Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuuden ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Haagassa Ida Aalbergin puiston länsiosassa

Päätös

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuuden tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki
Kaupunkiympäristön toimiala
Rakennukset ja yleiset alueet
PL 58222
00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus: 0201256-6

Yhteyshenkilö:
Juha Sorvali, puhelin (09) 310 70834, sähköposti juha.sorvali@hel.fi

Alueen omistaja

Alueen omistaa Helsingin kaupunki.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 29. kaupunginosassa (Haaga) Ida Aalbergin puiston länsiosassa. Kunnostusalue sijaitsee kiinteistöllä 91-29-9903-22. Alueeseen sisältyy kunnostusalue ja kaivumassojen välivarastointialue. Kunnostusalueen pinta-ala on noin 3 800 m². Ilmoitusalueen sijainti on esitetty liitteenä olevassa kartassa.

Kunnostusalue on puistoa, joka on luonteeltaan tyypillistä 1950-luvun metsäistä viheraluetta. Puistoa on hoidettu luonnonmukaisesti. Kunnostusalueen itäpuolella on ollut 1920–1940 -luvuilla ampumarata, jonka maalialue on sijainnut lähimmillään 130 metrin etäisyydellä kunnostettavan puistoalueen länsiosasta. Ida Aalbergin puiston itäosan ja ampumaradan maalialueen pilaantunut maaperä on puhdistettu vuosina 2012–2013 ympäristövalvontapäällikön 7.2.2012, § 20, myöntämän päätöksen (HEL 2012-000009 T 11 01 00 06) mukaisesti.

Alueella on 28.11.2017 voimaan tullut asemakaava numero 12423. Kunnostusalue sijaitsee asemakaavassa pääasiassa puistoksi (VP) merkityllä viheralueella. Kunnostusalueen pohjoisosa sijaitsee kaavassa leikkipuistoksi (VK) merkityllä alueella. Leikkipuiston pohjoispuolella sijaitsee julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL), jonne rakennetaan uusi päiväkoti- ja leikkipuistorakennus.

Leikkipuiston itäpuolella on alue, jonne kaavan mukaan saa rakentaa pallokentän (up). Tulevalle pallokentän alueelle on suunniteltu kunnostusurakkaa varten työnaikainen maa-ainesten välivarastointialue.

Kunnostusalueen pohjoispuolella on leikkipuiston käytössä olevat kahluualtaat ja liukumäkenä käytetty betonikouru, jotka on merkitty asemakaavaan säilytettäviksi rakenteiksi (s). Puiston länsi-, etelä- ja itäpuolella on asemakaavaan merkittyjä ohjeellisia ulkoiluteitä (ut). Kunnostusalueella ei ole rakennuksia.

Ida Aalbergin puiston länsi-, etelä- ja itäpuolella sijaitsee asuinkerrostaloja noin 30–50 metrin etäisyydellä kunnostusalueesta. Puiston pohjoispuolella sijaitsee leikkipuisto. Leikkipuisto ja päiväkodin piha-alue uudistetaan uuden päiväkoti Aadan rakennustöiden yhteydessä. Päiväkoti Aadan rakennustyöt alkoivat joulukuun alussa 2018 ja rakennuksen on tarkoitus valmistua vuoden 2019 loppupuolella. Rakennustöiden ajaksi leikkipuiston toiminta on siirretty muihin leikkipuistoihin.

Leikkipuiston aluetta ei aidata puiston puolelta, vaan leikkipuistossa olevat lapset voivat ulkoilla ja leikkiä myös puistoalueella.

Ida Aalbergin puistossa ei ole luonnonsuojelualueita eikä Helsingin luontotietojärjestelmään merkittyjä arvokkaita luontokohteita.

Pilaantumisen syy

Maaperän pilaantuneisuus on todennäköisesti aiheutunut aikaisemmasta ampumaratatoiminnasta.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Helsingin kaupungin johtamisen jaosto on päätöksellään 18.5.2018 (§ 101) siirtänyt toimivallan 1.6.2018 alkaen ympäristönsuojeluyksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on 30.11.2018 saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluihin.

Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja:

- Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristö, Rakennukset ja yleiset alueet, Pilaantuneen maaperän puhdistuksen yleissuunnitelma, Ida Aalbergin puiston länsiosa, Pilaantuneen maaperän puhdistus, 29.11.2018, Ramboll Finland Oy.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteessä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Helsingin kaupungin maaperäkartan perusteella kunnostusalue sijaitsee pääasiassa kallioisella alueella, jossa on paljon myös avokalliopaljastumia. Kallion laki on noin tasolla +32 metriä mpy, ja kalliomuodostuman ympärillä maanpinta on tasolla +25…+26 metriä. Kallioperäkartan mukaan kallioalueen pohjoisosa on kiillegneissiä ja eteläosa grano/kvartsidioriittia.

Kunnostuskohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä alueen pohjavettä hyödynnetä.

Lähimmät pintavesistöt ovat Haaganpuro ja Mätäjoki, joiden sivuhaarat sijaitsevat noin 600 metrin päässä kunnostuskohteesta kaakkoon ja lounaaseen. Kunnostusalue sijaitsee osin Haaganpuron ja osin Mätäjoen valuma-alueilla.

Haitta-ainetutkimukset

Kunnostusalueen lähistöllä on tehty useita maaperätutkimuksia eri vuosina. Ensimmäisen kerran alueella on tehty tutkimuksia vuonna 2011. Lisäksi puiston alueella on tehty tutkimuksia vuonna 2017, jotka on esitetty raportissa: Helsingin kaupunki, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu, maaomaisuusyksikkö, Tutkimusraportti, Pohjois-Haagan päiväkoti Aada ja Ida Aalbergin puisto, 2.3.2018, Ramboll Finland Oy. Puiston alueella tehtiin vielä lisätutkimuksia syksyllä 2018.

Vuonna 2017 otettiin lapiokaivuna kokoomanäytteet 12 näytealueelta pintamaasta (0–0,2 metriä). Kokoomanäytteet muodostettiin osanäytteistä siten, että jokaiselta näytealueelta otettiin yksi osanäyte 50 m2:n aluetta kohden. Kokoomanäytteet koostuivat 17–35 osanäytteestä.

Näytealueiden sijainnit on esitetty liitteen kartassa.

Analyysituloksia on vertailtu valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) esitettyihin viitearvoihin.

Orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet alittivat kynnysarvot kaikissa näytteissä.

Yhdessä kokoomanäytteessä (8) todettiin alemman ohjearvon (200 mg/kg) ylittävä pitoisuus kuparia (223 mg/kg). Samalla alueella todettiin aiemmassa tutkimuksessa pintamaanäytteessä lyijyä 300 mg/kg. Lisäksi kahdessa kokoomanäytteessä (4 ja 6) todettiin alemman ohjearvon (200 mg/kg) ylittävät lyijypitoisuudet (364 ja 571 mg/kg). Pintamaanäytteissä todettiin lisäksi kynnysarvotasojen ylityksiä antimonilla, elohopealla ja kadmiumilla.

Kunnostusalueella tehtiin lisätutkimuksia lokakuussa 2018. Aiemman tutkimuksen perusteella kohonneita, kynnysarvot ylittäviä metallipitoisuuksia sisältäneiltä alueilta 3, 4, 6 ja 8 otettiin uudet kokoomanäytteet. Näytteitä otettiin sekä säilytettävien suurten lehti- ja havupuiden alueilta 3, 4 ja 6 että säilytettäviltä metsäalueilta 3, 4, 6 ja 8. Säilytettävien erillispuiden alueilta kokoomanäytteet koostuivat 15–40 osanäytteestä, jotka otettiin käsikäyttöisellä kierrekairalla. Jokaisesta osanäytepisteestä otettiin pintanäytteet 0–10 cm syvyydeltä ja 10–25/30 cm syvyyksiltä, lukuun ottamatta metsäaluetta 8, jossa oli vain ohut pintamaapeite kallion päällä, joten syvemmältä ei voitu ottaa näytettä.

Metsäalueilta 3 ja 4 otettujen uusien kokoomanäytteiden tulokset vastaavat aiemman tutkimuksen tuloksia. Metsäalueen 3 pintamaassa 0–10 cm syvyydellä lyijypitoisuus 82,5 mg/kg ylitti kynnysarvon ja metsäalueen 4 pintamaassa lyijypitoisuus 285 mg/kg ylitti alemman ohjearvon. Kummallakaan metsäalueella pintamaan alta (10–25 cm) otetuissa kokoomanäytteissä ei havaittu kynnysarvojen ylityksiä. Myöskään metsäalueella 6 ei todettu kynnysarvojen ylityksiä. Metsäalueella 8 ei havaittu kohonnutta kuparipitoisuutta kuten aiemmassa tutkimuksessa, mutta lyijypitoisuus 536 mg/kg ylitti alemman ohjearvon (200 mg/kg).

Säilytettävien suurten lehti- ja havupuiden ympärillä todettiin kynnysarvojen ylityksiä alueilla 3 ja 4 ja lisäksi alueella 3 lyijypitoisuus 390 mg/kg ylitti alemman ohjearvon pintamaan alla (10–25 cm).

