Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, Raide-Jokeri Helsingin alueella, kaupunkiympäristön toimiala, rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuus

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan, rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuuden tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen muutoshakemuksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala, Rakennukset ja yleiset alueet, 00099 Helsingin kaupunki.
Y-tunnus: 0201246-6

Yhteyshenkilö: Susanna Hantula, puhelin 040 3347292, sähköposti susanna.hantula@hel.fi

Alueen omistaja ja haltija

Raide-Jokerin alkuperäinen Hankealue sijaitsee pääosin Helsingin kaupungin omistamilla kiinteistöillä. Hankerajauksen alueella on kokonaan tai osittain yhteensä 185 kiinteistöä, joista 158 omistaa Helsingin kaupunki.

Muut maanomistajat hankealueella ovat Asunto Oy Seljatie 1, Asunto Oy Seljatie 2, Helsingin yliopisto, Helsingin yliopistokiinteistöt Oy, Valion Eläkekassa, Verso yksityismetsätalouden eläkekassa, Kiinteistö Oy Larin Kyöstintie 8, Suomen valtio, Senaatti-kiinteistöt ja VR-yhtymä Oy.

Ilmoitusalueen laajennusosien maanomistaja on Helsingin kaupunki. Laajennusalue on vuokrattuna Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL:lle.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Raide-Jokeri rakennetaan pääosin olemassa olevalle katu- tai puistoalueelle (VP). Hankealue ulottuu kuitenkin paikoitellen myös yleisen tien alueille (LT), asuin- ja liikerakennusten korttelialueille (mm. AK, KL, LR), autopaikkojen korttelialueille (LPA), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueille (T) sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle (ET). Ilmoitusalueeseen sisältyvät myös hankealueella olevat työmaatukikohdat.

Ilmoituksessa esitetty alue kulkee Pitäjänmäestä Haagan kautta Maunulaan ja edelleen Oulunkylän, Viikin ja Roihupellon kautta Itäkeskukseen. Raide-Jokerin Helsingin kaupungin alueelle sijoittuva osuus on esitetty alla olevassa kuvassa. Tarkempi koko ilmoitusalueenrajaus on esitetty liitteinä olevissa kartoissa.

Ilmoituksen yhteydessä toimitetussa kunnostussuunnitelmassa on käytetty hankerajauksesta 11.10.2018 päivättyä versiota. Kunnostussuunnitelma ja kunnostuksesta tehtävä ilmoitus koskee kuitenkin myös hankkeessa toteutettavia tilapäisiä järjestelyjä. Tilapäiset järjestelyt voivat ulottua myös kunnostussuunnitelmassa mainittujen kiinteistöjen ulkopuolelle, jolloin tilanteesta tiedotetaan viranomaisille.

10.10.2019 jätetyssä muutoshakemuksessa ilmoitusalueeseen esitetään liitettäväksi tulevat Raide-Jokerin sekä uuden HKL:n linja-autovarikon alueet Vartiokylässä Viilarintiellä ja Ratasmyllyntiellä. Liitosalueiden sijainnit on esitetty alla olevassa kartassa.

Raide-Jokerin tulevalla varikkoalueella Viilarintien varressa on sijainnut linja-autovarikko 1960-luvulta lähtien. Uuden linja-autovarikon alueella ei ole ollut mainittavaa toimintaa 1970-luvun jälkeen, kun metroraiteen rakentamisen jälkeen alue muuttui pois viljelyskäytöstä. Alueella on tehty täyttöjä 1970- ja 1980-luvuilla.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

1930-luvulla ilmoitusalue ja ratalinjauksen lähiympäristö on ollut pääosin peltoa tai metsää Huopalahtea ja Oulunkylää lukuun ottamatta. Hankealuetta ympäröivät kaupunginosat ovat kehittyneet erityisesti 1950-1960 -luvuilla, jolloin rakentaminen on ollut kiivasta.

Maaperän pilaantumiselle ilmoitusalueella ei ole esitetty yksittäistä syytä tai ajankohtaa. Oletettavasti pilaantuneisuus on aiheutunut erilaisten aluerakentamishankkeiden aikana 1950-luvulta eteenpäin sekä ilmoitusalueella myöhemmin harjoitetun teollisen toiminnan seurauksena.

Muut päätökset ja alueen aiemmat kunnostukset

Raide-Jokerin ratalinjauksen rakentamisalueelle on annettu 1.3.2019 Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluyksikön päällikön päätös 21 § pilaantuneen maaperän puhdistamisesta.

Hankealueella tai sen rajalla on tehty maaperän kunnostusta 2000-luvulla Viilarintiellä, Mekaanikonkadulla, Viikinportilla, Pirjontiellä ja Eliel Saarisen tiellä (entinen Maiju Lassilan tie).

Ilmoitusalueen aiemmista kunnostuksista on julkaistu seuraavat loppuraportit:

- Viilarintie, Kunnostuksen loppuraportti, Golder Associates Oy, 3.5.2013.
- Mekaanikonkatu, Kunnostuksen loppuraportti, Golder Associates Oy, 8.4.2005.
- Viikinportti 2, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen loppuraportti, WSP Oy, 9.4.2010.
- Pirjontie 1, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen loppuraportti, Vahanen Environment Oy, 13.2.2012.
- Maiju Lassilan tie 10, Kunnostuksen loppuraportti, Finnish Consulting Group Oy, 24.10.2011.

Viilarintiellä poistettiin maaperän kunnostamisen yhteydessä vuonna 2013 arseenilla ja PAH-yhdisteillä pilaantuneita maa-aineksia yhteensä 225 kuutiometriä.

