Helsingin Osuukauppa Elannon ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Malmilla osoitteessa Malminkaari 2a

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin Osuuskauppa Elannon tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Helsingin Osuuskauppa Elanto, Kaupintie 14 00440 Helsinki.

Y-tunnus: 1837954-9

Yhteyshenkilö: Simo Laurila, puhelin 010 7660177, sähköposti simo.laurila@sok.fi

Alueen omistaja ja haltija

Alueen omistaa Helsingin kaupunki ja sitä hallinnoi Helsingin Osuukauppa Elanto.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 38. kaupunginosassa (Malmi) kiinteistöllä 91-38-44-1 osoitteessa Malminkaari 2a.

Alue on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty yleisten pysäköintilaitosten korttelialueeksi (LPY-1), jolle saa sijoittaa moottoriajoneuvojen huoltoa palvelevia rakennuksia. Kiinteistö on osa valmisteilla olevaa Pukinmäen asemanseudun asemakaavaa, jossa aluetta ollaan muuttamassa liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM-1).

Ilmoitusalueen koko on noin 3060 m². Alueen sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa.

Alueella on harjoitettu polttonesteiden jakelutoimintaa 1980-luvulta lähtien. Tätä ennen ainakin vuoteen 1976 asti alueella on sijainnut peltoja. Jakeluaseman yhteydessä on ollut myös ajoneuvojen pesuhalli sekä kaksi huoltohallia.

Nykyään alueella sijaitsee tyhjillään olevat autojen pesu- ja huoltohallit sekä mittarikenttärakenteet. Maanpäälliset polttoainepumput on poistettu, mutta polttoainesäiliöt (4 kpl) ja muut jakeluasematoimintaan liittyvät maanalaiset rakenteet ovat paikallaan. Alue on asfaltoitu.

Kohdealue sijaitsee Pukinmäen juna-aseman länsipuolella. Ilmoitusalue rajautuu junarata-, katu- ja tiealueisiin kaikilta ilmansuunnilta.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Alueella tehtyjen tutkimusten perusteella kohteen maaperässä on maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisten ylempien ohjearvotasojen ylittäviä öljyhiilivetyfraktioiden (C5-C,10 C10-C21, C21-C40) pitoisuuksia. Vuonna 2002 toteutetun jäteöljysäiliön poiston yhteydessä otetussa jäännöspitoisuusnäytteessä öljyhiilivetyjen (C10-C40) summapitoisuus ylitti vaarallisen jätteen raja-arvon.

Kohteen maaperän pilaantuminen on tapahtunut alueella harjoitetun polttonesteiden jakelutoiminnan yhteydessä 1980-luvun jälkeen. Pilaantumisen aiheuttaneet aineet ovat olleet diesel, bensiini ja voiteluöljyt.

Alueen aiemmat kunnostukset

Vuoden 2002 heinä-elokuussa huoltoaseman muutostöiden yhteydessä mittarikentän alueelta poistettiin öljyhiilivedyillä voimakkaasti pilaantuneita maa-aineksia 331,24 tonnia ja lievästi pilaantuneita maita 44,18 tonnia.

Vuoden 2002 marraskuussa kohteella tehtiin lisää kunnostustoimenpiteitä ja kiinteistöltä poistettiin jäteöljysäiliö sekä yhteensä 140,55 tonnia öljyhiilivedyillä voimakkaasti pilaantunutta maata säiliön läheisyydestä. Kunnostuksen yhteydessä asemarakennuksen alle, huoltohallin kohdalle ja kaivannon reunassa olleiden kaapeleiden alapuolelle jäi kunnostustavoitteet ylittäviä pitoisuuksia öljy- ja bensiinihiilivetyjä. Kaivannon pohjalle ja reunalle asennettiin HDPE-kalvo, jonka sijainti on kuvattu kunnostuksen loppuraportissa (Helsingin Pukinmäen huoltoasema H 527, Jäteöljysäiliön saneerausraportti, PTI-Soil Oy, 9.12.2002).

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään 18.5.2018 (101 §) siirtänyt tämän toimivallan 1.6.2018 alkaen ympäristönsuojeluyksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille 21.12.2018.

Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja:

- HOK-Elanto Oy, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Pukinmäen entinen huoltoasema, Helsinki, Kiinteistö 91-38-44-1, ENV1498, 19.12.2018, Vahanen Environment Oy

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteessä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Ilmoitusalueen maaperä koostuu maaperäkartan ja Geologian tutkimuskeskuksen aineistojen mukaan savikerroksen päällä olevasta täyttömaasta. Vuonna 2002 ja 2007 tehtyjen kairatutkimusten mukaan mittarikentän alueella maaperä on täyttöhiekkaa 3,4 metriin saakka ja muulla piha-alueella 1–2,5 metriin saakka. Täyttöhiekan alla on perusmaana savi. Kalliopinnan tasosta ei ole tietoa.

Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai sellaisen läheisyydessä. Tehdyissä maaperätutkimuksissa vuonna 2002 havaittiin orsivettä noin 3,5–4,6 metrin syvyydessä.

Vantaanjoki virtaa noin 750 metrin etäisyydellä kohteen lounaispuolella. Alueen hulevedet johdetaan hulevesiviemäriin.

Haitta-ainetutkimukset

PTI-Soil Oy on tehnyt kohteella maaperän pilaantuneisuustutkimuksen vuonna 2002. Tutkimuksessa kuudesta tutkimuspisteestä otetuista 66 maanäytteestä analysoitiin öljyhiilivetyjen sekä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia. Tutkimuksessa havaittiin mittarikentän alueella voimakkaasti öljyhiilivedyillä pilaantuneita maita, joita poistettiin alueelta vuoden 2002 kunnostuksen yhteydessä noin 516 tonnia.

FCG IP-Tekniikka Oy toteutti kohteessa maaperän haitta-ainetutkimuksen vuonna 2007. Tutkimuksessa asemarakennuksen ja mittarikentän ympärille sijoitetuista viidestä tutkimuspisteestä otetuista 15 maanäytteestä analysoitiin aromaattisia hiilivetyjä, öljyhiilivetyjakeet sekä oksygenaatit. Vain yhdessä tutkimuspisteessä havaittiin kynnysarvon ylittävä öljyhiilivetyjen summapitoisuus syvyydellä 0–1 metriä.

Maaperätutkimuksissa todettuja haitta-ainepitoisuuksia on verrattu valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitettyihin viitearvoihin. Vaarallisen jätteen raja-arvo perustuu Suomen ympäristökeskuksen ympäristöoppaassa 98/2002 esitettyihin ongelmajätteen raja-arvoihin. Vaarallisen jätteen raja-arvon ylittyminen ei tarkoita, että kaivettuna ko. maa-aines olisi automaattisesti vaarallista jätettä, vaan lopullinen luokittelu perustuu vaaraominaisuuksiin.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Ilmoitusalueen maaperään on kohteella tehtyjen kunnostustoimien yhteydessä jäänyt valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset ylemmät ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, joten kohteen maaperää pidetään pilaantuneena.

Kohteen maaperän kunnostuksen tavoitepitoisuudeksi esitetään tulevan rakennuksen alapohjan alueelle, ulottuen kolme metriä rakennuksen seinälinjan ulkopuolelle helposti haihtuville yhdisteille kuten bensiinijakeille (C5-C10), BTEX-yhdisteille ja klooratuille hiilivedyille valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia alempia ohjearvoja. Muille haitta-aineille esitetään kunnostustavoitteeksi ylempiä ohjearvoja koko kunnostusalueelle.

Kiinteistön käyttötarkoitus on muuttumassa ja kiinteistölle suunnitellaan liikerakennusta ja sen tarvitsemia piha-alueita. Suunnitelmien mukaan rakennukseen ei tule kellaria. Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen on suunniteltu pysäköinti ja liiketiloja, ylempiin kerroksiin varasto- ja liiketiloja.

Mikäli kohteesta ei saada poistettua kaikkea kunnostustavoitteet ylittävää maata tai mikäli kiinteistön rajalle jää kunnostustavoitteen ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, esitetään kunnostuksesta laadittavassa loppuraportissa riskinarvio näille maille.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Alue kunnostetaan massanvaihdolla rakentamisen edellyttämällä aikataululla.

Rakennusten purkamisen jälkeen, ennen kunnostuksen aloittamista alueelle tehdään tarkentavat koekuoppatutkimukset alueella olevien haitta-ainepitoisuustasojen selvittämiseksi ja pilaantuneisuuden rajaamiseksi. Mikäli kunnostuksen yhteydessä epäillään alueella olevan aikaisemmin toteamattomia haitta-aineita, tehdään tarvittavat analyysit, kartoitetaan esiintymislaajuus, arvioidaan kunnostustarve sekä ilmoitetaan asiasta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluyksikköön.

Kaivettavat maa-ainekset erotellaan haitta-ainepitoisuustasojen mukaisesti ja pilaantuneet maamassat toimitetaan vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa vastaanottaa kyseisellä tavalla pilaantuneita maa-aineksia. Jätteet erotellaan kaivun aikana ja toimitetaan ensisijaisesti kierrätykseen ja toissijaisesti loppusijoitukseen.

Pilaantuneiden maa-ainesten kaivu pyritään tekemään siten, ettei muuta kuin täyttömaaksi kelpaavaa maa-ainesta välivarastoida tontilla. Massoja voidaan kuitenkin tarvittaessa välivarastoida tontilla kunnostustyön aikana lyhytaikaisesti, mikäli kaivu- tai kuljetusteknisistä syistä massoja ei voida välittömästi kuljettaa luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin.

Pilaantuneiden maiden kuljetukset tehdään kuormat peitettyinä ja ympäristötekninen valvoja pitää maan kuljetuksista kuormakirjanpitoa.

Kaivun aikana muodostuvat jätteet erotellaan ja kuljetetaan asianmukaisiin vastaanotto- tai käsittelypaikkoihin.

Puhdistustyön laadunvalvonta

Työmaalla on ympäristötekninen valvoja, joka tekee kenttähavaintoja, ottaa tarvittavat maaperänäytteet ja ohjaa pilaantuneen maa-aineksen kaivua ja käsittelyä.

Kaivutyön aikana otetaan edustavia maanäytteitä poistettavan maa-aineksen laadun tarkistamiseksi. Poistettavista massoista otetaan 6–10 kokoomanäytettä, joista analysoidaan kenttämittarilla öljyhiilivetyjen summapitoisuus ja haihtuvien yhdisteiden esiintyminen. Vähintään 10 % näytteistä lähetetään analysoitavaksi laboratorioon, jossa niistä analysoidaan tutkimuksissa kyseisellä kaivualueella alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet. Kunnostuksen aikainen näytteenotto toteutetaan siten, että haitta-aineita sisältävät maat voidaan luotettavasti ohjata pitoisuustasojen mukaisesti vastaanottopaikkoihin.

Kunnostuksen lopputulos varmistetaan jäännöspitoisuusnäytteillä, joita otetaan kaivannon seinämistä niin, että yksi näyte vastaa noin 20 metriä leveää ja 1 metriä korkeaa seinämää. Kaivannon pohjalta otettava jäännöspitoisuusnäyte vastaa korkeintaan 200 m² suuruista aluetta. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet.

Tarvittaessa laboratoriossa analysoidaan myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, mikäli niiden esiintymisestä saadaan viitteitä kenttähavaintojen perusteella.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Pilaantuneen maan kunnostustyöt lopetetaan, kun pilaantuneilla alueilla kunnostustavoitteet ovat täyttyneet. Jos kaivantojen reunoille jää kunnostustavoitteet ylittäviä maita, ne merkitään huomioverkolla tai eristysrakenteella. Eristysrakenteelle laaditaan erillinen suunnitelma, joka toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työmaa-alue ja kaivannot aidataan tai merkitään siten, etteivät ulkopuoliset pääse työmaa-alueelle.

Pilaantuneiden maa-ainesten leviämistä ympäristöön ehkäistään peittämällä pilaantuneiden maa-ainesten kuormat. Ilmoitusalueella välivarastoitavat maa-aineskasat peitetään tai kostutetaan tarvittaessa, jos on riski haitta-aineiden leviämisestä pölyämällä.

Työnaikaiset terveyshaitat ehkäistään työsuojelullisin keinoin. Normaaliin maanrakennusurakointiin liittyvien terveysriskien lisäksi kunnostustyössä voi altistua pilaantuneille maa-aineksille. Työntekijät käyttävät henkilökohtaisia suojavarusteita. Työturvallisuusasioiden noudattaminen on urakoitsijan vastuulla.

Veden tutkiminen ja käsittely

Mikäli työmaakaivannoista joudutaan pumppaamaan vettä, otetaan vedestä näyte, josta analysoidaan tutkimuksissa alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet ja kiintoainepitoisuus. Tulosten perusteella päätetään vesien käsittelytavasta ja mahdollisesta viemäröinnistä sovitaan erikseen HSY:n kanssa. Kiintoainepitoisuutta tarkkaillaan, jos vettä joudutaan pumppaamaan kaivvannoista.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostettavalla alueella rakentamisen takia kaivettavia maa-aineksia, joiden pitoisuus alittaa alemman ohjearvotason, voidaan käyttää alueella täyttöihin, mikäli ne ovat geoteknisiltä ominaisuuksiltaan siihen sopivia. Kaivantojen täytöissä ei käytetä jätteitä sisältäviä maita. Rakennuksen alapuolella tai sen läheisyydessä ei hyötykäytetä maita, joissa todetaan kemikaalin hajua, pitoisuudesta riippumatta.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Mikäli kunnostustyön yhteydessä havaitaan aiemmista tutkimuksista poikkeavaa pilaantuneisuutta tai pilaantuneisuus jatkuu kohdekiinteistön ulkopuolelle, asiasta ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille.

Tiedottaminen ja raportointi

Kohteen ympäristötekninen valvoja tai urakoitsija vastaa kohteen kirjanpidosta. Työmaapäiväkirjaan merkitään mm. tiedot alueelta viedyistä pilaantuneista maa-aineksista, tiedot otetuista näytteistä, haitta-ainepitoisuuksista ja loppusijoituskohteista.

Kunnostuksesta laadittavassa loppuraportissa esitetään ainakin kohteen kuvaus, kunnostustavoitteet, luvat, poistettujen massojen määrä ja haitta-ainepitoisuudet, loppusijoituskohteet, kunnostustyön toteutus, mahdolliset poikkeamat suunnitelmasta, maa-ainesten hyötykäyttö, vesien käsittely, jäännöspitoisuustiedot ja muut työnaikaiset analyysitulokset sekä kartta kunnostetuista alueista.

Kunnostuksen aloittamisesta sekä lopettamisesta ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille.

Puhdistustyön ajankohta

Kunnostustyö toteutetaan keväällä 2019.

Ilmoituksen käsittely

Tarkastus

Ympäristöpalvelut teki alueelle tarkastuksen 10.1.2019.

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksen vireilläolosta lähettiin lausuntopyyntö (3.1.2019) kiinteistön omistajalle Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelulle, jolle asianosaisena varattiin tilaisuus tehdä muistutus ilmoituksesta.

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun muistutus

Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu jätti ilmoituksesta muistutuksen 16.1.2019. Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu toteaa, että koska kunnostussuunnitelman mukaan alueella on toiminut ajoneuvojen pesuhalli, tulee tarkentavien tutkimusten yhteydessä ottaa huomioon myös pesutoiminnasta mahdollisesti aiheutunut pilaantuminen.

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontin -palvelu muistuttaa lisäksi, että vuokralaisen on vuokra-ajan päättyessä kunnostettava vuokra-alueen maaperä siten, ettei sen pilaantumisesta myöhemminkään aiheudu lisäkustannuksia alueen rakentamiselle. Lievästi pilaantuneesta maasta saattaa aiheutua lisäkustannuksia alueen mahdollisen myöhemmän kaivun ja rakentamisen yhteydessä. Siksi Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu edellyttää, että vuokralaisen on kunnostettava vuokra-alueen maaperä viimeistään vuokrasopimuksen päättyessä siten, että kunnostuksen tavoitetasona käytetään alempia ohjearvoja.

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu toteaa myös, että mikäli pilaantuminen jatkuu tontin rajojen ulkopuolelle, tulee kunnostusta jatkaa myös tontin rajojen ulkopuolelle, kunnes kaikki tontilla vuokra-aikana harjoitetusta toiminnasta aiheutunut pilaantuminen on poistettu.

Helsingin Osuuskauppa Elannon vastine

Helsingin osuuskauppa elanto jätti 30.1.2019 vastaselityksen Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit –palvelun muistutukseen. HOK Elanto toteaa, että kohteelle laadittu ilmoitus ja sen liitteenä oleva kunnostussuunnitelma ja siinä esitetyt kunnostustavoitteet perustuvat kohteen tulevaan maankäyttöön ja ovat näin ollen riittävät. HOK Elanto ei esitä muutoksia ilmoitukseen eikä kunnostussuunnitelmaan.

HOK Elanto toteaa lisäksi, että mikäli pilaantuminen jatkuu tontin rajalle ja mahdollisesti tontin ulkopuolelle, ilmoitetaan asiasta välittömästi Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille ja sovitaan jatkotoimenpidetarpeesta.

Muihin muistutuksissa oleviin asioihin HOK Elannolla ei ole huomautettavaa.

Lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

Ratkaisu

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin Osuuskauppa Elannon ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Malmilla osoitteessa Malminkaari 2a, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Liikerakennusten alueella ja kolmen metrin etäisyydelle ilmoituksen mukaisesti rakennusten seinälinjasta kunnostustavoitteina ovat haihtuville yhdisteille kuten öljyhiilivetyjen bensiinijakeille (C5-C10), BTEX-yhdisteille ja klooratuille hiilivedyille valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat ohjearvot. Muille haitta-aineille kunnostustavoitteet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset ylemmät ohjearvot koko kunnostusalueelle (VNA 214/2007, JhL 32 §).

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros. (VNA 214/2007, JhL 32 §)

Alueelta tulee poistaa jätejakeet ja selvästi haitta-aineelta haisevat maa-ainekset, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (VNA 214/2007, JhL 3, 32 §,)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluille ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kaivua ohjaavat tutkimukset

Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia ilmoituksen mukaisesti riittävästi. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuuksia, joita ko. kaivualueella on aiemmin havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (JhL 32 §, YSL 6 §)

Jäännöspitoisuustutkimukset

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on kaivualueelta otettava ilmoituksen mukaisesti kaivannon kokoon nähden riittävä määrä jäännöspitoisuusnäytteitä sekä kaivannon pohjasta että seinämiltä, jotta kaivualueelle jäävien haitta-ainepitoisten maa-ainesten laatu tulee luotettavasti varmistettua. Jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratioriossa vähintään ilmoituksessa esitettyjen haitta-aineiden sekä kaivutyön aikana mahdollisesti esiin tulevien muiden haitta-aineiden pitoisuudet. (JhL 32 §, YSL 6 §)

Tutkimusmenetelmien ja laitteiden luotettavuus

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (JhL 32 §, YSL 6 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella.

Jos kaivualueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin orgaanisen haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Ympäristöpalveluille on toimitetta tarkastettavaksi suunnitelma käytettävistä eristys- ja huomiorakenteista ennen ko. rakenteiden asentamista. (JL 13 §, YSL 139 §)

Ympäristöpalveluille on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

Huomio- ja eristysrakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (JhL 32 §, YSL 139 §)

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, esikäsittelyn, välivarastoinnin, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (VNA 214/2007, JL 5, 15 §)

Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13 §, VNA 179/2012 11 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §, JA 24 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantoihin mahdollisesti kertyvistä vesistä on tehtävä riittävästi tutkimuksia niiden laadun selvittämiseksi. Kaivantovedet voidaan toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin HSY:n antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. HSY:n antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluille ennen vesien johtamisen aloittamista. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöpalveluille erillinen suunnitelma. (YSL 155, 172 §)

6. Pilaantuneen maan-aineksen varastointi alueella

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. (JL 13 §)

7. Maa-ainesten hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan käyttää kohteessa hyödyksi. Selvästi haitta-aineelta haisevia, kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. Maa-ainesten hyötykäytöstä on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöpalveluille vähintään viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista. (YSL 32, 136 §, VNA 214/2007, 843/2017, JL 5, 6, 8 §).

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluille on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana tutkimustulokset oleellisesti poikkeavat aiemmista tutkimustuloksista tai on tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostussuunnitelmasta. Tarvittaessa on esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32 §, YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Pilaantuneisuuden jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn kunnostusalueen ulkopuolelle on viipymättä ilmoitettava ympäristöpalveluille ja kyseisen alueen maanomistajalle. Ympäristöpalveluille on toimitettava tarkasteltavaksi suunnitelma työn jatkamisesta tai tarvittavista toimenpiteistä kyseisellä paikalla. (JhL 21, 32 §, YSL, 134, 136, 172 §, JL 13 §)

9. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluille on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Jos kunnostustyö tehdään useassa osassa, jokaisesta osasta on tehtävä oma aloitusilmoitus. (YSL 172 §)

Puhdistustyön aikana ympäristöpalveluille tulee tiedottaa esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

Puhdistustyöstä on laadittava karttaliittein havainnoitu loppuraportti, joka on toimitettava ympäristöpalveluille ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkiseurannasta. (JL 120 §, YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Kohteen maaperän arvioidaan pilaantuneen pääasiassa ennen vuotta 1994.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Muistutuksessa esitetyt seikat on päätöksen määräyksissä otettu huomioon. Kohteen kunnostustavoitteet on asetettu siten, että ympäristönsuojelulain 133 §:n vaatimus, ettei kunnostuksen jälkeen kohteen maaperästä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle alueen tulevassa maankäytössä, täyttyy. Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit –palvelun ja HOK Elannon välisen maanvuokraussopimuksen sisältöön tai sopimuksesta johdettaviin vaatimuksiin ei ympäristöpalvelut ota kantaa.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Pilaantuneisuuden jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn kunnostusalueen ulkopuolelle, on annettu erillinen määräys kohdassa 8.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Öljyhiilivetyjen kynnys- ja ohjearvot eivät perustu samaan teoreettiseen riskitarkasteluun kuin muilla PIMA-asetuksen liitteessä mainituilla aineilla, mutta niiden määrittelyssä on otettu karkeasti huomioon esimerkiksi aineiden kulkeutumismahdollisuus ja hajuhaitat. Koska jokaiseen määritellyistä öljyhiilivetyjakeista (>C5-C10, >C10-C21, >C21-C40) kuuluu ominaisuuksiltaan erilaisia aineita, öljyhiilivetyjen aiheuttamien haittojen ja riskien suuruuttaa ei voida yleensä luotettavasti arvioida pelkästään ohjearvoilla.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle rakentamisen takia. Ilmoituksessa esitetyt kunnostustavoitteet on määritetty alueen tulevan käyttötarkoituksen perusteella, siten ettei pilaantuneesta maasta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle ja terveydelle.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esim. asennettujen putkien kautta käyttöveteen.

Alueella mahdollisesti sijaitsevilla erilaisilla jätejakeilla tai haisevilla maa-aineksilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Jätejakeiden ja haisevien maiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Suunnitelma työn jatkamisesta tarvitaan jatkotoimenpiteiden harkintaa varten.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-ainesten kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa, on kaikista näytteistä tarpeen tutkia kaikkien niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä paikalla on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina.

Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratorioanalyyseillä varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää, ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Laboratoriomenetelmillä varmennetaan kenttämittausmenetelmien luotettavuus.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöpalveluille mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Kunnostuskohteen rajaamisella varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Pilaantuneen maan pölyäminen voi aiheuttaa em. haittoja, ja siksi pilaantuneen maan pölyäminen tulee huolellisesti estää esimerkiksi maata kastelemalla tai peittämällä maa-ainekset.

Pitämällä jätejakeet sekä eriasteisesti pilaantuneet maa-ainekset erillään estetään ympäristölle tai terveydelle aiheutuvaa vaaraa tai haittaa.

Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Veden tutkiminen ja käsittely

HSY:n luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöpalveluille ennen vesien viemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa. Suunnitelma veden johtamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

6. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella liikkuvien, työskentelevien tai asuvien ihmisten altistumista.

7. Maa-ainesten hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle alueen tulevassa käytössä. Tämän vuoksi ympäristöpalvelut tarkastaa suunnitelman, jossa on käsitelty myös em. vaikutuksia riittävästi hyötykäytön teknisen toteuttamisen esittämisen lisäksi.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella.

Hyötykäytettävät maa-ainesten määrä- ja laatutiedot ja sijainnit tulee dokumentoida loppuraportissa. Tietoja tarvitaan viranomaisvalvonnassa

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalvelut voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

9. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjallinen aloitusilmoitus ja tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneisuuden jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Loppuraportissa tulee esittää alueet, joihin jää alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisia maa-aineksia, jotta alueen mahdollisissa tulevissa kaivutöissä pilaantuneet maa-ainekset tiedetään ottaa huomioon.

Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 24.11.2017, 88 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Päätöksen antaminen ja voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun Helsingin Osuuskauppa Elannolle.