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Riskinarviointi

Kohteesta on laadittu riskinarvio maaperän pilaantuneisuustutkimuksen yhteydessä 2.3.2018. Riskinarvion mukaan kohteen läheisyydessä tulee toimimaan päiväkoti ja leikkipuisto, joten tärkeimmät altistujat ovat alueella leikkivät lapset. Pilaantuneisuutta on todettu pintamaassa, jolloin mahdollisia altistusreittejä ovat pölyn hengittäminen ja maaperän haitta-aineiden päätyminen elimistöön ruoansulatuksen kautta. Riskinarvioinnin perusteella pintamaassa havaituista haitta-aineista lyijyn todettu enimmäispitoisuus (571 mg/kg) ylittää terveysperusteisen suurimman hyväksyttävän pitoisuuden SHPter (212 mg/kg), joka lyijyllä perustuu ainoastaan lapsuusaikana tapahtuvaan altistukseen. Esitetyn laskennallisen riskinarvion perusteella ottaen huomioon pölyn hengityksestä ja maan nielemisestä aiheutuvat riskit kohteen maaperässä todetut haitta-ainepitoisuudet ovat terveys- ja ympäristöriskien osalla haitattomalla tasolla.

Ympäristöpalvelut antoi maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista lausunnon 16.4.2018. Leikkipuistoa ei aidata Ida Aalbergin puiston suuntaan, vaan lapset voivat leikkipuistossa ollessaan käyttää myös puistoaluetta leikeissään. Lisäksi lapset voivat leikkiä puistoalueella myös leikkipuistotoiminnan ulkopuolisina aikoina iltaisin ja viikonloppuisin. Siten riskinarvioinnissa esitettyyn riskilaskennan tulokseen sisältyy epävarmuuksia mm. altistumisaikojen takia, joten ympäristöpalvelut piti riskinarvioinnin avulla saatuja tavoitepitoisuuksia liian korkeina puiston pintakerroksessa. Lausunnossaan ympäristöpalvelut totesi, että uudistettavan leikkipuistoalueen käyttö tulee olla lapsille turvallista ilman minkäänlaisia haitta-aineille altistumisen riskiä. Tämän vuoksi ympäristöpalvelut edellytti, että leikkipuiston ja puiston alueilla, joissa on todettu pintamaan pilaantuneisuutta eri haitta-aineilla, tulee tehdä kunnostustoimenpiteitä ennen leikkipuiston käyttöönottoa.

Puhdistustavoitteet

Kallioisen leikkipuiston ja puiston alueella lasten altistuminen estetään poistamalla alueelta maa-ainekset, joiden alkuainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt kynnysarvot.

Kallioalueen etelä-/itäpuolen puistoalueen säilytettäviltä metsäalueilta (C1 lähimetsä) poistetaan maa-ainekset, joiden alkuainepitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot.

Kunnostusalueella säilytettävien suurten lehti- ja havupuiden ympäriltä poistetaan vain pintamaakerros 0–15 cm syvyydeltä, jotta puiden juuristot eivät vaurioidu. Puiden juuristojen alueilla altistuminen maaperän mahdollisille haitta-aineille estetään rakennettavan uuden noin 20 cm paksuisen pilaantumattoman suojatäyttökerroksen avulla.

Kunnostusalueen ja eri kunnostustavoitealueiden (kynnysarvo/alempi ohjearvo) alustavat rajaukset on esitetty liitteen kartalla.

Pilaantuneen maa-aineksen määrä

Kunnostusalueella on arvioitu olevan kynnysarvot ylittäviä alkuainepitoisuuksia noin 3 800 m² alueella pääasiassa noin 10 cm paksuisessa pintamaakerroksessa. Siten kunnostusalueella arvioidaan olevan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, pääasiassa lyijyä, sisältävää maa-ainesta noin 380 m³ktr.

Kunnostusalueen lyijyn keskiarvopitoisuudella 285 mg/kg, maaperän kuiva-ainepitoisuudella (80 %) ja tilavuuspainolla (1,7 t/m³) laskettuna maaperässä on noin 150 kg lyijyä.