Mekaanikonkadulla poistettiin vuonna 2005 kadunrakentamisen yhteydessä noin 1290 kuutiota lievästi raskasmetalleilla pilaantunutta maa-ainesta.

Osoitteessa Viikinportti 2 kunnostettiin vuonna 2009 pilaantunutta maaperää. Kiinteistöltä poistettiin alueen pohjarakentamisen yhteydessä metalleilla ja öljyhiilivedyillä voimakkaasti pilaantunutta maa-ainesta 918 tonnia. Kunnostuksen yhteydessä pilaantuneisuuden todettiin jatkuvan työmaa-alueen ulkopuolelle Viikintien reunalla kulkevan pyörätien alle. Kunnostusalueen reunaan asennettiin suodatinkangasta ja huomioverkkoa.

Osoitteessa Pirjontie 1 poistettiin vuonna 2011 voimakkaasti öljyhiilivedyillä pilaantuneita maita 262 tonnia rakennuksen purun ja lämmitysöljysäiliön poiston yhteydessä. Kaivannon eteläreunaan jalkakäytävän läheisyyteen 1,0–2,0 metrin syvyyteen jäi öljyhiilivedyillä lievästi pilaantuneita maita. Pilaantuneita maita ei voitu kaivaa jalkakäytävän puolelta rakenteiden vakavuuden säilyttämisen takia. Pilaantuneen alueen päälle tehtiin eristysrakenteeksi savipato.

Entisellä Maiju Lassilan tie 10 (nykyisin Eliel Saarisen tie) kiinteistöltä poistettiin vuonna 2011 huoltoasematoiminnan päättyessä öljyhiilivedyillä ja PAH-yhdisteillä pilaantunutta maata yhteensä 4253 tonnia. Kohteen eteläpuolella, kevyenliikenteen väylän suuntaisesti todettiin bentseenin aiheuttamaa pilaantuneisuutta, joka jatkui kaivuteknisesti vaikeisiin kohtiin betonisen viemäröintiputken alle sekä vesijohtoja ympäröivään maahan. Työmaakaivannon seinämään ja pohjaan asennettiin HDPE-kalvo.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004, 6/400/2010 ja VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään 18.5.2018 (§ 101) siirtänyt tämän toimivallan 1.6.2018 alkaen ympäristönsuojeluyksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille 20.12.2018.

Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja:

- Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala, Rakennukset ja yleiset alueet, Raide-Jokeri Helsingissä - kunnostuksen yleissuunnitelma, joulukuu 2018 Ramboll Finland Oy.

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamispäätöksen muuttamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille 10.10.2019

Muutosilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

- Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala, Rakennukset ja yleiset alueet, Raide-Jokeri Helsingissä – Pima-ilmoitusalueen laajennus, lokakuu 2019 Ramboll Finland Oy.
- Valtakirja, 7.10.2019, Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL).

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Hankealue sijaitsee lähes täysin olemassa olevalla katualueella, jossa maaperän ylimmät kerrokset koostuvat pääosin täyttömaasta ja katu-alueilla olevista rakennekerroksista. Rakennekerrosten paksuus kaduilla on tutkimusten mukaan vaihdellut noin 1–2 metrin välillä. Hankealueen itäosassa, Viikintien ja Viilarintien varressa, sijaitsee vanha junaradan ratapenkka, jossa maa on lähinnä hiekkaa.

Raide-Jokerin hankealue ylittää Helsingissä yhteensä viisi vesistöä: Mätäjoen, Haaganpuron, Vantaanjoen, Viikinojan ja Mustapuron. Hankealueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet ovat 3–4 kilometrin etäisyydellä. Katujen rakennekerroksissa ja niiden alapuolella liikkuu todennäköisesti orsi-/pohjavettä usealla alueella.

Laajennusalue sijaitsee savi- ja hiekka-silttialueella, jossa maaperän ylimmät kerrokset koostuvat pääosin täyttömaasta ja rakennekerroksista. Laajennusalueilla ei sijaitse varsinaisia pintavesistöjä tai luokiteltuja pohjavesialueita. Mustapuro sijaitsee noin 30 metrin päässä laajennusalueen itäreunasta. Uuden bussivarikon hulevedet johdetaan rakennettavan hulevesialtaan jälkeen mustapuroon rakentamisen ja tulevan käytön aikana.

Haitta-ainetutkimukset

Vuonna 2018 ilmoitusalueella tehtiin maaperän pilaantuneisuustutkimuksia Takkatie-Arinatiellä, Pitäjänmäentiellä, Vihdintien liikenneympyrän alueella, Eliel Saarisen tiellä, Maaherrantiellä sekä Maaherrantie-Pihlajamäentien alueella. Pilaantuneisuustutkimuksista on julkaistu seuraavat tulosraportit, jotka on liitetty Raide-Jokerin kunnostuksen yleissuunnitelmaan:

- Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Takkatie-Arinatie, Sitowise Oy, 16.10.2018.
- Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Pitäjämäentie, Sitowise Oy, 17.10.2018.
- Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Vihdintien liikenneympyrä, Sitowise Oy, 12.10.2018.
- Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Eliel Saarisen tie, Sitowise Oy, 17.10.2018.
- Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Maaherrantie, Ramboll Finland Oy, 17.10.2018.
- Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Maaherrantie-Pihlajamäentie, Ramboll Finland Oy, 17.10.2018.
- Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Viikintie, Ramboll Finland Oy, 17.10.2018.
- Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Viilarintie, Ramboll Finland Oy, 17.10.2018.

