Päätös Helsingin kaupungin Rakennetun omaisuuden hallintayksikön ympäristönsuojelulain 119 §:n mukaisesta koetoimintailmoituksesta, joka koskee betonimurskeen tiivistyskoetta ja betonimurskeen teknisen käyttäytymisen tutkimista meritäytöissä
Päätös Helsingin kaupungin Rakennetun omaisuuden hallintayksikön ympäristönsuojelulain 119 §:n mukaisesta koetoimintailmoituksesta, joka koskee betonimurskeen tiivistyskoetta ja betonimurskeen teknisen käyttäytymisen tutkimista meritäytöissä
Päätös
Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on tehnyt ympäristönsuojelulain 119 §:n mukaisen ilmoituksen johdosta seuraavan päätöksen:
Ilmoitus
Ilmoituksen tekijä
Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala, Rakennukset ja yleiset alueet, Rakennetun omaisuuden hallinta, Elimäenkatu 5, 00510 Helsinki
Y-tunnus: 0201256-6
Yhteyshenkilö: Mikko Suominen, puh. 09 3103 9232, mikko.suominen@hel.fi
Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 119 §:n mukaan koeluonteisesta toiminnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus lupaviranomaiselle viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista.
Valtioneuvoston ympäristönsuojelusta antaman asetuksen (713/2014) 2 §:n 1 momentin kohdan 12b mukaan lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.
Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto on päätöksellään 22.5.2017 § 93 siirtänyt päätösvaltansa kyseisten ilmoitusten käsittelyssä ympäristönsuojeluyksikön päällikölle.
Asian vireille tulo
Ilmoitus on tullut vireille 22.10.2018. Ilmoitusta on täydennetty 12.11.2018 ja 13.11.2018.
Ilmoituksen sisältö
Ilmoitus koskee pudotustiivistämällä tehtävää betonimurskeen tiivistyskoetta Tritoninpuistossa Jätkäsaaressa. Kokeen tavoitteena on testata betonimurskeen tiivistymistä vedenalaisissa täytöissä sekä betonimurskeen ympäristövaikutuksia vesiympäristössä. Tiivistyskoe on tarkoitus aloittaa marraskuussa 2018.
Pääkaupunkiseudulla puretaan jatkuvasti rakennuksia ja rakenteita, mistä muodostuu merkittäviä määriä betonijätettä. Betonijäte pyritään ensisijaisesti hyödyntämään väylärakenteissa. Betonijätettä muodostuu kuitenkin niin suuria määriä, että sitä joudutaan myös kuljettamaan pitkien etäisyyksien päähän Helsingistä toisarvoisiin täyttöihin ja vastaaviin käyttötarkoituksiin.
Helsingin edustalle on suunniteltu tulevaisuudessa laajoja meritäyttöjä mm. Hernesaareen, Hanasaareen, Koivusaareen, Kruunuvuoren rantaan ja Korkeasaaren rantaan. Kaupungin muutamien aluerakentamiskohteiden meritäytöissä on hyödynnetty betonimursketta. Betonimurskeen teknistä käyttäytymistä näissä täytöissä ei ole tarkemmin tutkittu.
Tiettävästi Suomessa ei ole tutkittu betonimurskeesta tehdyn meritäytön tiivistämistä pudotustiivistämällä. Kyseistä asiaa ei ilmoituksen mukaan ole mahdollista tutkia pelkästään laboratoriomittakaavassa, vaan sitä on tutkittava koetiivistyksellä.
Betonimurskeen tiivistyskoe on tarkoitus tehdä Tritonin puistossa Jätkäsaaressa (kuva 1). Puiston meritäytöt on tehty 2010-luvulla Länsimetron tunnelin rakentamisessa muodostuneella louheella. Tritonin puiston kohdalla louhetäyttöjä ei ole pudotustiivistetty. Alueen pohjavesi on pääasiassa merivettä ja pohjavedenpinnan taso vaihtelee merivedenpinnan vaihteluiden mukaan.
Kuva 1. Koealueen sijainti Tritonin puistossa
Tiivistyskoe etenee seuraavien toteutusperiaatteiden mukaisesti:
- koealueelle valitaan optimaalinen sijainti, joka merkitään maastoon
- koealueen louhetäyttöä leikataan niin, että sen pinta on lähellä meren pinnan tasoa, minkä jälkeen koealue pudotustiivistetään. Tässä on tavoitteena saada kaivutason alapuoleiset kerrokset mahdollisimman painumattomiksi
- koealue kaivetaan mahdollisimman jyrkillä turvallisilla luiskilla
- koealueen pohjaan asennetaan esim. teräslevyjä (n. 1m x 1m) pohjan painumaseurantaa varten
- täyttö tehdään kaivannon päädystä alkaen yhdellä materiaalilla kerrallaan (kuva 2)
- täyttömateriaalista otetaan näytteet syvyysväleiltä 0‐1 m, 1‐2 m, jne.
- tehdään pudotustiivistys, jonka aikana seurataan kiihtyvyysantureilla täytön painumaa ja kantavuutta
- porataan tiivistettyjen täyttöjen läpi ja mitataan vastusta
- kaivinkoneella otetaan näytteet tiivistetyistä kerroksista ja verrataan rakeisuutta täyttövaiheessa otettuihin näytteisiin
- koerakenteen päälle rakennetaan painopenger
- painopenkereen ja pohjan painumaa mitataan mahdollisimman pitkällä ajalla
Kuva 2. Koealueen täyttöperiaate
Täytössä on tarkoitus käyttää betonimurskeita, joiden raekoot ovat 90 mm, 150 mm ja 300 mm. Kahden viimeisimmän osalta rakeisuus ylittää valtioneuvoston eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa antamassa asetuksessa (843/2017) määritetyn rajan. Muilta osin betonimurskeet täyttävät asetuksessa peitetylle kenttärakenteelle asetetut kriteerit. Täytössä tullaan lisäksi käyttämään koealueelta kaivettua pienlouhetta, jonka raekoko on 300 mm. Täyttöihin on tarkoitus sijoittaa yhteensä 3 689 tonnia betonimursketta ja 1 856 tonnia louhetta.
Koealueen pohjan suunniteltu pinta-ala on 280 m2 ja yläpinnan pinta-ala 850 m2. Valmiin koerakenteen yläpinta on hieman vallitsevan maanpinnan alapuolella (n. +1,5 m) ja rakenteen alapinta ulottuu n. tasolle -3,5 m.
Koerakenne tullaan jättämään maahan, jotta rakenteen toimivuutta ja ympäristövaikutuksia voidaan tarkastella myös pitkällä aikavälillä.
Ympäristövaikutusten tarkkailu
Koealueelle ja sen läheisyyteen asennetaan yhteensä kolme pohjaveden havaintoputkea koerakenteen mahdollisten ympäristövaikutusten tarkkailemiseksi. Yksi havaintoputki sijoitetaan koealueelle ja asennetaan koerakenteen päälle rakennettavan esikuormituspenkereen läpi. Koealueen ulkopuolisista pohjaveden havaintoputkista yksi asennetaan koealueen ja meren väliselle alueelle ja toinen koealueen ja viereisen asuinrakentamiselle varatun tontin väliin. Pohjavesiputkien siivilät asennetaan kattamaan koko koerakenteen syvyysulottuma.
Koerakenteen vaikutuksia alueen pintavesiin tarkkaillaan kahdesta pisteestä. Näistä yksi sijaitsee meressä koealueen kohdalla ja toinen, Jätkäsaaren vesialueiden yhteistarkkailuohjelman tutkimuspiste TP103, sijaitsee 100 - 120 metrin etäisyydellä rantaviivasta.
Ennen koerakenteen rakentamista otetaan asennettavista havaintoputkista sekä alueelle perustettavasta pintavesipisteestä alueen nykytilaa kuvaavat ns. nollanäytteet. Ensimmäiset tarkkailunäytteet otetaan kuukauden kuluttua koerakenteen rakentamisesta, minkä jälkeen näytteenottoa jatketaan kolmen kuukauden välein kahden vuoden ajan. Tämän jälkeen näytteenottoa harvennetaan tehtäväksi kerran vuodessa niin pitkään kun koetoiminnan vaikutuksia halutaan seurata tai mikäli todetut pitoisuudet edellyttävät tarkkailun jatkamista. Jätkäsaaren merialueen yhteistarkkailun näytteenottopisteestä TP103 näytteitä otetaan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.
Vesinäytteistä analysoidaan pH, sähkönjohtavuus, kiintoaines, liukoiset metallit (Sb, As, Ba, Cd, Cr, Cu, Hg, Pb, Mo, Ni, V, Zn, Se), fluoridi, kloridi ja sulfaatti. Kentällä näytteenoton yhteydessä mitataan pohjaveden pinnankorkeus ja lämpötila sekä kirjataan ylös aistinvaraiset arviot näytteistä (ulkonäkö, haju).
Laboratorioanalyysit suoritetaan akkreditoidussa laboratoriossa standardien mukaisesti (ISO, SFS tai vastaavan tasoinen yleisesti käytössä oleva kansallinen tai kansainvälinen standardi).
Raportointi
Koetoiminnasta laaditaan loppuraportti toiminnan päätyttyä. Loppuraportti sisältää kuvauksen ympäristötarkkailun suorittamisesta, tarkkailun tulokset ja tulosten tulkinnan. Loppuraportissa voidaan tarvittaessa esittää myös jatkoseurantaohjelma. Näytteenoton tulokset taulukoidaan ja toimitetaan tilaajalle kerran vuodessa. Tarvittaessa ympäristöseurannasta voidaan vuosittain laatia myös erillinen väliraportti.
Lausunnot ja asianosaisten kuuleminen
Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, ilmoituksen vireilläolosta ei ole ilmoitettu eikä asianosaisia ole kuultu, koska ilmoitetun toiminnan ei voida katsoa olennaisesti vaikuttavan ympäristön tilaan tai terveydellisiin olosuhteisiin.
Ratkaisu
Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö päätti hyväksyä Helsingin kaupungin Rakennetun omaisuuden hallintayksikön ympäristönsuojelulain 119 §:n mukaisen koetoimintailmoituksen, joka koskee betonimurskeen tiivistyskoetta ja betonimurskeen teknisen käyttäytymisen tutkimista meritäytöissä Tritonin puistossa, seuraavin määräyksin:
- Koetoimintajakson aloittamisesta ja lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluyksikköön. (YSL 122 §)
- Koerakenteeseen sijoitettavan betonimurskeen ympäristökelpoisuus on varmistettava valtioneuvoston eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa antaman asetuksen (843/2017) liitteen 3 mukaisilla laadunvalvontatutkimuksilla. Murskeessa olevien haitallisten aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet eivät saa ylittää asetuksen liitteessä 2 peitetylle kenttärakenteelle asetettuja raja-arvoja. (YSL 122 §, Vna 843/2017)
- Koealueella käsiteltävän pienlouheen seassa mahdollisesti olevan muovijätteen leviäminen ympäristöön on estettävä esim. rakenteellisin keinoin tai alueen säännöllisellä tarkkailulla ja siivouksella. (YSL 122 §, JL 72 §, 73 §)
- Toiminnan ympäristövaikutuksia on tarkkailtava ilmoituksen liitteenä olevan, 22.10.2018 päivätyn tarkkailuohjelman (Ramboll Finland Oy: Betonimurskeen pudotustiivistyskoe Ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma) mukaisesti.
Tarkkailutulokset on toimitettava niiden valmistuttua tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluyksikköön (ymk@hel.fi). Ensimmäisten näytetulosten yhteydessä on toimitettava myös tiedot alueelle perustetuista pinta- ja pohjavesitarkkailupisteistä.
Ympäristönsuojeluyksikkö voi tulosten perusteella päättää tarkkailun muuttamisesta tai lopettamisesta. (YSL 6 §, 122 §) - Toiminnasta on pidettävä kirjaa. Kirjanpitoon on merkittävä kaikki koeluonteisen toiminnan ja sen ympäristövaikutusten kannalta oleelliset tiedot.
Koeluonteisesta toiminnasta on laadittava kirjanpitoon perustuva yhteenvetoraportti, joka on toimitettava Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluyksikköön kuukauden kuluessa koeluonteisen toiminnan lopettamisesta. Raportista on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot:
- tiedot toteutuneesta koerakenteesta (sijainti kartalla, pinta-ala, leikkauspiirustukset)
- tiedot koealueelle sijoitetusta pienlouheesta ja betonimurskeesta (määrä, laatu, alkuperä)
- betonimurskeen laadunvalvontatutkimusten tulokset (YSL 172 §)
Päätöksen perustelut
Ilmoituksen mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 122 §:n edellytykset, kun otetaan huomioon ilmoituksessa annetut selvitykset ja päätökseen sisältyvät määräykset.
- Koeluonteisen toiminnan tulee olla luonteeltaan rajattua ja lyhytaikaista ottaen huomioon toiminnan ja kokeilun tarkoitus.
- Ympäristönsuojelulain 122 §:n mukaan koeluonteista toimintaa koskevassa päätöksessä on annettava tarpeelliset määräykset toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.
- Kaupungin vesitäyttöihin sijoitetun louheen sekaan on havaittu hautautuneen jonkin verran louhinnoista yli jääneitä muovisia räjäytyslankoja. Louheen kaivamisessa ja muussa käsittelyssä on huolehdittava siitä, ettei näitä jätteitä pääse leviämään mereen tai muualle ympäristöön.
- Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Jos haitallisia ympäristövaikutuksia ilmenee, on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin haittojen synnyn estämiseksi ja haittojen korjaamiseksi.
- Kirjanpitoa ja raportointia koskeva määräys on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi.
Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Ilmoituksen käsittelystä peritään 650,00 euron maksu (Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa, kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto 24.11.2017, 88 §). Lasku toimitetaan ilmoittajalle erikseen Helsingin kaupungin taloushallintopalvelusta.
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 119, 122, 172 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §
Jätelaki (646/2011) 72, 73 §
Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017)
Päätös tullut nähtäväksi 21.11.2018
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella Vaasan hallinto-oikeudelta.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- asianosainen
- se, jonka oikeutta tai etua päätös saattaa koskea
- rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät
- toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät
- elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
- muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä päätöksestä katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana.
Päätöksen katsotaan tulleen muiden valitukseen oikeutettujen tietoon silloin, kun se on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen ja valituksen toimittaminen
Valitusviranomainen on Vaasan hallinto-oikeus.
Vaasan hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | vaasa.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Vaasan hallinto-oikeus |
PL 204 | |
65101 VAASA | |
Faksinumero: | 029 56 42760 |
Käyntiosoite: | Korsholmanpuistikko 43 |
65100 Vaasa | |
Puhelinnumero: | 029 56 42780 |
Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00–16.15.
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Kirjaamon asiointiosoitteet ovat seuraavat:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | Helsingin kaupungin kirjaamo |
PL 10 | |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.