Säilytettävän metsän 3 alueelta ei poisteta kynnysarvon ylittäviä pintamaita, jolloin maaperään jää noin 3,4 kg lyijyä. Osa lyijystä arvioidaan olevan luontaista alkuperää ja osa ampumaratatoiminnasta.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Suurin osa kunnostusalueesta sijaitsee kallioisella puisto- ja leikkipuistoalueella. Kallioalueen reunat ovat jyrkät ja kallion pinta voi olla liukas erityisesti sateella. Tämän vuoksi kallioalueen puhdistusta ei tehdä kaivinkoneella, vaan suurtehoimurilla. Menetelmä säästää myös kallionpintaa kaivinkoneen kauhan kaivujäljiltä. Kunnostusalueella on suuria säilytettäviä lehti- ja havupuita, joita on suojattava ja varottava kunnostuksen aikana.

Pilaantuneet maa-ainekset poistetaan kunnostusalueelta massanvaihdolla. Kallioalueelta maa-ainekset poistetaan imuroimalla suurtehoimuautolla, jossa imuletkujen pituus on vähintään 70 metriä. Metsäalueen 4 pintamaasta (0–10 cm) pilaantuneet maa-ainekset poistetaan joko imuroimalla tai kaivinkoneella kaivamalla.

Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi vastaanottopaikkoihin, joilla on asianmukaiset luvat vastaanottaa kyseisiä maa-ainesjätteitä.

Kunnostuksen aloittamisesta tiedotetaan ympäristöpalveluille ja naapurikiinteistöille. Työmaa merkitään pilaantuneen maaperän puhdistuksesta kertovilla kylteillä. Pilaantuneiden maiden välivarastointialue ja kaivualueet sekä niille johtavat kulkureitit aidataan ja varataan työmaakäyttöön. Työmaa-aitoihin merkitään jalankulkijoille ja pyöräilijöille korvaavat kulkureitit.

Kunnostusalueelle mitataan ja merkitään työn toteuttamisessa tarvittavat mittapisteet/-linjat ja rajat.

Kunnostusalueelle jäävät suuret säilytettävät lehti- ja havupuut merkitään maastoon katselmuksessa. Kunnostusalueella kasvaa myös muutamia katajia ja pienempiä, hyvässä kasvussa olevia mäntyjä, jotka jätetään alueelle ja ne katselmoidaan ja suojataan. Urakoitsija suojaa säilytettävien puiden rungot niiden ympärille pystyyn kiinnitetyillä lankuilla tai soiroilla, jotka ulotetaan puiden alimpiin oksiin ja enintään neljän metrin korkeudelle yleissuunnitelmassa esitetyn havainnepiirustuksen mukaisesti. Lankkuja tai soiroja ei uloteta kiinni puiden juuriin. Puun rungon ja lankkujen tai soirojen väliin asennetaan esimerkiksi umpisolumuovinen pehmuste.

Kunnostusalueelta poistetaan tai raivataan pienet puut, pensaat ja raivausjätteet. Kannot irrotetaan ja puhdistetaan. Puujätteet toimitetaan haketettavaksi ja edelleen hyötykäyttöön.

Kallioisella puisto- ja leikkipuistoalueelta poistetaan suurtehoimurilla pintahumus ja kasvit kallionpintaan asti, jos pintamaapeite on ohut, alle 10–20 cm. Jos kallioalueella esiintyy laajoja ja paksuudeltaan yli 10–20 cm pintamaakerroksia, niin ensin imuroidaan 10–20 cm paksuinen pintamaakerros, jonka jälkeen otetaan jäännöspitoisuusnäytteet. Imurointia jatketaan, jos alkuainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot.

Säilytettävien suurien lehti- ja havupuiden juuristojen alueilta pintamaa poistetaan 10–15 cm syvyydeltä varoen puiden juuria, jonka jälkeen otetaan jäännöspitoisuusnäytteet, joiden alkuainepitoisuudet analysoidaan kenttämittausten ja laboratorioanalyysien avulla. Puiden juuristojen alueilta imurointia ei jatketa, vaikka jäännöspitoisuusnäytteiden kenttämittauksissa todettaisiin kohonneita alkuainepitoisuuksia. Jos alkuainepitoisuudet kenttämittauksen perusteella ylittävät alemmat ohjearvot, alueelle asennetaan huomioverkko. Jos puiden juuret ovat koholla, huomioverkkoa ei asenneta niille alueille. Huomioverkko ja puiden juuristo peitetään 20 cm paksuisella suojatäytöllä yhden vuorokauden kuluessa pintamaan poistamisesta. Säilytettävien suurien lehti- ja havupuiden juuristojen alueilta otettujen jäännöspitoisuusnäytteiden alkuainepitoisuudet varmistetaan myös laboratorioanalyyseillä.

Metsäalueen 4 pintamaasta (0–10 cm) pilaantuneet maa-ainekset poistetaan joko imuroimalla tai kaivinkoneella kaivamalla. Imuroinnin ja kaivun aikana maa-aineksesta erotellaan mahdolliset suuret kivet, jotka varastoidaan kunnostusalueelle erillisiin kasoihin.