Laajennusalueella on tehty seuraavat tutkimukset ja kunnostukset:

- Maaperän haitta-ainetutkimukset, tutkimusraportti Roihupellon varikko, Viilarintie 5, Helsinki, Sitowise Oy, 31.8.2018.
- Maaperän haitta-ainetutkimukset, tutkimusraportti Roihupellon varikko, Viilarintie 5, Helsinki, Sitowise Oy, 5.12.2018.
- Vartiokylän varikko, Pohjaveden laatutarkkailu 2014, FCG 5.11.2014.
- Säilytyshallin alapuolisen maaperän pilaantuminen, Vartiokylän linja-autovarikko, Suomen IP-tekniikka Oy, 8.5.2007.
- Vartiokylän linja-autovarikko, pilaantuneen maaperän kunnostus, toimenpideraportti, Suomen IP-tekniikka 20.4.2015.
- Maaperän haitta-ainetutkimus, Helsinki, Roihupelto Ratasmyllyntie, Suomen IP-tekniikka Oy 14.9.2017.
- Maaperän haitta-ainetutkimus, Varikkotie 2, Sitowise 18.4.2019.

Tehtyjen maaperätutkimusten ja aiempien kunnostusten perusteella alkuperäisen ilmoitusalueen maaperässä on todettu pistemäisesti pilaantunutta maata Pitäjänmäentiellä, Eliel Saarisen tiellä, Pirjontiellä, Maaherrantiellä, Viilarintiellä sekä laajemmin Viikintiellä. Valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) mukaisten alempien ohjearvotasojen ylittäviä pitoisuuksia havaittiin arseenilla, kuparilla, lyijyllä, sinkillä, öljyhiilivedyillä ja bentseenillä (taulukko alla). Kynnysarvon ylityksiä on todettu laajasti metallien osalta, mutta paikallisesti myös öljyhiilivetyjen, PAH-yhdisteiden ja VOC-yhdisteiden osalta. Tutkimusten yhteydessä on havaittu myös pistemäisesti jätejakeita sisältäviä maa-aineksia.

Raide-Jokerin rakentamisen vaatimassa laajuudessa kaivettavaksi arvioitu pilaantuneen maa-aineksen kokonaismassamäärä alkuperäisellä ilmoitusalueella on 3620 kuutiometriä.

Laajennusalueella tehdyissä tutkimuksissa on todettu öljyhiilivedyillä ja PAH-yhdisteillä pilaantunutta maata tulevan Raide-Jokerin varikkoalueella sekä kynnysarvojen ylityksiä metallien, öljyhiilivetyjen, PAH-yhdisteiden ja VOC yhdisteiden osalta.

Laajennusalueella arvioidaan olevan noin 500 tonnia maita, joissa haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät alemman ohjearvon, 2000 tonnia maita, joissa haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät ylemmän ohjearvon ja 1000 tonnia maita, joissa haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät vaarallisen jätteen tason.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi on tehty riskitarkastelun avulla. Riskitarkastelussa käsitellään myös muita kuin hankealueella todettuja haitta-aineita, koska tutkimuspisteitä ei pystytty sijoittamaan kaikkiin haluttuihin kohtiin nykyisillä katualueilla. On hyvin mahdollista, että myöhemmin alueella todetaan muitakin haitta-aineita kuin nyt havaitut.

Maaperätutkimuksissa todettuja haitta-ainepitoisuuksia on verrattu valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitettyihin viitearvoihin. Vaarallisen jätteen raja-arvo perustuu Suomen ympäristökeskuksen ympäristöoppaassa 98/2002 esitettyihin ongelmajätteen raja-arvoihin. Vaarallisen jätteen raja-arvon ylittyminen ei tarkoita, että kaivettuna ko. maa-aines olisi automaattisesti vaarallista jätettä, vaan lopullinen luokittelu perustuu vaaraominaisuuksiin.

Pilaantuneilla alueilla esiintyvät haitta-aineet on jaettu kunnostustavoitteiden osalta kolmeen luokkaan niiden käyttäytymisen perusteella:

- Ryhmä 1: epäorgaaniset haitta-aineet pois lukien elohopea.
- Ryhmä 2: kulkeutumattomat orgaaniset yhdisteet.
- Ryhmä 3: kulkeutuvat orgaaniset yhdisteet sekä syanidi ja elohopea.

Ryhmän 1 epäorgaanisista haitta-aineista hankealueella on todettu arseenia, sinkkiä ja kuparia yli ylemmän ohjearvon olevina pitoisuuksina. Metallit ja puolimetallit ovat maaperässä käytännössä kulkeutumattomia. Mahdollinen kulkeutuminen voi tapahtua lähinnä maaperässä kulkevaan veteen liukenemisen kautta. Terveys- ja ekologisten riskien osalta ainoana mahdollisena altistumisreittinä pidetään suoraa kontaktia. Tulevalla maankäytöllä suora kontakti haitta-aineisiin on estetty radan rakennekerroksilla ja pintamateriaaleilla.

Ryhmän 2 kulkeutumattomiksi orgaanisiksi yhdisteiksi luokitellaan PAH-yhdisteet (pois lukien naftaleeni), PCB-yhdisteet, raskaat öljyhiilivetyjakeet (C21-C40). Kyseiset haitta-aineet ovat maaperässä käytännössä kulkeutumattomia, hyvin niukkaliukoisia ja heikosti haihtuvia. Alueella on todettu ryhmän 2 haitta-aineista raskaita öljyhiilivetyjä yli alemman ohjearvon. Koska kyseiset haitta-aineet eivät kulkeudu, eivätkä juurikaan liukene veteen tai haihdu, terveysriskien osalta mahdollinen altistumisreitti on suora kontakti. Tulevalla maankäytöllä suora kontakti on estetty. Niukkaliukoisten haitta-aineiden osalta on mahdollista, että haitta-aineita kulkeutuu hankealueen läpi kulkeviin pintavesistöihin. Kulkeutumisen ei kuitenkaan arvioida olevan merkittävää, ellei haitta-aineita ole maaperässä erittäin suurina määrinä.

Ryhmän 3 kulkeutuviksi yhdisteiksi luetaan VOC-yhdisteet, öljyhiilivetyjen keskitisleet (C10-C21), naftaleeni, bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit, elohopea ja syanidit. Näistä haitta-aineista hankealueella on todettu öljyhiilivetyjen keskitisleitä (C10-C21) ja bentseeniä yli alemman ohjearvotason pitoisuuksina. Tämän ryhmän yhdisteet voivat olla hyvin haihtuvia ja helposti maaperässä kulkeutuvia. Hankealueen rajalla sijaitsee herkkää maankäyttöä, kuten asuin- ja liikerakennuksia, ja hankealueen kautta kulkee useita pintavesistöjä, joista useammassa esiintyy myös uhanalaisia taimenia.

Alkuperäiselle ilmoitusalueelle asetetaan seuraavat kunnostustavoitteet:

- Ryhmä 1: ei kunnostustavoitetta
- Ryhmä 2: vaarallisen jätteen raja-arvotaso
- Ryhmä 3: ylempi ohjearvotaso

Kunnostuksen tavoitetasot eivät koske katualueiden ulkopuolisia kiinteistöjä, joissa kaivetaan pilaantunutta maa-ainesta tilapäisjärjestelyiden takia (kaivuluiskat, työmaateiden pohjat, tilapäiset johtokaivannot ym.). Näillä alueilla esitetään poistettavaksi kaikissa tapauksissa vain kaivutöiden takia kaivettava pilaantunut maa-aines.

Laajennusalueelle asetetaan seuraavat kunnostustavoitteet:

- Kunnostuksen lähtökohtana on poistaa hankealueen maaperästä haitta-aineita sisältävä maa-aines rakentamisen vaatimassa laajuudessa.
- HKL:n käyttöön jäävälle laajennusalueen osalle asetetaan kunnostustavoitteeksi ylempi ohjearvo.
- Maanomistajan käyttöön luovutettavalle alueelle asetetaan kunnostustavoitteeksi alempi ohjearvo.

Aluerajaukset ja kunnostustavoitteet laajennusalueen osalta on esitetty alla olevassa kuvassa.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Alue kunnostetaan massanvaihdolla Raide-Jokerin rakentamisen edellyttämällä aikataululla rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Eri osissa hankealuetta voi samanaikaisesti olla useita erillisiä työmaita. Kaivu tehdään pääasiallisesti kuivakaivuna luiskatuista tai tuetuista avokaivannoista. Pilaantuneet maa-ainekset kaivetaan lajittelevana kaivuna eri jakeisiin pilaantuneisuuden, jätteisyyden ja maalajin mukaan joko suoraan autoihin poiskuljetettavaksi tai läjitetään välivarastointavaksi hankealueelle kasoihin mahdollisia jatkotutkimuksia varten.

Pilaantuneisuusrajauksia tarkennetaan työn aikana tarvittaessa kaivannon seinämistä ja pohjista sekä kasoille läjitetyistä maista aistinvaraisten havaintojen, kenttämittausten ja laboratorioanalyysien avulla.

Mikäli kaivutöiden aikana hankealueella havaitaan poikkeavaa jätettä tai poikkeavaan pilaantuneisuuteen viittaavaa, tehdään tarvittavat laboratorioanalyysit materiaalin laadun selvittämiseksi.

Pilaantuneet maat ja jätteet, jotka eivät kelpaa hyödyntämiseen toimitetaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisellä tavalla pilaantuneita maa-aineksia. Maiden kuljetukset hankealueen ulkopuolisiin käsittelypaikkoihin tehdään kuormat peitettyinä. Ympäristötekninen valvoja laatii pilaantuneen maan kuljetuksista kuormakohtaiset siirtoasiakirjat.

Puhdistustyön laadunvalvonta

Pilaantuneiden maiden kunnostukseen perehtynyt valvoja ohjaa kaivua, pitää työmaakirjanpitoa ja toteuttaa tarvittavat mittaukset. Pilaantuneiden alueiden laajuuden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkistamiseksi toteutetaan lähtökohtaisesti ns. perusnäytteenottoa, jossa kaivettavista maista otetaan yksi näyte / 300 kuutiota kaivettavaa maata tai yksi näyte / 50 metriä kaivettavaa linjaa pitkin.

Perusnäytteenotosta siirrytään korkean riskin näytteenottoon, jos alueella on historiatietojen perusteella pilaantunutta maa-ainesta tai jos alueella havaitaan pilaantunutta tai jätteen sekaista maa-ainesta. Korkean riskin näytteenotossa otetaan vähintään yksi näyte / 150 kuutiota kaivettavaa maata tai yksi näyte / 30 metriä kaivettavaa linjaa pitkin.

Perusnäytteenotosta siirrytään aistinvaraiseen havainnointiin, jos kaivettava maa-aines on uudempaa kadun rakennekerrosta tai jos alue on tutkittu kattavasti eikä maassa ole todettu kynnysarvojen ylittäviä pitoisuuksia.

