Lausunto Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ohje 17068/2 Elintarviketieto-opas elintarvikevalvojille ja elintarvikealan toimijoille

Elintarviketurvallisuusyksikön päällikkö päättää antaa Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle seuraavan lausunnon.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on pyytänyt kuntien elintarvikevalvontaviranomaisilta lausuntoa Eviran ohjeluonnoksesta 17068, versiosta 2. ”Elintarviketieto-opas elintarvikevalvojille ja elintarvikealan toimijoille” (dnro Evira/5936/0900/2018). Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden elintarviketurvallisuusyksikkö pitää päivitystä Elintarviketieto-oppaaseen tarpeellisena. Opasluonnoksessa hyvää ovat erityisesti erityislainsäädännön ja ohjeiden koostaminen taulukkomuotoon sekä lainsäädäntöviitteiden ja ohjeiden täsmentäminen. Lisäksi oppaaseen on lisätty uusia hyödyllisiä esimerkkejä ja erillisohjeet on huomioitu hyvin.

Elintarviketurvallisuusyksikkö kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin Elintarviketieto-oppaan ohjeluonnoksessa.

Yleisesti oppaan kieliasua olisi hyvä tarkastaa selkokielisemmäksi ja käyttää suomenkielisiä ilmaisuja englanninkielisille sanoille, jos näitä suinkin on olemassa. Myös oppaan sisällä oli havaittavissa toistoa, jota olisi tarpeen karsia. Esim. pakkaamattoman elintarvikkeen määritelmää, ”viimeinen käyttöaika” –ilmaisun käyttöä, suolaisuus-merkintöjä, suojakaasuja, GDA- ja varoitusmerkintöjä oli käsitelty useammassa eri kappaleessa. Oppaassa olisi myös hyvä huomioida laajemmin nykyisiä tai tulevaisuuden trendejä kuten uusia elintarvikkeiden kuljetusmuotoja, verkkokauppaa ja kotitoimijoita.

Oppaan sisällössä on paljon viittauksia erillisohjeisiin sekä suoria lainauksia ohjeista. Ohjeistuksen suora toistaminen oppaassa nähtiin kuitenkin hankalana, sillä toimijan tulee joka tapauksessa perehtyä oman alansa erityislainsäädäntöön ja erillisohjeisiin. Lisäksi kun muita ohjeita päivitetään, on elintarviketieto-oppaan lainausten päivitys suuritöistä.

Pakkaamattoman elintarvikkeen määritelmää kappaleessa 5.3 voisi edelleen tarkentaa mm. pakkaustapojen, välimatkan (esim. sama paikkakunta) ja tuotteiden osalta.

Helsinkiläisissä tukkukaupoissa on ollut aiemmin käytäntönä luovuttaa vähittäismyymälöihin toimitettaviin, valmiiksi pakattuihin elintarvikkeisiin suomen- ja ruotsinkieliset pakkausmerkinnät mukaan tarralapuilla ja tarrat on lisätty yksittäisiin tuotteisiin vasta vähittäismyymälöissä. Evira on kuitenkin katsonut, että suomen- ja ruotsinkieliset merkinnät tulee lisätä tuotteisiin jo tukkumyymälässä ennen vähittäismyyntiin toimittamista. Yhtenäisen valvonnan kannalta ko. ohjeen lisääminen oppaaseen esim. kappaleeseen 5.4. nähdään tarpeellisena. Myös muut yksittäisissä valvontatapauksissa annetut Eviran tulkinnat olisi hyvä lisätä oppaaseen.

Myös suurkeittiöihin toimitettavien raaka-aineiden pakkausmerkintöjen kielivaatimuksiin toivotaan helpotusta (lainsäädännön mukaiset pakkausmerkinnät ovat tuotteissa englanniksi), jos vastaava tieto on saatavilla esim. tukkumyyjän internetsivuilla.

Oppaaseen on kiitettävästi lisätty uusia esimerkkejä lainsäädännön soveltamisesta ja näitä toivotaan edelleen lisää. Esimerkiksi kappaleeseen 6.1.3. voisi lisätä esimerkkejä elintarvikkeiden nimeämisestä (kinkkupizza tarjoilupaikkojen ruokalistoilla, suklaajäätelö, jonka valmistuksessa on käytetty ainoastaan kaakaota).

Kappaleessa 6.7. kirjoitetaan: ”Elintarviketeollisuusliitto on Suomessa suositellut jäsenilleen, että viimeinen käyttöajankohta olisi hyvä ilmoittaa myös elintarvikkeissa, joissa taudinaiheuttajien esiintymistä tai kasvua ei ole riittävin lämpö- tai muiden käsittelyiden avulla estetty ja joiden myyntiaika on yli 5 vrk.”. Tästä olisi tarpeen saada käytännön esimerkkejä.

Kappaleen 6. esimerkkikuvaa pakkausmerkinnästä olisi ehkä tarpeen täydentää tiedolla, mitkä merkinnöistä ovat kaikille elintarvikkeille pakollisia: esim. tunnistusmerkintä ja lihapitoisuus eivät ole pakollisia kaikille pakatuille elintarvikkeille.

Kappaleessa 6.7.1. ”Vähimmäissäilyvyysaika” esitetty parasta ennen -päivämäärän lisämaininta ”mutta ei huono heti sen jälkeen” olisi tarpeen muotoilla uudelleen ymmärrettävämmäksi.

Alkuperämaamerkintöihin liittyen kappaleeseen 6.10. toivottiin käytännön esimerkkiä kasvissekoituksista, kun sekoituksessa on useita eri kasvislajeja useista eri maista.

Kappale 6.10.6. Israelin siirtokunnasta peräisin oleva elintarvike: tarkkaa alkuperää valvoo tulli, joten tieto ei liene tarpeellinen paikallisvalvonnassa.

Kappaleessa 6.13.1 ”Varoituslausekkeet käyttöohjeena” hauli-esimerkkiä tarkoituksenmukaisempi olisi yleisempi varoituslauseke esim. kofeiinia ja inkivääriä sisältävien elintarvikkeiden käyttöohjeesta.

Kappaleen 6.17. taulukon 3.7.2 voisi poistaa, sillä asia on selvitetty riittävästi jo aiemmassa kappaleessa.

Kappaleessa 6.17.12. on esitetty helpotusta ravintoarvomerkintöihin pienelle ja paikalliselle toiminnalle. Pienen toiminnan määrittäminen vuosittaisen liikevaihdon euromäärällä on elintarvikevalvonnassa uusi ja käytännössä liikevaihdon selvittäminen voi olla hankalaa.

Pakkaamattomista elintarvikkeista annettaviin tietoihin liittyvässä kappaleessa 7.1. kirjoitetaan: ”Kun on kouluruokailusta kyse ja jos oppilaiden ja opettajien allergioita ja yliherkkyyksiä koskevat ravitsemukselliset erityistarpeet on ennakkoon selvitetty ja ruoat tarjotaan kohdennetusti, ei silloin vaadita koulun ruokalassa ilmoitettavaksi muuta kuin käytännössä elintarvikkeen nimi”. Helpotusta voisi ehkä soveltaa myös joissain muissa tarjoilupaikoissa, kuten tilausravintoloissa, joissa asiakkaan yliherkkyydet kysytään jo pöytävarauksen yhteydessä.

Kappaleen 8.2. ilmaisua ennen elintarvikkeen ostoa annettavista tiedoista ”tai toimitettava muilla soveltuvilla keinoilla” toivotaan tarkennettavaksi eli mitä nämä keinot voisivat olla.