Välivarastointi

Kaivumassojen välivarastointialue aidataan ennen puhdistustöiden aloittamista. Alueelle johtava ajotie varustetaan lukittavalla portilla. Portti pidetään lukossa työmaan ollessa kiinni. Aitaan kiinnitetään työmaasta kertovat kyltit noin 50 metrin välein.

Suurtehoimuauton säiliöön kertyneet maa-ainekset tyhjennetään ja varastoidaan välivarastointialueelle lyhytaikaisesti massojen laadun tutkimusta/varmistamista varten. Myös metsän 4 alueelta mahdollisesti kaivinkoneella kaivettavat pintamaat siirretään välivarastointialueelle pienellä kuljetuskalustolla metsän vaikeakulkuisuuden takia.

Kaivumassojen välivarastointialueelle tehdyistä kasoista tai aumoista maa-ainesten laatu ja pilaantuneisuus varmistetaan kenttä- ja laboratorioanalyysien avulla ennen niiden kuljetusta loppusijoituspaikkoihin.

Pilaantuneet maa-aineskasat peitetään varastoinnin ajaksi aina työvuoron päättyessä ja tarvittaessa myös kesken työpäivän, jos maa-aineskasa pölyää.

Välivarastointialueelta kaivumassat lastataan kuorma-autoihin, joilla ne kuljetetaan kuormat peitettyinä loppusijoitettavaksi alueen ulkopuolisiin vastaanottopaikkoihin, joilla on asianmukaiset luvat ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Pilaantuneen maan kuormille laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat.

Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä kaivumassoja arvioidaan muodostuvan yhteensä noin 600 m³itd.

Kunnostustyön päättyminen ja viimeistely

Pilaantuneen maaperän puhdistus päättyy eri alueilla seuraavasti:

- Kallioisella puisto- ja leikkipuistoalueella kunnostus päättyy, kun pinta-/irtomaat on poistettu ja mahdollisten jäännöspitoisuusnäytteiden haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvot.

- Säilytettävällä metsä 4 alueella kunnostus päättyy, kun pilaantuneet alemmat ohjearvot ylittävät pintamaat on poistettu.

- Säilytettävien suurten erillispuiden alueilla kunnostus päättyy, kun pintamaat on poistettu ja tarvittaessa on asennettu huomioverkko ja tehty suojatäyttö.

Kunnostustyön päätyttyä kaivumassojen välivarastointialueelta kuoritaan pintamaat alueella välivarastoitujen kasojen alueilta, jonka jälkeen alueilta otetaan jäännöspitoisuusnäytteet laboratorioanalyysejä varten, joilla varmistetaan, että alueelle ei jää pilaantuneita maa-aineksia. Välivarastointialuetta ei ennallisteta, koska leikkipuisto Idan puistourakan yhteydessä pallokentän pinta tasataan levittämällä alueelle ohut, noin viiden cm:n kerros kivituhkaa. Lopuksi välivarastointialueelta puretaan työmaa-aidat.

Kallioisen puisto- ja leikkipuistoalueen ennallistamisesta tehdään erillinen suunnitelma, jonka mukaisesti alueelle toimitetaan kasvualustaa ja istutetaan aluskasvillisuutta, esimerkiksi maksaruohoja.

Vesien käsittely

Kunnostusalueella ei arvioida olevan tarvetta vesien käsittelyyn, koska kunnostaminen koskee pintamaan (noin 0–10 cm) puhdistamista.

Terveys ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Urakoitsija vastaa työmaan työturvallisuudesta, työnaikaisista liikennejärjestelyistä ja suojaustoimenpiteistä. Pilaantuneen maan imurointi ja kaivu tehdään siten, että niistä ei aiheudu pölyhaittaa. Voimakkaan tuulen tai rankkasateen aikana ei harjoiteta imurointi-, kaivu-, lastaus- tai muuta toimintaa, josta voi aiheutua pilaantuneen maa-aineksen pölyämistä tai haitta-aineiden leviämistä ympäristöön. Loppusijoitettavaksi kuljetettavat pilaantuneet maa-aineskuormat peitetään, jotta estetään pölyäminen ja haitta-aineiden leviäminen ympäristöön.

Kaivettujen maa-ainesten hyödyntäminen kohteessa

Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia yli kynnysarvon sisältäviä maa-aineksia ei hyödynnetä alueella.