Maanäytteet tutkitaan seuraavasti:

- XRF-kenttämittarilla tutkitaan arseenin, kuparin, lyijyn ja sinkin pitoisuudet.
- Vähintään 10 % näytteistä tutkitaan antimonin, arseenin, elohopean, kadmiumin, koboltin, kromin, kuparin, lyijyn, sinkin, nikkelin, ja vanadiinin pitoisuudet laboratorioanalyyseillä.
- Öljyhiilivedyt, PAH yhdisteet ja VOC-yhdisteet tai muut orgaaniset haitta-aineet, joita aistinvaraisesti on syytä epäillä, tutkitaan näytteistä laboratorioanalyyseillä. Öljyhiilivetypitoisuuksia voidaan tutkia myös kenttäanalyyseillä. Kenttäanalyysituloksista vähintään 10 % varmistetaan laboratorionäytteillä.

Pilaantuneiden alueiden kaivantojen pohjien jäännöspitoisuudet tutkitaan ottamalla vähintään yksi edustava kokoomanäyte jokaista noin 200 neliömetrin aluetta kohti. Kaivantojen seinämien jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla kaivannon seinämistä yksi edustava kokoomanäyte maalajikohtaisesti jokaista noin 30 metriä kohti.

Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan samojen periaatteiden mukaisesti myös välivarastointialueilta niiden käytön päättymisen jälkeen.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Pilaantuneen maan kunnostustyöt lopetetaan, kun kaivualueilla saavutetaan tavoitepitoisuudet, tai kaivu lopetetaan kaivuteknisistä syistä. Hankealueen rajalle tehdään huomio- tai eristysrakenteita kohdekohtaisesti kunnostustöiden yhteydessä seuraavilla periaatteilla:

- Hankealueen rajalle tehdään eristysrakenne, jos alueen rajalla on kulkeutuvilla orgaanisilla haitta-aineilla pilaantunutta maata.
- Hankealueen rajalle tehdään huomiorakenne, jos alueen rajalla todetaan epäorgaanisilla tai liikkumattomilla orgaanisilla haitta-aineilla pilaantunutta maata.
- Hankealueen sisällä alueelle jäävien pilaantuneiden maa-ainesten päälle asennetaan huomioverkot.

Eristys- ja huomiorakenteet dokumentoidaan kunnostuksen loppuraporttiin.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työmaa-alue ja kaivannot aidataan tai merkitään siten, etteivät ulkopuoliset pääse työmaa-alueelle. Aitaan kiinnitetään pilaantuneen maan kunnostuksesta varoittavia kylttejä.

Pilaantuneiden maa-ainesten leviämistä ympäristöön ehkäistään peittämällä pilaantuneiden maa-ainesten kuormat. Ilmoitusalueella välivarastoitavat maa-aineskasat peitetään tarvittaessa, jos on riski haitta-aineiden leviämisestä pölyämällä.

Työnaikaiset terveyshaitat ehkäistään työsuojelullisin keinoin. Normaaliin maanrakennusurakointiin liittyvien terveysriskien lisäksi kunnostustyössä voi altistua pilaantuneille maa-aineksille. Työntekijät käyttävät henkilökohtaisia suojavarusteita. Työturvallisuusasioiden noudattaminen on urakoitsijan vastuulla.

Veden tutkiminen ja käsittely

Syntyvät kaivantovedet johdetaan vedenlaadun mukaan joko hulevesiviemäriin, maastoon tai jätevesiviemäriin. Vesien johtaminen hulevesiviemäriin tai maastoon tehdään Helsingin kaupungin työmaavesiohjeen mukaisesti. Vesien viemäriin johtaminen tehdään HSY:n antaman viemäröintiluvan mukaisesti. Vedestä otetaan vesinäyte kerran viikossa pumppauksen aikana.

Jos vesi ei täytä johtamispaikan laatuvaatimuksia, se esikäsitellään ennen johtamista esimerkiksi kiintoaineksen erotuksella, öljynerotuksella, aktiivihiilisuodatuksella tai muulla soveltuvalla käsittelymenetelmällä. Vaihtoehtoisesti vedet voidaan myös kuljettaa luvanvaraiseen käsittelyyn.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostettavalla alueella rakentamisen takia kaivettavia maa-aineksia, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, voidaan käyttää alueella täyttöihin, mikäli ne ovat geoteknisiltä ominaisuuksiltaan siihen sopivia seuraavien periaatteiden mukaisesti:

- Kynnysarvomaita hyödynnetään vain alueilla, joissa on jo valmiiksi kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia. Vastaavalla tavalla maa-aineksia, jotka sisältävät yli alemman ohjearvotason olevia pitoisuuksia, hyödynnetään vain alueella, jossa on todettu kyseisellä tasolla olevia pitoisuuksia.
- Pintamaassa (0–0,5 metrin syvyydellä) hyödynnettävissä maa-aineksissa haitta-ainepitoisuudet ovat alle alempien ohjearvotasojen pois lukien ryhmän 3 haitta-aineet, joiden pitoisuudet ovat alle kynnysarvotason.
- Pintakerrosten tai muun tiiviin rakenteen alla hyödynnettävissä maa-aineksissa ryhmän 1 haitta-aineiden pitoisuudet ovat alle vaarallisen jätteen tason, ryhmän 2 haitta-aineiden pitoisuudet ovat alle ylempien ohjearvojen ja ryhmän 3 haitta-aineiden pitoisuudet ovat alle alempien ohjearvojen.
- Laajennusalueella hyödynnettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ovat alle alempien ohjearvojen.

Maa-aineksia, joissa ryhmien 1-3 haitta-aineiden pitoisuudet ovat yli kynnysarvojen, hyödynnetään vähintään yhden metrin etäisyydellä keskimääräisestä pohjaveden pinnan tasosta.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Mikäli kunnostustyön yhteydessä havaitaan aiemmista tutkimuksista poikkeavaa pilaantuneisuutta, asiasta ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluyksikköön ja tarkennetaan tarvittaessa kunnostustavoitteita ja -tapoja.

Tiedottaminen ja raportointi

Kohteen ympäristötekninen valvoja tai urakoitsija vastaa kohteen kirjanpidosta. Työmaapäiväkirjaan merkitään mm. tiedot alueelta viedyistä pilaantuneista maa-aineksista, tiedot otetuista näytteistä, haitta-ainepitoisuuksista ja loppusijoituskohteista.

Kunnostuksesta laadittavassa loppuraportissa esitetään mm. kohteen tunnistetiedot, kunnostustavoitteet, luvat, poistettujen massojen määrä ja haitta-ainepitoisuudet, loppusijoituskohteet, kunnostustyön toteutus, mahdolliset poikkeamat suunnitelmasta, maa-ainesten hyötykäyttö, vesien käsittely, jäännöspitoisuustiedot ja muut työnaikaiset analyysitulokset sekä kartta kunnostetuista alueista.

Kunnostuksen aloittamisesta sekä lopettamisesta ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille.

Puhdistustyön ajankohta

Raide-Jokerin rakentamisaikataulun perusteella kunnostustyöt tehdään vuosina 2019–2023.

Ilmoituksen käsittely

Tarkastus

Ympäristöpalvelut ei ole tehnyt alueelle tarkastusta.

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Alkuperäisen ilmoituksen vireilläolosta lähettiin kuulemiskirjeet (15.1.2019) hankerajauksen sisäpuolella kokonaan tai osittain olleiden kiinteistöjen omistajille, joille asianosaisina varattiin tilaisuus antaa muistutus ilmoituksesta.

Uudenmaan ELY-keskuksen L-vastuualueen muistutuksen mukaisesti 25.1.2019 lähetettiin vielä erillinen kuulemiskirje Väylävirastolle koskien heidän hallinnoimaa kiinteistöä. Kaksi asianosaista jätti ilmoituksesta muistutuksen.

Uudenmaan ELY-keskuksen L-vastuualueen muistutus

Uudenmaan ELY-keskuksen L-vastuualue jätti ilmoituksesta muistutuksen 25.1.2019, jossa todetaan, että mikäli pilaantuneen maaperän kunnostus edellyttää työskentelyä maantien tiealueilla tulee sille hakea työlupaa Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Uudenmaan ELY-keskuksen L-vastuualue toteaa myös, että maaperän kunnostus ei saa vaurioittaa maantien tierakenteita eikä kunnostus saa horjuttaa maantien vakautta. Työluvassa annetaan tarkemmat ohjeet ja ehdot työn suorittamiseksi.

Uudenmaan ELY-keskuksen L-vastuualue suhtautuu myös kielteisesti hulevesien ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen maantien sivuojaan.

Väyläviraston muistutus

Väylävirasto jätti ilmoituksesta muistutuksen 7.2.2019, jossa se toteaa, että Raide-Jokeri hankkeen tulee hyvissä ajoin ilmoittaa väylävirastolle, milloin töitä tehdään väyläviraston hallinnoimalla tai siihen rajautuvalla alueella. Ilmoituksen yhteydessä tulee esittää tarkat työalueet, aikataulut kohdekohtaisesti ja yksityiskohtaisesti, mahdolliset tilapäisjärjestelyt sekä työmaasta vastaavan henkilön ja hänen varahenkilönsä yhteystiedot.

Väylävirasto lisäksi huomauttaa, että työskenneltäessä väyläviraston alueella tulee huomioida väyläviraston omat turvallisuusohjeet ja toteuttaa tutkimukset ja kunnostustyöt käytössä olevien hyvien toimintatapojen mukaisesti. Rakentamiseen liittyvistä toimenpiteistä ei saa aiheutua haitta-aineiden leviämisriskin lisääntymistä. väyläviraston alueella ei saa myöskään hyödyntää muualta tuotuja haitta-ainepitoisia maa-aineksia.

Väylävirasto toteaa myös, että väyläviraston alueella tehdyn rakentamisen tai tilapäisjärjestelyiden päättymisen jälkeen alue tulee saattaa rakentamista edeltäneeseen tilaan, ellei muusta sovita. Väyläviraston edustajalle on varattava mahdollisuus tarkastaa pilaantuneen maaperän kunnostamiseen liittyvät rakennesuunnitelman ja tehdä tarvittaessa työmaakäyntejä, kun toimitaan väyläviraston alueella. Väyläviraston alueella tehdyistä toimenpiteistä tulee toimittaa raportti väylävirastolle töiden päätyttyä.

Lopuksi väylävirasto toteaa, että rakennushankkeen päättymisen jälkeen tulee Väylävirastolle ilmoittaa vastuutaho, joka vastaa myöhemmin mahdollisesti havaittavista, rakentamisen aiheuttamista toimenpidetarpeista ja kustannuksista.

Ilmoittajan vastine

Helsingin kaupungin rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuudelle varattiin mahdollisuus jättää vastaselitys annettuihin muistutuksiin. Helsingin kaupungin rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuus ilmoitti sähköpostilla 8.2.2019, että muistutuksissa esitetyt asiat tullaan huomioimaan rakentamisen yhteydessä eikä kaupunki anna erillistä selitystä.

Ilmoitusalueen laajennushakemuksesta ei järjestetty kuulemista tai pyydetty lausuntoja, koska kuultavia asianosaisia laajennusalueen osalta ei ole.

Ratkaisu

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuuden ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen muutoshakemuksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Helsingissä Raide-Jokerin hankealueella, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Ilmoitusalueen maaperän puhdistustavoitteina voidaan pitää ilmoituksessa ja muutoshakemuksessa esitettyjä haitta-aineiden tavoitepitoisuuksia. (VNA 214/2007, JhL 32 §)

Pilaantuneet maa-ainekset on poistettava niin laajalta alueelta, että kunnostusta voidaan myöhemmin tarvittaessa jatkaa nyt kunnostettavan alueen rajalta Raide-Jokerin rakenteita vaarantamatta. (VNA 214/2007, JhL 32 §)

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros. (VNA 214/2007, JhL 32 §)

Alueelta tulee poistaa jätejakeet ja selvästi haitta-aineelta haisevat maa-ainekset, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (VNA 214/2007, JhL 3, 32 §,)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kaivua ohjaavat tutkimukset

Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet siten, että maa-ainekset voidaan luotettavasti ohjata haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti vastaanottopaikkoihin. Haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia ilmoituksen mukaisesti riittävästi. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuuksia, joita ko. kaivualueella on aiemmin havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (JhL 32 §, YSL 6 §)

Jäännöspitoisuustutkimukset

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on kaivualueelta sekä välivarastointialueilta otettava ilmoituksen mukaisesti kaivannon kokoon nähden riittävä määrä jäännöspitoisuusnäytteitä sekä kaivannon pohjasta että seinämiltä, jotta kaivualueelle jäävien haitta-ainepitoisten maa-ainesten laatu tulee luotettavasti varmistettua. Jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään ilmoituksessa esitettyjen haitta-aineiden sekä kaivutyön aikana mahdollisesti esiin tulevien muiden haitta-aineiden pitoisuudet. (JhL 32 §, YSL 6 §)

Tutkimusmenetelmien ja laitteiden luotettavuus

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella.

Jos kunnostusalueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan tai haihtuvan (ryhmä 3) haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on paikalle asennettava soveltuva eristysrakenne tai arvioitava eristysrakenteen tarve. Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikköön on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävistä eristys- ja huomiorakenteista ennen ko. rakenteiden asentamista. (JL 13 §, YSL 139 §)

Ympäristöpalveluille on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

Huomio- ja eristysrakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (JhL 32 §, YSL 139 §)

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, esikäsittelyn, välivarastoinnin, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (VNA 214/2007, JL 5, 15 §)

Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Pilaantuneiden maa-aineksien kuljetuskuormat tulee olla peitettynä aina, kun niitä kuljetetaan yleisillä teillä. (JL 13 §, VNA 179/2012 11 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantoihin mahdollisesti kertyvistä vesistä on tehtävä riittävästi tutkimuksia niiden laadun selvittämiseksi. Kaivantovedet voidaan toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin HSY:n antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. HSY:n antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluille ennen vesien johtamisen aloittamista. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöpalveluille erillinen suunnitelma. (YSL 155, 172 §)

6. Pilaantuneen maan-aineksen varastointi alueella

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn, analysoinnin ja mahdollisen hyötykäytön vaatiman ajan. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

Välivarastointitoiminta on sijoitettava ilmoitusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista tai muutakaan haittaa tai vaaraa ympäristölle ja terveydelle. (YSL 16 §, JL 13 §)

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Hyötykäytettävistä maa-aineksista ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle alueen tulevassa käytössä. Ilmoitusalueelta kaivettuja maa-aineksia, voidaan käyttää hyödyksi ilmoituksessa esitetyllä tavalla seuraavin poikkeuksin. Pinnoittamattomassa pintamaassa 20 senttimetrin syvyydelle voidaan hyödyntää vain maa-aineksia, joiden pitoisuudet ovat alle kynnysarvotason. Selvästi haitta-aineelta haisevia, alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia haitta-aineita, kadmiumia tai elohopeaa tai ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia lyijyä sisältäviä maa-aineksia ei saa käyttää hyödyksi. Alemman ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia saa hyödyntää vain alueilla, joissa on todettu kyseisellä tasolla olevia pitoisuuksia saman ryhmän haitta-aineilla. Maa-ainesten hyötykäytöstä on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöpalveluille ennen hyötykäytön aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista. (YSL 16, 32, 136 §, VNA 214/2007, 843/2017, JL 5, 6, 8 §).

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluille on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana otetuista näytteistä saadut tutkimustulokset oleellisesti poikkeavat aiemmista tutkimustuloksista tai on tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostussuunnitelmasta. Tarvittaessa on esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32 §, YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Pilaantuneisuuden jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn kunnostusalueen ulkopuolelle on viipymättä ilmoitettava ympäristöpalveluille ja kyseisen alueen maanomistajalle. Ympäristöpalveluille on toimitettava tarkasteltavaksi suunnitelma työn jatkamisesta tai tarvittavista toimenpiteistä kyseisellä paikalla. (JhL 21, 32 §, YSL, 134, 136, 172 §, JL 13 §)

9. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluille on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Jos kunnostustyö tehdään useassa osassa, jokaisesta osasta on tehtävä oma aloitusilmoitus. (YSL 172 §)

Puhdistustyön aikana ympäristöpalveluille tulee tiedottaa esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

Puhdistustyöstä on laadittava karttaliittein havainnoitu loppuraportti, joka on toimitettava ympäristöpalveluille ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä tiedot vähintään alueelta kaivetuista pilaantuneista maa-aineksista ja niiden sijoituspaikoista, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkiseurannasta. (JL 120 §, YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Kohteen maaperän arvioidaan pilaantuneen pääasiassa ennen vuotta 1994.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Muistutuksissa esitetyt seikat on päätöksen määräyksissä otettu huomioon.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Öljyhiilivetyjen kynnys- ja ohjearvot eivät perustu samaan teoreettiseen riskitarkasteluun kuin muilla PIMA-asetuksen liitteessä mainituilla aineilla, mutta niiden määrittelyssä on otettu karkeasti huomioon esimerkiksi aineiden kulkeutumismahdollisuus ja hajuhaitat. Koska jokaiseen määritellyistä öljyhiilivetyjakeista (>C5-C10, >C10-C21, >C21-C40) kuuluu ominaisuuksiltaan erilaisia aineita, öljyhiilivetyjen aiheuttamien haittojen ja riskien suuruuttaa ei voida yleensä luotettavasti arvioida pelkästään ohjearvoilla.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Kohteen kunnostustavoitteet on määritetty riskinarvioperusteisesti, jotta pilaantuneesta maasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle ja terveydelle.

Raide-Jokerin ilmoitusalueelle ja sitä reunustaville alueilla ollaan suunnittelemassa ja toteuttamassa tulevaisuudessa runsaasti asuin- ja liikekiinteistöjen täydennysrakentamista. Kunnostusalueeseen tulevaisuudessa rajautuva, mahdollisesti herkkä maankäyttö, voi edellyttää pilaantuneen maan kunnostamisen jatkamista Raide-Jokerin kunnostusalueen ulkopuolelle. Tämän vuoksi kunnostus tulee ulottaa riittävän laajalle alueelle, jotta kunnostusta on myöhemmin mahdollista tarvittaessa jatkaa nyt kunnostettavan alueen rajalta vaarantamatta Raide-Jokerin rakenteita.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esim. asennettujen putkien kautta käyttöveteen.

Alueella mahdollisesti sijaitsevilla erilaisilla jätejakeilla tai haisevilla maa-aineksilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Jätejakeiden ja haisevien maiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-ainesten kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa, on kaikista näytteistä tarpeen tutkia kaikkien niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä paikalla on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina.

Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratorioanalyyseillä varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää, ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Laboratoriomenetelmillä varmennetaan kenttämittausmenetelmien luotettavuus.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöpalveluille mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Pilaantuneen maan pölyäminen voi aiheuttaa em. haittoja, ja siksi pilaantuneen maan pölyäminen tulee huolellisesti estää esimerkiksi peittämällä maa-ainekset.

Pitämällä jätejakeet sekä eriasteisesti pilaantuneet maa-ainekset erillään estetään ympäristölle tai terveydelle aiheutuvaa vaaraa tai haittaa.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Veden tutkiminen ja käsittely

HSY:n luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöpalveluille ennen vesien viemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa. Suunnitelma veden johtamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

6. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella liikkuvien, työskentelevien tai asuvien ihmisten altistumista.

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle alueen tulevassa käytössä. Tämän vuoksi ympäristöpalvelut tarkastaa suunnitelman, jossa on käsitelty myös em. vaikutuksia riittävästi hyötykäytön teknisen toteuttamisen esittämisen lisäksi.

Kadmium, lyijy ja elohopea ovat ympäristölle haitallisia, pysyviä ja ravintoketjuissa kertyviä raskasmetalleja, joiden hyötykäyttörajojen tiukentaminen on perusteltua maaperän laadun heikentämiskiellon ja mahdollisten ympäristöhaittojen näkökulmasta.

Pintamaan riittävän puhtaustason varmistaminen on keskeinen lähtökohta erityisesti asuin- tai muuhun herkkään käyttöön otettavissa uudisrakennuskohteissa. Raide-Jokerin hankealueen tapauksessa pintamaalla voidaan katsoa olevan pilaantuneen alueen päätöksenteossa erityinen rooli siihen liittyvän riskipotentiaalin ja riskikäsityksen, toistuvan käytön ja muokkausten sekä olosuhteissa tapahtuvien luonnollisten muutosten vuoksi. Raide-Jokeri tulee sijaitsemaan pääosin tiiviin asutuksen keskellä, jolloin sen läheisyydessä tulee päivittäin kulkemaan hyvin suuri määrä eri ikäisiä ihmisiä sekä kotieläimiä mm. raidelinjausta reunustavia kevyen liikenteen väyliä pitkin. Paljaat päällystämättömät penkereet, luiskat ja nurmiradat ovat alttiina luonnolliselle eroosiolle sadevesien aiheuttaman pintavalunnan ja tuulen sekä raitiovaunun aiheuttaman ilmavirran vaikutuksen takia. 20 senttimetrin paksuinen kynnysarvopitoisuuden alittavan maan pintakerros voi koostua esimerkiksi nurmikon kasvukerroksesta.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella.

Hyötykäytettävät maa-ainesten määrä- ja laatutiedot ja sijainnit tulee dokumentoida loppuraportissa. Tietoja tarvitaan viranomaisvalvonnassa

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalvelut voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

9. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjallinen aloitusilmoitus ja tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneisuuden jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Loppuraportissa tulee esittää alueet, joihin jää alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisia maa-aineksia, jotta alueen mahdollisissa tulevissa kaivutöissä pilaantuneet maa-ainekset tiedetään ottaa huomioon.

Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 12.4.2019, 91 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Päätöksen antaminen ja voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi. Tämä päätös korvaa 1.3.2019 annetun Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluyksikön päällikön päätöksen 21 § pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Raide-Jokerin hankealueella.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun Helsingin kaupunkiympäristön toimialan rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuudelle.