Helsingin kaupungin rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuuden ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Etu-Töölössä Eteläisen Hesperiankadun katualueella

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on hyväksynyt rakennetun omaisuuden hallinta -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala, Rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuus
PL 58222, 00099 Helsingin kaupunki Y-tunnus: 0201256-6

Yhteyshenkilöt:
Juha Sorvali, puhelin (09) 310 70834, sähköposti juha.sorvali@hel.fi
Susanna Hantula, puhelin (09) 310 39847, sähköposti susanna.hantula@hel.fi

Alueen omistaja

Katualueet omistaa Helsingin kaupunki.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 13. kaupunginosassa (Etu-Töölö) Eteläisellä Hesperiankadulla ja siihen liittyvillä katualueilla välillä Mechelininkatu Hiekkarannantie. Kunnostusalue sijoittuu kiinteistöjen 91-13-9903-1, 91-13-9901-1 ja 91-432-1-26 alueilla. Ilmoitusalueen koko on noin 3 500 m2.

Katu- ja puistoalueet on rakennettu 1940-luvun alussa, ja ne ovat vanhaa täyttöaluetta. Eteläisen Hesperiankadun vesi- ja viemäriputkistot tarkastetaan sekä tarvittaessa uusitaan. Työ liittyy hulevesien hallinnan Smart&Clean hankkeeseen.

Ilmoitusalue

Pilaantumisen syy

Mahdollinen maaperän pilaantuneisuus on voinut aiheutua vanhoista täytöistä.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään 18.5.2018 (101 §) siirtänyt tämän toimivallan 1.6.2018 alkaen ympäristönsuojeluyksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluihin 16.11.2018.

Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja:
- Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala, rakennukset ja yleiset alueet, Eteläinen Hesperiankatu, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, ENV1549, 12.11.2018, Vahanen Environment Oy.

Aiemmin ympäristöpalveluihin on saapunut työselostus; Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala, maankäyttö ja kaupunkirakenne, liikenne- ja katusuunnittelupalvelu, Eteläinen Hesperiankatu, välillä Mechelininkatu-Taivallahti, 18.6.2018, WSP Finland Oy.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteessä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä ja pohjavesi

Maanpinnan korkeus vaihtelee kohdealueella välillä noin +1,9–5,1 metriä laskien kohti länttä. Alue on rakennettu täyttömailla 1900-luvun alkupuolella. Maaperä on syvyydellä 0–3 metriä tiiviistä sorasta tai hiekasta koostuvaa täyttömaata ja syvyydellä 3–8 metriä löyhempää maata. Näiden kerrosten alapuolella on tiivistä kitkamaata kallioon saakka. Kallionpinta on alueen länsiosassa noin tasolla -10…-14 metriä ja nousee itäosassa noin tasolle +1,9…+2 meträ.

Ilmoitusalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Matkaa merenrantaan on lyhimmillään noin 30 metriä.

Haitta-ainetutkimukset

Kunnostettavalle alueelle tehdystä koekuopasta on otettu yksi näyte (VAH4) 25.10.2018. Näyte otettiin syvyydeltä noin 0–1,5 metriä. Näytteestä analysoitiin laboratoriossa alkuaineet, PAH-yhdisteet ja öljyhiilivedyt C10-C40. Näytteessä todettiin kynnysarvot ylittävät pitoisuudet lyijyä (78 mg/kg) ja bentso(a)pyreeniä (0,57 mg/kg).

Pilaantuneen maa-aineksen määrä alueella

Rakentamisalueelta arvioidaan tulevan kaivettavaksi maa-aineksia yhteensä noin 2 000 m3ktr. Rakentamisalueelle ei ole tehty maaperätutkimusta, koska alueella on katuliikennettä.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Riskinarvio

Kohteessa on todettu haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia lyijyä ja bentso(a)pyreeniä. Kohteessa ei viitearvovertailun perusteella ole tarvetta pilaantuneen maan kunnostukselle.

Merkittäviä kulkeutumis- ja altistumisreittejä ei arvioida olevan, koska tutkimuksessa ei todettu helposti liukenevien tai kulkeutuvien yhdisteiden pitoisuuksia. Lisäksi katualue asfaltoidaan ja näin haitta-aineiden aiheuttamat riskit pölyämisen, kulkeutumisen hengitysilmaan tai vajoveden kautta poistuvat. Näin ollen merkittäviä altistusreittejä ei ole, joten terveysriskejä ei haitta-aineista aiheudu. Alue on rakennettua kaupunkialuetta, mikä ei ole ekologisesti merkittävä elinympäristö ja eliöt ovat sopeutuneet vallitseviin olosuhteisiin. Siten haitta-aineista ei aiheudu ekologisia riskejä.

Kunnostustarve

Kunnostus toteutetaan rakentamisen takia tehtävän kaivun yhteydessä ja sen laajuudessa. Alueella tehtävä rakentaminen koskee Eteläisen Hesperiankadun alueella välillä Mechelininkatu - Taivallahti tehtävää vesihuollon saneerausta. Rakennushanke koskee myös tarvittavilta osilta risteäviä ja liittyviä katuja. Rakennushankkeen yhteydessä uusitaan myös katujen pintarakenteita. Kaivusyvyydet vaihtelevat välillä noin 0,9–3 metriä.

Kunnostuksen tavoitteet

Kunnostaminen tehdään rakentamisen takia tehtävän kaivun yhteydessä ja laajuudessa. Tavoitteena on hyödyntää rakentamisen takia kaivettavia massoja alueella tehtävissä täytöissä ja tarvittaessa ohjata kaivumassoja luvallisiin vastaanottopaikkoihin. Kaivutyön jälkeen maaperään jääville haitta-ainepitoisuuksille ei aseteta tavoitteita.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Mikäli kohteessa tulee kaivettaviksi maa-aineksia, joita ei haitta-ainepitoisuuden tai jätteellisyyden vuoksi voida hyödyntää, toteutetaan kunnostus massanvaihtona.

Työmaa aidataan ja merkitään tarvittaessa pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovilla kylteillä.

Mahdolliset jätejakeet erotellaan kaivettavista maista ja toimitetaan asianmukaisesti lajiteltuina vastaanottopaikkoihin. Mahdolliset hyötykäyttöön kelpaamattomat kaivumassat toimitetaan luvallisiin vastaanottopaikkoihin. Pilaantuneen maan kuormille laaditaan kuormakohtaiset asianmukaisesti täytetyt siirtoasiakirjat, jotka palautuvat työmaavalvojalle vastaanottopaikan allekirjoittamina kuorman toimittamisen jälkeen.

Kunnostus päättyy, kun rakentamisen takia tehtävät kaivut ja täytöt on tehty.

Haitta-ainetutkimukset ja laadunvalvonta

Kaivun aikaiset näytteet

Kunnostuksen valvoja ohjaa kunnostusta pilaantuneisuustutkimuksissa todettujen ja kunnostuksen aikana tarvittaessa otettavien näytteiden analyysitulosten perusteella. Näytteet otetaan noin 10 osanäytteen kokoomanäytteinä. Näytteistä analysoidaan tarvittaessa kenttätesteillä metallien pitoisuuksia ja öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuuksia. Näytteistä vähintään 10 % varmennetaan laboratorioanalyyseillä. Laboratoriossa näytteistä analysoidaan alkuaineet, öljyhiilivedyt C10-C40 ja PAH-yhdisteet. Näytteitä otetaan siten, että haitta-aineita sisältävät maat voidaan luotettavasti ohjata pitoisuustasojen mukaisesti vastaanottopaikkoihin.

Jäännöspitoisuusnäytteet

Kunnostus toteutetaan rakentamisen takia tehtävän kaivun yhteydessä ja sen laajuudessa. Jäännöspitoisuusnäytteitä ei esitetä otettaviksi.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työmaa rajataan selkeästi niin, ettei sivullisia pääse kunnostusalueelle.

Normaaliin maanrakennusurakointiin liittyvien terveysriskien lisäksi kunnostustyö voi aiheuttaa altistumista pilaantuneelle maa-ainekselle. Urakoitsija vastaa työturvallisuusasioiden noudattamisesta ja tarvittaessa järjestää kaikille työntekijöille perehdyttämistilaisuuden. Työnaikaisten terveyshaittojen ehkäisy toteutetaan työsuojelullisin keinoin ja suojavarustein.

Ympäristöhaittoja ehkäistään peittämällä mahdolliset pilaantuneiden maiden kuormat.

Vesien tutkiminen, käsittely ja johtaminen

Mikäli pilaantuneiden maiden kaivussa syntyviin kaivantoihin kertyy vettä, otetaan näyte, josta analysoidaan tarvittaessa kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet ja kiintoainepitoisuus. Kiintoainepitoisuutta tarkkaillaan, jos vettä joudutaan pumppaamaan kaivannoista. Tulosten perusteella päätetään vesien käsittelytarve.

Kaivumaiden hyödyntäminen alueella

Kaivumaiden hyödyntäminen alueella perustuu jätelain mukaiseen etusijajärjestykseen, jota on mahdollisuuksien mukaan noudatettava kaikessa toiminnassa. Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Mikäli jätettä kuitenkin syntyy, se on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä.

Kunnostusalueella on tavoitteena hyödyntää kynnysarvon ylittäviä ja epäorgaanisten haitta-aineiden (pois lukien elohopea) osalta myös haitta-ainepitoisuuksiltaan alemman ohjearvon ja ylemmän ohjearvon välissä olevia kaivumaita katualueen täytöissä. Vesijohtojen ympärillä, 0,3 m paksuisessa kerroksessa, ei hyödynnetä haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvot ylittäviä maa-aineksia.

Maa-aineksen välivarastointi

Kohteessa välivarastoidaan maa-aineksia lyhytaikaisesti odottamassa esim. laboratoriotulosten valmistumista tai kuormaamista. Varastokasojen pölyämistä ja maa-aineksen leviämistä estetään tarvittaessa kevyellä kastelulla tai kasojen peittämisellä.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Jos kaivumaissa todetaan aikaisemmista tutkimuksista poikkeavia haitta-aineita tai korkeampia haitta-ainepitoisuuksia, asiasta ilmoitetaan ympäristöpalveluille.

Tiedottaminen ja raportointi

Kunnostuksen aloitusajankohta ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille. Kunnostuksesta vastaavan henkilön ja ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot ilmoitetaan ennen töiden aloittamista.

Ympäristötekninen valvoja seuraa ja ohjaa kunnostustyön etenemistä ja kirjaa suoritetut toimenpiteet ja tapahtumat työmaapäiväkirjaan. Myös poikkeamat ja poikkeustilanteet kirjataan.

Kunnostustyöstä laaditaan loppuraportti. Loppuraportissa esitetään vähintään seuraavat asiat:
- kohteen kuvaus
- kunnostusperusteet, luvat ja kunnostuksen tavoitteet
- kaivettujen maa-ainesten määrä ja yhteenveto mittaustuloksista
- näytteenotto- ja analytiikkamenetelmät
- laboratorion tutkimustodistukset
- kunnostustyön toteutus ja lopputulos
- hyötykäytetyt maat
- tarvittaessa riskinarvio sekä jälkiseuranta
- kartta kunnostetuista alueista
- johtopäätökset

Loppuraportti toimitetaan ympäristöpalveluille.

Puhdistustyön ajankohta

Alueen kunnostustyö alkaa rakentamisen vaatimassa aikataulussa, arviolta joulukuun 2018 alkupuolella.

Ilmoituksen käsittely

Tarkastus

Ympäristöpalvelut on tarkastanut ilmoitusalueen aikaisemman käynnin yhteydessä.

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoitukseen liitetty kunnostussuunnitelma on toimitettu tiedoksi kaupunkiympäristön maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palveluun, kadun putkistojen rakentaminen ja saneeraus on kaupunkiympäristön toimialan hanke.

Ratkaisu

Ympäristönsuojelupäällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin rakennukset ja yleiset alueet -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Eteläisellä Hesperiankadulla välillä Mechelininkatu - Taivallahti, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet

Alueelta tulee poistaa rakentamisen vaatimassa laajuudessa maat, joissa elohopean, haihtuvien hiilivetyjen C5-C10, hiilivetyjen C10-C40, ja BTEX-yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit) sekä PAH-yhdisteiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat ohjearvot. Lisäksi tulee poistaa rakentamisen vaatimassa laajuudessa maat, joissa metallien pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset ylemmät ohjearvot. (VNA 214/2007)

Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JhL 3, 32 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Täydentävät tutkimukset
Kaivualueelta on otettava lisänäytteitä riittävästi kaivumaiden haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. (JhL 32 §, YSL 6 §)

Alueelta poistettavat maa-ainekset voidaan tutkia, kuten ilmoituksessa on esitetty. (JL 13 §, YSL 6,16 §)

Kaivualueelta on otettava kunnostussuunnitelmasta poiketen jäännöspitoisuusnäytteitä riittävä määrä kaivantojen reunoilta, joista kaivun yhteydessä on poistettu orgaanisilla aineilla pilaantuneita maita. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa orgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet, joita kaivualueella on havaittu alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina. (JhL 32 §, YSL 6 §)

3. Maa-aineksen kaivu, käsittely, välivarastointi ja kuljetus

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja välivarastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. ( VNA 214/2007, JL 5, 15 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

4. Maa-ainesten hyödyntäminen alueella

Kaivumaita voidaan käyttää hyödyksi ilmoituksessa esitetyllä tavalla. (YSL 136 §, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 §)

5. Vesien tutkiminen ja käsittely

Kaivantovedet voi toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin HSY:n antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. HSY:n antama lupa vesien johtamisesta viemäriin on esitettävä ympäristöpalveluille ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristönsuojeluyksikköön on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana on tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (YSL 16, 134, 136, 172 §, JL 13, 120 §)

7. Tiedottaminen ja raportointi

Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille tehtävästä aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä poistettavien pilaantuneiden maa-ainesten vastaanottopaikat. (YSL 172 §)

Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluille ja maaomaisuuden kehittäminen ja tontit –palvelulle kolmen kuukauden kuluessa katurakentamisen päättymisestä.

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita säädöksiä mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011).

Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Kohteen maaperä on todennäköisesti pilaantunut tehdyistä täytöistä ennen vuotta 1994.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta alueen maaperä täyttää ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on tarvittaessa selvitettävä.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Koska ilmoituksessa ei ole esitetty tavoitepitoisuuksia kaivualueelta poistettaville pilaantuneille maille, on kunnostuksen tavoitepitoisuudet asetettu orgaanisille ja epäorgaanisille haitta-aineille.

Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Lisätutkimukset ovat tarpeen, koska kaivualueen maaperää ei ole ollut mahdollista tutkia.

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-ainesten kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Jäännöspitoisuusnäytteillä varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen orgaanisilla aineilla pilaantuneilla alueilla. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää.

Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin.

3. Maa-aineksen kaivu, käsittely, välivarastointi ja kuljetus

Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Pilaantuneen maan pölyäminen voi aiheuttaa em. haittoja, ja siksi pilaantuneen maan pölyäminen tulee huolellisesti estää esimerkiksi maata kastelemalla tai peittämällä maa-ainekset.

Pitämällä jätejakeet sekä eriasteisesti pilaantuneet maa-ainekset erillään estetään ympäristölle tai terveydelle aiheutuvaa vaaraa tai haittaa.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

4. Maa-ainesten hyödyntäminen alueella

Ilmoituksessa esitetyssä kaivumaiden hyötykäytössä on otettu huomioon alueen käyttötarkoitus ja tehty riskinarviointi.

Kunnostuskohteesta kaivettujen pilaantumattomien tai haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.

5. Vesien tutkiminen ja käsittely

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöpalveluille ennen vesien viemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalvelut voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

7. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjallinen aloitusilmoitus, joka sisältää tiedot vastuuhenkilöistä, valvojan yhteystiedoista, massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista, sekä tiedot eri työvaiheista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Loppuraportin toimittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa ja maanomistajan tiedonhallinnalle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ympäristölautakunnan vahvistaman ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 24.11.2017, 88 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 § Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Päätöksen antaminen ja voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun rakennukset ja yleiset alueet -palvelulle.