Kunnostusalueelta mahdollisesti poistettavia pilaantumattomia alle kynnysarvon olevia maa-aineksia hyödynnetään tarvittaessa alueen täyttömaina, mikäli ne geoteknisesti ja kasvi-/siemenlajiston puolesta soveltuvat hyödynnettäviksi. Pilaantumattoman maan hyödyntämisellä vähennetään tarvetta tuoda alueelle maa-aineksia ulkopuolelta

Hyödyntämiskelvottomat maa-ainekset toimitetaan asianmukaisiin loppusijoituspaikkoihin.

Kunnostuksen laadunvalvonta

Työmaalle nimetään ympäristötekninen valvoja, joka ohjaa imurointia ja kaivua sekä ottaa tarvittavat maanäytteet massojen laadun ja kunnostuksen lopputuloksen varmistamiseksi.

Kunnostusalueelta poistettavien maa-ainesten laatu tutkitaan välivarastointialueella ottamalla kasoista tai aumoista edustavia kokoomanäytteitä vähintään yksi näyte jokaista 100 m³:n maa-aineserää kohti. Kaikkien kasanäytteiden lyijy-, sinkki- ja kuparipitoisuudet mitataan XRF-mittarilla ja vähintään 20 % analyysituloksista varmistetaan laboratoriomenetelmillä.

Imurointi- ja kaivualueiden pohjien jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla yksi edustava kokoomanäyte jokaista 400 m² aluetta kohti, mikäli puhdistus ei ole ulottunut kallioon. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa alkuainepitoisuudet.

Säilytettävien suurten lehti- ja havupuiden juuristojen alueelta otetaan jäännöspitoisuusnäytteet pintamaan poiston jälkeen. Näiden puualueiden lyijyn, sinkin ja kuparin jäännöspitoisuudet analysoidaan ensin XRF-kenttämittarilla, jotta huomioverkko ja suojatäyttö voidaan asentaa yhden vuorokauden kuluessa pintamaan poistamisesta. Säilytettävien puiden jäännöspitoisuusnäytteiden alkuainepitoisuudet varmistetaan myös laboratoriomenetelmillä.

Kunnostuksen aikana otettujen kasa- ja jäännöspitoisuusnäytteiden sijainneista ja analyysituloksista pidetään työmaalla kirjaa, ja tiedot esitetään maaperän puhdistuksen loppuraportissa.

Toiminta poikkeuksellisissa tilanteissa

Voimakkaan tuulen tai rankkasateen aikana alueella ei harjoiteta sellaista toimintaa, josta voi aiheutua hallitsematonta maa-ainesten pölyämistä, haitta-aineiden leviämistä ympäristöön tai muuta terveys- tai ympäristöriskiä.

Yleissuunnitelmassa on esitetty mahdollisia poikkeustilanteita ja menettelytapaohjeet niiden vaatimista toimenpiteistä.

Poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa päästöjen leviäminen ympäristöön on mahdollista, toiminnanharjoittaja ryhtyy viivytyksettä toimenpiteisiin päästöjen leviämisen estämiseksi ja ympäristövahinkojen torjumiseksi. Lisäksi tarkastellaan poikkeukselliseen tilanteeseen johtaneet syyt, ja tehdään tarvittavat toimenpiteet tilanteen toistumisen estämiseksi.

Työsuojelu

Päätoteuttajan (urakoitsijan) on tehtävä työturvallisuutta koskevat suunnitelmat ennen kunnostustöiden aloittamista.

Normaaliin maarakennustyöhön liittyvien terveysriskien lisäksi kunnostustyö voi aiheuttaa altistumista pilaantuneen maa-aineksen sisältämille haitta-aineille.

Ensisijaisia kunnostustyön aikaisia altistusreittejä ovat ihokosketus, tahaton maa-aineksen nieleminen sekä haihtuvien haitta-aineiden tai haitta-aineita sisältävän pölyn hengittäminen. Haitta-aineille altistuminen estetään erilaisilla suojavarusteilla. Työkoneiden ikkunat ja ovet pidetään suljettuina pilaantuneiden maa-ainesten kaivun aikana.

Päätoteuttaja järjestää ennen työmaan aloitusta sisäisen pima-perehdytyksen, jossa käydään läpi kohteen olosuhteet ja pilaantuneisuus sekä työn edellyttämä suojautuminen.

Jälkiseuranta

Mikäli säilytettävien lehti- ja havupuiden juuristojen alueelle jää pilaantunutta maa-ainesta kallioalueella, on suositeltavaa käydä tarkastamassa huomioverkon päälle tehdyn suojatäyttökerroksen pysyvyys esimerkiksi kerran vuodessa. Jos huomioverkkoa on paljastunut näkyviin, tulee paljastuneet huomioverkot peittää uusilla suojatäytöillä. Tarkempi seuranta esitetään loppuraportissa.

Tiedotus ja raportointi

Kunnostustyön aloitusajankohta ilmoitetaan kirjallisesti ympäristöpalveluille ennen töiden aloittamista.

Kunnostustyön aikana pidetään kirjaa seuraavista asioista:

- kunnostustyön päivittäinen toteutus
- työnaikaiset maaperätutkimukset
- kaivetun pilaantuneen maa-aineksen määrä, laatu ja sijoituspaikat
- tiedot siirtoasiakirjoista
- välivarastoitujen maa-ainesten määrä
- kunnostuksen aikaisesta valvonnasta saadut tutkimustulokset
- yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kesto, arvio päästöistä ilmaan, vesiin ja maaperään sekä arvio niiden ympäristövaikutuksista ja tehdyt toimenpiteet).

Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja ympäristöviranomaisen saatavilla.

Kunnostuksen päätyttyä laaditaan loppuraportti. Loppuraportissa käsitellään seuraavat asiat:

- tunnistetiedot
- työn vastuuhenkilöt
- muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot
- kunnostustyön toteutus
- laadunvarmistusmenetelmät
- kaivettujen ja poistettujen massojen määrä ja haitta-ainepitoisuudet sekä sijoituspaikat
- täytöissä hyödynnetyt maa-ainekset
- havaintorakenteet
- analyysitulokset taulukoituina
- kaivualueet kartalla
- kunnostuksen aikataulu
- asiakirjojen säilytys
- kunnostuksen lopputulos ja mahdolliset jatkotoimenpiteet.

Loppuraportti toimitetaan tilaajalle ja ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen valmistumisesta.

Kunnostuksen ajankohta

Kunnostus toteutetaan keväällä 2019.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu on ollut mukana kunnostussuunnitelman laadinnassa, joten palvelua ei ole erikseen kuultu, eikä muita kuultavia asianosaisia ole.

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

Ratkaisu

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuuden ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Ida Aalbergin puiston länsiosaa, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmät

Ilmoitusalueelta on ilmoituksessa esitettyjen kunnostustavoitteiden mukaisesti poistettava puiston pintakerroksista haitta-ainepitoiset maa-ainekset. (VNA 214/2007)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluille ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Puhdistustyön laadunvalvonta voidaan toteuttaa ilmoituksen mukaisesti. Alueelta poistettavista maa-aineksista on riittävästi tutkittava haitta-ainepitoisuuksia, jotta maa-ainekset voidaan luotettavasti ohjata haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maita. Aiempia tutkimustuloksia voidaan käyttää hyödyksi laadunvalvontatutkimuksissa. (JhL 32 §, YSL 6 §, JL 12, 13 §)

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen sekä dokumentointi

Pilaantuneen maa-aineksen merkitsemiseen käytettävä huomioverkko voidaan asentaa ilmoituksen mukaisesti. Huomiorakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (JhL 32 §, JL 13 §, YSL 139 §)

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maan kaivu ja imurointi, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, esikäsittelyn, välivarastoinnin, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (VNA 214/2007, JL 5, 15 §)

Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13 §, VNA 179/2012 11 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Maa-ainesten hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettuja pilaantumattomia maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, voidaan ilmoituksen mukaisesti käyttää kohteessa hyödyksi. (YSL 136 §, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 §)

6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluille on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana tutkimustulokset oleellisesti poikkeavat aiemmista tutkimustuloksista tai on tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32 §, YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

7. Jälkitarkkailu

Alueet, joihin on asennettu huomioverkkoa, tulee tarkastaa kerran vuodessa sulan maan aikana mahdollisen huomioverkon näkymisen vuoksi. Mikäli huomioverkkoa on näkyvissä maanpinnalla, tulee paljastuneet huomioverkkoalueet peittää viipymättä uudella suojatäyttökerroksella. Jälkitarkkailun toteuttamisen ajankohdasta tulee ilmoittaa ympäristöpalveluille esimerkiksi sähköpostilla. (JL 13 §, YSL 6 §)

8. Tiedottaminen ja raportointi

Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille tehtävästä aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä poistettavien maa-ainesten vastaanottopaikat. Aloitusilmoitus tulee toimittaa ympäristöpalveluille viimeistään viikkoa ennen työn aloittamista. (YSL 172 §)

Loppuraportissa on esitettävä ilmoituksessa esitettyjen asioiden lisäksi myös tiedot alueista, jonne jää alemman ohjearvon ylittävää maa-ainesta. (JL 120 §, YSL 172 §)

Puhdistustyön aikana ympäristöpalveluille tulee tiedottaa esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

Päätöksen perustelut

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Kohteen maaperä on todennäköisesti pilaantunut ennen vuotta 1994 lähialueen ampumaratatoiminnasta.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta alueen maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on tarvittaessa selvitettävä.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmät

Ilmoitusalueesta osa on kaavoitettu leikkipuistoksi ja osa puistoksi. Puistoaluetta käytetään kuitenkin myös leikkipuiston leikkialueena. Ilmoituksessa esitetyt kunnostustavoitteet on määritetty alueen käyttötarkoituksen ja riskinarvioinnin perusteella.

Lasten leikkialueilla pintakerroksissa tulee olla riittävä kerros maa-aineksia, joissa haitta-aineiden pitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, jotta lapset leikkiessään eivät voi altistua haitta-aineille.

Puistoalueella on haluttu säilyttää hyväkuntoisia suuria ja hyvässä kasvussa olevia lehti- ja havupuita ja katajia, joten niillä alueilla poistetaan imuroimalla vain korkeintaan 15 cm paksu pintakerros, jotta puiden juuret eivät vahingoitu. Samalla alueella suojatäyttö voi olla korkeintaan 20 cm paksu, jotta puiden kasvuolosuhteet eivät muutu.

Lähimetsän C1 alueella pintakerroksesta poistetaan vain yli alemman ohjearvon olevat metallipitoisuudet, koska koko metsäalue halutaan puistossa säilyttää. Käytyjen neuvottelujen perusteella lähimetsän C1 alue on pienialainen ja se sijaitsee kauimpana leikkipuistosta, joten altistuminen haitta-aineiden kynnysarvopitoisuuksille ei siten ole merkittävää.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Suunnitelma työn jatkamisesta tarvitaan jatkotoimenpiteiden harkintaa varten.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen ja imuroitujen maa-ainesten kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Jäännöspitoisuusnäytteillä varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää, ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Laboratoriomenetelmillä varmennetaan kenttämittausmenetelmien luotettavuus.

3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen ja dokumentointi

Huomiorakenteet voidaan asentaa ilmoituksen mukaisesti, koska suojatäyttö puiden juuristoalueella on tehtävä nopeasti, jotta juuret eivät vaurioidu kunnostuksen aikana. Huomiorakenteita ei myöskään voida laittaa alueille, joissa puiden juuret ovat selvästi jo nykyisin maanpinnan yläpuolella, koska puut voisivat vaurioitua suojatäytön takia. Huomioverkko tulee kuitenkin pyrkiä asentamaan muualle, jossa jäännöspitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot, koska ne toimivat merkkinä pilaantuneen maan rajasta.

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Pilaantuneen maan pölyäminen voi aiheuttaa em. haittoja, ja siksi pilaantuneen maan pölyäminen tulee huolellisesti estää esimerkiksi maata kastelemalla tai peittämällä maa-ainekset.

Pitämällä eriasteisesti pilaantuneet maa-ainekset erillään estetään ympäristölle tai terveydelle aiheutuvaa vaaraa tai haittaa.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Maa-ainesten hyödyntäminen alueella

Tutkimuksilla pilaantumattomiksi todettuja kaivumaita voidaan käyttää alueella hyödyksi, jos ne muilta ominaisuuksiltaan sopivia hyötykäyttöön.

6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalvelut voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

7. Jälkitarkkailu

Huomioverkon päälle asennetun suojatäytön säilymistä tulee tarkkailla, jotta huomioverkon alla olevista haitta-aineista ei aiheudu alueella leikkiville lapsille ja muille käyttäjille terveysriskiä. Tämän vuoksi näkyvät huomioverkot tulee peittää uudella suojatäytöllä. Suojatäyttökerrokset eivät ole kovin paksuja säilytettävien puiden takia, joten kerrokset voivat käytössä kulua, tai voimakkaat rankkasateet voivat aiheuttaa niiden eroosiota.

Ilmoitus tarkkailun ajankohdasta tarvitaan viranomaisvalvonnassa.

8. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjallinen aloitusilmoitus, joka sisältää tiedot vastuuhenkilöistä, valvojan yhteystiedoista sekä massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista, ja tiedot eri työvaiheista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Loppuraportissa tulee esittää alueet, joihin jää alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisia maa-aineksia, jotta alueen mahdollisissa tulevissa metsänhoidollisissa töissä pilaantuneet maa-ainekset tiedetään ottaa huomioon.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 24.11.2017, 88 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Päätöksen antaminen ja voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuudelle.