurantajakson lopussa ennen Vilhovuorenkadun rakennustöiden alkua otetaan maaperänäytteet pohjaveden virtaussuunnassa työmaan yläpuolelta, keskeltä ja alapuolelta. Näytteet ottaa sertifioitu näytteenottaja.

Raportointi

Kokeen injektointivaiheesta laaditaan työvaiheraportti, josta käy ilmi tehdyt toimenpiteet injektoinnin aikana. Koekunnostuksen seurantajakson päätyttyä kunnostuksesta laaditaan loppuraportti kunnostuksen vaikutuksista koealueen haitta-ainepitoisuuksiin ja pohjavesiolosuhteisiin. Raporttiin tulee liitteeksi seurantajakson aikaiset kenttämittauspöytäkirjat sekä vesinäytteiden laboratorioanalyysitulokset koontitaulukkona.

Koekunnostustyön ajankohta

Koekunnostus kestää tammikuusta maaliskuuhun 2019.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

Maanomistaja Helsingin kaupunki on toimittanut valtakirjan Fortum Waste Solutions Oy:lle.

Ratkaisu

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on tarkastanut Fortum Waste Solutions Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Hanasaaren koetoiminta-alueella, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistuskoe

Koekunnostustyö voidaan toteuttaa ilmoituksessa esitetyllä menetelmällä. Kunnostukselle ei aseteta puhdistustavoitteita. (VNA 214/2007)

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee odottamattomia ympäristö- tai terveysvaikutuksia tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta suunnitelmasta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai toimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (VNA 214/2007, YSL 134, 136, 172 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Suunnitelma kunnostuskokeen aikaisesta näytteenotosta ja tutkimuksista on toimitettava ympäristönsuojeluyksikköön tarkastettavaksi ennen tutkimuksen aloittamista. (YSL 172 §)

3. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

Koekunnostuksen työvaiheet on tehtävä niin, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle. (JL 13 §)

Mahdollista vaarallista jätettä luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §, JA 24 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

4. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle on tehtävä aloitusilmoitus ennen eri työn aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot (YSL 172 §)

Koetoiminnasta laadittavassa loppuraportissa tulee esittää arvio sivutuotteiden muodostumisesta ja kulkeutumisesta.

Yleiset perustelut

Ympäristölupaa ei tarvita koeluonteiseen lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on esimerkiksi kokeilla uutta tekniikkaa tai puhdistuslaitetta.

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Kohteen maaperä on pilaantunut ennen vuotta 1994 alueen täytöistä ja aiemmasta toiminnasta.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän koekunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Määräysten perustelut

1. Puhdistuskoe

Ilmoituksessa on esitetty riittävät tiedot koekunnostuksesta. Koska kyseessä on pienialainen kunnostuskokeilu kohteessa, jonka tulevaa käyttötarkoitusta ei ole vielä päätetty, kunnostukselle ei ole asetettu puhdistustavoitteita.

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Suunnitelma on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

3. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Määräys on tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan.

Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

4. Tiedottaminen ja raportointi

Aloitusilmoituksessa ja loppuraportissa esitettävät tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Loppuraportin liittäminen huoltoasiakirjoihin turvaa osaltaan kyseisen selontekovelvollisuuden täyttymistä.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto 24.11.2017, 88 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 31, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 §Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Päätöksen antaminen ja voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun Fortum Waste Solutions Oy:lle.