YIT Infra Oy:n ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta osoitteessa Paperitie 2

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on hyväksynyt YIT infra Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

YIT Infra Oy, PL 169

Y-tunnus: 2138243-1

Yhteyshenkilö: Aura Nousiainen, Pöyry Finland Oy
puh: 044 576 1669, sähköposti: aura.nousiainen@poyry.com

Alueen omistaja ja haltija

Alueen omistaa Helsingin kaupunki ja sitä hallitsee YIT Infra Oy.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Alue sijaitsee Helsingin 32. kaupunginosassa (Konala), korttelin 32055, kiinteistöllä 91-407-2-383 ja 91-407-3-249, osoitteessa Paperitie 2. Alue on pinta-alaltaan noin 3200 m² ja kunnostettava alue 440 m². Pilaantuneisuus on rajoittunut entisen asfalttiaseman asfaltin alapuoliseen pintamaahan.

Idässä sijaitsee virkistyskäytössä oleva metsikkö. Naapurikiinteistöllä pohjoispuolella on Lohja Ruduksen tiili- ja betonijätteen kierrätysasema ja länsipuolella Konalan sortti-asema. Etelässä on polttoaineen jakelun kylmäasema ja tukkumyynnin liikehuoneisto.

Kohdekiinteistö sijaitsee Helsingin vuoden 2002 yleiskaava-alueella. Kaavassa tontti on varattu teollisuus-ja varastokäyttöön.

Tutkimusalueen eteläpuolella on sijainnut Lemminkäisen asfalttiasema vuosina 1984-2001. Alueella on ollut asfaltinvalmistukseen tarvittavien laitteiden lisäksi mm. korjaamohalli, muuntaja, kaksi bitumisäiliötä ja kaksi polttoainesäiliötä. Aikaisempien tutkimusten perusteella alueella on jätettä sisältäviä maa-aineksia. Rakennukset purettiin vuonna 2001, maaperä kunnostettiin ja kaivannot täytettiin puhtailla kaivumailla. Alueen vanhojen ilmakuvien perusteella kunnostusalueelle on edellä mainittujen kunnostusten aikoihin rakennettu asfalttiasema.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Alue on pilaantunut aiemman maankäytön seurauksena. Pääasiallisia haitta-aineita ovat öljyhiilivedyt.

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Kiinteistöllä on tehty kunnostus vuonna 2002. Tuolloin tontilta poistettiin pilaantunutta maa-ainesta yhteensä 1660 tonnia. Lisäksi Paperitiellä käytettiin koetoiminnassa 300 m³ voimakkaasti pilaantunutta maata. Voimakkaasti pilaantunut maa-aines stabiloitiin koerakenteessa kuuma-asfalttitekniikalla.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Helsingin kaupungin johtamisen jaosto on päätöksellään 22.5.2017 § 93 siirtänyt tämän toimivallan 1.6.2017 alkaen ympäristönsuojeluyksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikköön 10.9.2018.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

YIT Infra Oy, ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta, Paperitie 2.

Kunnostussuunnitelma YIT Infra Oy, Paperitie 2.

Kunnostussuunnitelmaa on täydennetty sähköpostiviesteillä 26.9., 27.9. ja 29.10.2018 Aura Nousiainen, Pöyry Finland Oy sekä tutkimusraportilla 23.10.2018, Pöyry Finland Oy: YIT Infra Oy, Entisen asfalttiaseman maaperän lisätutkimukset Paperitie 2, Helsinki

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Pohjavesi, pintavesi ja maaperä

Kohde ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin luokiteltu, vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue sijaitsee noin 2,5 kilometriä koilliseen (Kaivoksela 0109202). Lähin varavedenottamona toimiva Valkealähde, sijaitsee koillisessa noin 15 kilometrin päässä tutkimusalueesta. Karttatarkastelun perusteella pohjaveden virtaussuunta on kohteesta pohjoiseen.

Lähin pintavesi on Vantaan Lammaslampi, joka sijaitsee tutkimusalueesta 2 km luoteeseen.

Lähin kartoitettu maaperä sijaitsee noin 100 metriä pohjoiseen, itään ja länteen, jossa maaperä on hiekkamoreenia. Maasto on moreeni- ja kalliomaiden mosaiikkia, jota halkoo savijuonteet. Tutkimusten perusteella Betoroc-murskeinen täyttömaa sisälsi erilaisia jätejakeita, kuten kaakelia 0,5 %, tiiltä 0,5 %, puuta 0,5 % ja betonia 2 %. Täytekerroksen alla oli suodatinkangas, jonka alla oli hiekkamoreenia ja/tai savea. Alueen täyttökerros ulottuu koillisnurkassa noin 2 metrin syvyyteen ja etelässä noin 1,5 metrin syvyyteen. Länsilaidalla täyttökerros koostui pelkästä murskeesta, jonka paksuus oli puoli metriä. Alueen koilliskulman koekuopissa vesi virtasi kuoppaan noin 2,2‒2,7 metrin syvyydessä.

Haitta-ainetutkimukset

Tutkimusalueelta otettiin 5.6.2018 kaivinkoneella maanäytteitä kahdeksasta koekuopasta. Näytepisteet sijoitettiin alueille, joissa on ollut erityistä pilaantumisriskiä (öljysäiliön valuma-altaan hulevesikaivo, öljysäiliön tankkauspiste, bitumisäiliöiden alue, asfalttiaseman polttimon alue, massasiilojen alue, öljynerottimen ympäristö, kiviaineskatoksen edusta). Lisäksi alueella oli yksi vertailupiste. Näytteet kerättiin eri maalajikerroksista 1,4‒4,0 m:n syvyydestä. Näytteet havainnoitiin aistinvaraisesti.

Osa maanäytteistä analysoitiin laboratoriossa perustuen aistinvaraisiin havaintoihin ja mahdolliseen aiemmasta maankäytöstä johtuvaan pilaantumisriskiin. Laboratoriossa analysoitiin metallit (As, Sb, Cd, Co, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn, V, Hg) yhdestä näytteestä kiviaineskatoksen edustalta, öljyhiilivedyt C10‒C40 14 näytteestä ja PAH-yhdisteet viidestä näytteestä.

Metallipitoisuudet alittivat Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNa 214/2007) esitetyt kynnysarvot, lukuun ottamatta arseenia, joka ylitti niukasti kynnysarvon ollen 5,22 mg/kg. Öljyhiilivetyjen C10‒C40 summan kynnysarvo ylittyi kahdessa tutkimuspisteessä. Polttimoiden alueelta otetussa näytteessä ylittyi kevyiden öljyhiilivetyjakeiden ylempi ohjearvo maan pintakerroksessa ja öljyhiilivetyjen summapitoisuus ylitti kynnysarvon syvyydellä 1,5‒2,3 m. Massasiilojen alueella näytteessä öljyhiilivetyjen summa ylitti kynnysarvon syvyydellä 0,0‒1,2 m. Lisäksi kevyet öljyhiilivetyjakeet ylittivät alemman ohjearvon syvyydellä 0,5–0,7. PAH-yhdisteet määritettiin viidestä näytteestä. Bitumisäiliöiden alueella havaittiin kynnysarvon ylittäviä bentso(a)pyreenin, fenantreenin ja fluoranteenin pitoisuuksia. Polttimoiden alueella havaittiin kynnysarvon ylittävä pitoisuus bentso(a)pyreeniä.

Lisätutkimukset

Kohdealueen reunoilta tutkittiin 18.10.2018 Pöyry Finland Oy:n toimesta öljyhiilivetypitoisuudet neljästä koekuopasta 2,3 metrin syvyyteen. Yhdessä koekuopasta otetussa näytteessä ylittyivät öljyhiilivetyjen C10‒C40 summapitoisuuden kynnysarvo 0,8-1,4 metrin syvyydessä.

Pilaantuneen maa-aineksen määrä

Ilmoitusalueen pinta-ala on yhteensä noin 440 m² ja pilaantuneisuus ulottuu enimmillään noin 0,7 metrin syvyydelle. Pilaantuneen maa-aineksen määrä on alustavan arvion mukaan yhteensä noin 210 m³itd.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Maaperässä olevien haitta-aine -pitoisuuksien ja mahdollisen pohjavesikulkeutumisriskin vuoksi pitkällä aikavälillä alueella on kunnostustarve. Alueen tulevasta käytöstä ei vielä ole varmuutta. Kunnostussuunnitelman erillisen täydennyksen mukaan puhdistustavoite on alemmat ohjearvopitoisuudet.

Asfalttiaseman toiminta on loppunut. Asfalttiaseman alueella pilaantuneisuus ulottui n. 0,2‒0,7 metrin syvyyteen. Keskitisleitä havaittiin yli ylemmän ohjearvon 0‒0,2 metrin syvyydessä asfaltin alapuolisessa täyttökerroksessa. Alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus havaittiin täyttökerroksessa 0,5‒0,7 m syvyydellä. Kiinteistö ei sijaitse pohjavesialueella eikä sen lähettyvillä ole käytössä olevia talousvesikaivoja. Karttatarkastelun perustella pohjaveden virtaus suuntautuu pohjoiseen. Vesijohtolinja tulee kiinteistölle etelänurkalta. Haitta-aineiden kulkeutuminen vesijohtoveteen ei ole mahdollista, koska pitoisuudet ovat pieniä ja matkaa lievästi pilaantuneelta alueelta putken luo on yli 20 metriä. Haitta-aineiden kulkeutuminen vajoveden välityksellä pohjaveteen ja pohjaveden mukana edelleen laajemmalle on epätodennäköistä, koska pilaantuneisuus rajoittuu pintamaahan asfaltoidulle alueelle.

Pitoisuudet esiintyvät pintamaassa, joten altistuminen suoran ihokosketuksen tai ruoansulatuselimistön välityksellä on mahdollista maata kaivettaessa alueilla, joilta asfaltti on poistettu. Altistuminen juomaveden välityksellä vesijohdon kautta ei ole mahdollista.

Pilaantuneisuus on selvästi rajoittunut pienelle alueelle entisen asfalttiaseman asfaltin alapuoliseen pintamaahan. Haitta-aineiden leviämistä ajan kuluessa laajemmalle pohjaveden välityksellä voi tapahtua pitkällä aikavälillä. Ilmoituksen mukaan alueella ei ole herkkiä luontoarvoja eikä eläimistöä, joten pilaantuneisuudesta ei aiheudu ympäristöriskiä. Näin ollen ympäristöriskien tarkempaan tarkasteluun ei ole nähty tarvetta.

Puhdistusmenetelmä

Alueella on kauttaaltaan käytetty täytöissä Betoroc-murskeen sekaista maata, jonka alkuperää ei tiedetä. Soveltuvin ja kustannustehokkain kunnostusmenetelmä on massanvaihto. Kaivusyvyys on arviolta enimmillään olevan 0,7 metriä. Kaivettavan maa-aineksen määrä on noin 220 m³ktr (300 m³itd), josta pilaantuneen maa-aineksen määrä on noin 150 m³ktr (210 m³itd).

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Pilaantuneen alueen rajaamiseksi käytetään kenttätestejä sekä laboratoriomäärityksiä. Laboratoriossa näytteistä määritetään haihtuvat öljyhiilivedyt TVOC (C5‒C10), BTEX-yhdisteet sekä keskitisleet (>C10‒ C21) ja raskaat öljyhiilivedyt (>C21‒C40). Kun työmaanvalvoja on todennut saavutetun maaperän tavoitepitoisuuden, hän on yhteydessä ympäristöviranomaiseen täyttöluvan saamiseksi. Kaivannosta otetaan laboratorionäytteitä niin, että tavoitepitoisuudet voidaan osoittaa saavutetuiksi.

Suunnitelmasta poikkeamiset perusteluineen merkitään työmaapäiväkirjaan. Valvoja määrittää massanpoiston yhteydessä pilaantuneiden maa-ainesten öljyhiilivetypitoisuudet kenttätesteillä ja kaivujen riittävyys varmennetaan laboratorioanalyysien avulla. Mikäli jonkin rajoittavan tekijän vuoksi tavoitepitoisuuksia ei saavuteta, laaditaan ylityksistä riskitarkastelu, jolla arvioidaan aiheuttavatko ylitykset haittaa ympäristölle tai terveydelle ja voidaanko maaperä tältä osin jättää puhdistumaan luontaisesti. Lopuksi urakoitsija siistii työskentelyalueen alkuperäistä vastaavaan kuntoon.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työmaa-alueella saa liikkua ainoastaan kunnostustyöhön osallistuvat henkilöt asianmukaisin turva- ja suojalaittein varustautuneena. Kunnostuskohde aidataan suojapuomein ja merkein. Kunnostuksessa noudatetaan valvojan hyväksymää riskienhallintasuunnitelmaa. Alueelta poistettavat pilaantuneet maat kuljetetaan pois tarkoitukseen soveltuvalla kalustolla. Maa-aineskuormat peitetään maa-aineksen pölyämisen estämiseksi. Pilaantuneen maan kulkeutuminen auton- ja työkoneiden renkaiden mukana estetään. Työmaaliikenne järjestetään siten, että toiminnasta on mahdollisimman vähän häiriötä sekä kunnostettavan kohteen että naapurikiinteistöjen käytölle ja muulle liikenteelle.

Massanvaihdolla poistettava pilaantunut maa-aines toimitetaan käsiteltäväksi ja loppusijoittavaksi laitokseen tai jäteasemalle, jolla on lupa vastaanottaa pilaantuneita maamassoja. Pilaantuneet maat kuljetetaan vastaanottopaikkaan kuorma-autolla. Kuljetukset varustetaan siirtoasiakirjoilla. Vastaanottopaikat ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle ennen kuljetusta. Kun valvoja on todennut ja ympäristöviranomainen hyväksynyt massanpoiston riittävyyden, täytetään kaivannot mahdollisesti muualta tuotavilla pilaantumattomilla massoilla.

Veden tutkiminen ja käsittely

Lisäselvityksen mukaan alue on ympäröivää seutua korkeammalla ja karkeaa täyttömaata. Tutkimuksia tehdessä kuopan pohjalle tihkui vettä noin 2,5‒3 metrissä. Kunnostus ei ulotu tähän syvyyteen, joten vesienhallintaa ei tarvitse huomioida.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Lisäselvityksen mukaan pilaantuneita maa-aineksia varastoidaan korkeintaan vuorokausi kaivannon reunalla, josta ne kuljetetaan vastaanottopaikkaan. Kohteessa käyttökelpoiseksi todetut kaivumaat läjitetään väliaikaisesti kiinteistölle kunnostusalueen läheisyyteen, valvojan osoittamaan paikkaan.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Jos kaivutyön yhteydessä joudutaan poistamaan maa-aineksia, joissa pitoisuus alittaa tavoitepitoisuudet, hyödynnetään näitä massoja kaivannon täytössä, mikäli massat ovat rakentamiskelpoisia. Kaivanto täytetään tarvittaessa pilaantumattomilla muualta tuotavilla ja tavoitetason alittavilla kaivumassoilla. Mikäli kohteesta poistetaan kaikki Betoroc-murskeet luonnonmaahan saakka, ei poistettuja maa-aineksia korvata puhtailla massoilla, vaan luonnonmaa jää pintaan.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Urakka- ja suunnitelma-asiakirjoista poikkeamisista pyritään sopimaan valvojan ja urakoitsijan välillä. Valvoja informoi poikkeamisista tilaajan projektipäällikköä, jonka kanssa myös suunnitelman muutoksista sovitaan.

Jälkiseuranta

Kohteen maaperän puhdistuminen varmennetaan laboratorioanalyysien avulla. Mikäli kunnostus toteutetaan suunnitellusti, ei jälkiseurantaa tarvita. Kunnostuksella kohdealueen maaperä saadaan siihen kuntoon, ettei entisestä asfalttiasemasta aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa.

Tiedottaminen ja raportointi

Tilaaja ilmoittaa kunnostustoimenpiteiden aloittamisesta viranomaisille ja muille asianosaisille laatimallaan tiedotteella vähintään viikkoa ennen töiden aloittamista. Ilmoituksessa esitetään kunnostuksen aikataulu sekä kunnostuksen eri osapuolien yhteystiedot. Työmaan aloituskokouksen ajankohdan tiedottaa asianosaisille työmaalle nimetty valvoja. Valvoja tiedottaa kunnostustyöstä tarvittavassa määrin naapurustolle sekä ilmoittaa valvovalle viranomaiselle poistettavien maa-ainesten vastaanottopaikat ennen niiden kuljettamista työmaalta. Urakoitsija on lain mukaan velvollinen antamaan tiedon viranomaisille ja tilaajan rakennuttajalle valvojan kautta.

Työmaavalvoja seuraa ja ohjaa kunnostustyön etenemistä ja kirjaa tehdyt toimenpiteet ja tapahtumat työmaapäiväkirjaan. Alueelta poistettavat maa-aineskuormat varustetaan siirtoasiakirjoilla. Siirtoasiakirjat säilytetään vähintään kolme vuotta kunnostuksen hyväksymisestä valvojan arkistossa. Yksi siirtoasiakirja liitetään esimerkkinä loppuraporttiin. Suunnitelluista ja otetuista kontrollinäytteistä pidetään kirjaa ja ne raportoidaan. Kun kohde on kunnostettu, laaditaan loppuraportti, jossa esitellään alueella tehdyt toimenpiteet saavutettuine tuloksineen. Raporttiin liitetään kunnostukseen liittyvät kokousmuistiot, työmaapäiväkirja, siirtoasiakirjat ja muut vastaavat työn suoritusta kuvaavat asiakirjat. Tilaaja toimittaa raportin hyväksyttäväksi ympäristöviranomaiselle.

Puhdistustyön ajankohta

YIT Infra on tontilla vuokralaisena ja tontin luovutus on 31.10.2018. Kunnostus pyritään toteuttamaan mahdollisimman nopealla aikataululla.

Ilmoituksen käsittely

Tarkastus

Ympäristöpalvelut on käynyt tarkastamassa ilmoitusalueen 9.10.2018.

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen

Helsingin kaupungin Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelulle, joka on kiinteistön omistajana asianosaisena, varattiin tilaisuus antaa muistutus ilmoituksesta.

Muistutuksessa todetaan seuraavaa:

Ilmoituksen kohteena olevan alueen omistaa Helsingin kaupunki. Alue on ollut vuokrattuna Lemminkäinen Infra Oy:lle, nykyiselle YIT Infra Oy:lle. Vuokrasopimuksen mukaisesti vuokralainen on vuokra-ajan päättyessä velvollinen kunnostamaan vuokra-alueen maaperän siten, ettei sen pilaantumisesta myöhemminkään aiheudu lisäkustannuksia alueen rakentamiselle. YIT Infra Oy esittää ilmoituksessaan, että vuokra-alueen kunnostuksen tavoitetasona käytetään ylempiä ohjearvoja. Tämä on ristiriidassa alueen vuokrasopimuksen ehtojen kanssa. Mikäli alueelle jäisi lievästi pilaantuneita maita, aiheutuisi niiden kunnostamisesta alueen mahdollisen myöhemmän kaivun ja rakentamisen yhteydessä lisäkustannuksia normaaliin maarakentamiseen verrattuna. Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit –palvelu edellyttää, että alueen kunnostuksen tavoitetasona käytetään alempia ohje-arvoja.

Asfalttiaseman toiminta on ulottunut aiemmin myös ilmoitusalueen länsipuolelle, missä on tehty maaperän kunnostustöitä vuosina 2002-2003. Kunnostuksen yhteydessä todettiin PCB-yhdisteillä pilaantunutta maata. Tämän perusteella myös nyt käsiteltävänä olevalta alueelta tulisi tutkia PCB:n esiintyminen.

Lisäksi aiemmin kunnostetun alueen ja nyt käsiteltävänä olevan ilmoitusalueen rajalle jäi öljyhiilivedyillä pilaantunutta maata. Siksi tulisi varmistaa, että kunnostusalueen rajalla todettu öljypilaantuneisuus ei ulotu ilmoitusalueelle.

Vuokra-alueella on todettu purkujätteen sekaista Betoroc-mursketta. Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit –palvelu muistuttaa, että vuokrasopimuksen mukaisesti vuokralainen on velvollinen poistamaan vuokra-alueen maaperään sijoitetut jätteet ja luontaisista maa-aineksista poikkeavat materiaalit.
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu pyytää ilmoittamaan kunnostustöiden aloittamisesta ja päättymisestä sekä toimittamaan palvelulle kunnostuksen loppuraportin.

Vastineet

YIT Infra Oy on 24.10.2018 antanut vastineensa Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun muistutukseen. YIT toteaa vastineessaan, että pilaantuneen maaperän puhdistusta koskevassa ilmoituksessa on virheellisesti ilmoitettu käytettävän tavoitetasona ylempiä ohjearvoja ja tavoitetason tullaan ilmoituksesta poiketen käyttämään alempia ohjearvoja. Kunnostussuunnitelmaa tullaan korjaamaan tältä osin.

PCB:n tutkimisen osalta YIT ilmoittaa vastineessaan, että hankekiinteistön asfalttiasematoiminta ei ole ulottunut ilmoitusalueen länsipuolelle, vaan länsipuolen kiinteistöllä on sijainnut toinen asfalttiasema ja muuta siihen liittyvää toimintaa aiemmin. Nykyisellä hankekiinteistöllä ei ole asfalttiasematoiminnassa
käytetty PCB-yhdisteitä sisältäviä laitteita tai aineita. Viereisellä kiinteistöllä on aiemmin sijainnut asfalttiasema, mutta myös muita toimintoja, kuten korjaamotoimintaa, joista PCB:tä on maaperään joutunut. PCB:llä pilaantunut alue on vanhan tutkimusraportin mukaan ollut yksittäinen, rajattu kohta ja sijainnut etäällä nykyisen kiinteistön rajasta. Nykyisen hankekiinteistön suuntaan PCB-pilaantuneisuutta ei ole ollut. YIT Infra Oy katsoo näin ollen, ettei PCB:n esiintymisen selvittäminen ole tarpeellista.

YIT Infra Oy on teettänyt hankekiinteistön länsirajalla öljyhiilivetyjen osalta lisätutkimuksia. Pöyry Finland Oy otti tutkimusalueelta maanäytteitä neljästä koekuopasta kaivinkoneella 18.10.2018. Näytepisteet sijoitettiin kohtiin, joissa vuoden 2002-2003 jäännöspitoisuuksia voisi todennäköisesti esiintyä. Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, ettei tutkitun alueen koekuopissa näkynyt merkkejä öljyhiilivedyistä eikä laboratorioanalyyseissa koekuopista otetuista näytteistä todettu öljyhiilivetyjä. Tältä osin YIT Infra Oy katsoo, ettei kunnostussuunnitelmaan tarvita muutoksia.

YIT toteaa betonimurskeen osilta, että alueelta poistettava puhdas betonimurske toimitetaan pois alueelta sellaiseen vastaanottopaikkaan, jossa on lupa sen vastaanottoon.

Ratkaisu

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on tarkastanut YIT Infra Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Paperitie 2 ja päättänyt hyväksyä sen seuraavia määräyksiä noudattaen:

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Puhdistettavan alueen maaperästä on ilmoituksen täydennyksen mukaisesti poistettava maa-ainekset, joissa haitta-ainepitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot (VNA 214/2007, JhL 32 §).

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikköön ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007)

Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JhL 3, 32 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kaivua ohjaavat tutkimukset

Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet siten, että maa-ainekset voidaan ohjata haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maita. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Tarvittaessa maanäytteiden haitta-ainepitoisuuksia tulee määrittää riittävä määrä laboratoriotutkimuksilla, jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä. (JhL 32 §, YSL 6, 209 §)

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on otettava jäännöspitoisuusnäytteitä kaivun kokoon nähden riittävä määrä kaivannon pohjasta ja kaivantojen reunoilta. Näytteitä otetaan vähintään yksi edustava kokoomanäyte maalajikohtaisesti korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa jokaisella kaivualueella tutkimuksissa havaittujen haitta-aineiden pitoisuudet. ( JhL 32 §, YSL 6 §)

Tutkimusmenetelmien ja laitteiden luotettavuus

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

Jos kunnostetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikköön on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävistä eristys- ja huomiorakenteista ennen ko. rakenteiden asentamista. (JL 13 §, YSL 139 §).

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §).

Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (JhL 32 §, YSL 139 §)

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (VNA 214/2007, JL 5, 15 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Mikäli kaivantoihin kertyy vettä, on vesien haitta-ainepitoisuudet tutkittava. Ennen vesien johtamista jätevesiviemäriin on haettava johtamiseen lupa HSY:n vesihuollon liittymispalveluilta. Annettu lupa on esitettävä Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista. (YSL 172 §)

Kaivualueen vesistä ei saa aiheutua lisääntynyttä haitta-aineiden kulkeutumista lähialueen vesiin tai ojien liettymistä (YSL 7 ja 140 §).

6. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten välivarastointi alueella

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. (JL 13 §)

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan käyttää kohteessa hyödyksi alueilla, joilla hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolelle pinnoittamattomalle alueelle tulee vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros. Pilaantumattoman maa-aineksen kerros voi olla em. ohuempi, mikäli pintaan asennetaan muu altistukselta suojaava kerros. Selvästi haitta-aineelta haisevia, kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia haitta-aineita, mahdollisia PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi.

Maa-ainesten hyötykäytöstä on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikköön vähintään viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista. (YSL 32, 136 §, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 §)

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32 §, YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle. Tällöin asiasta on viipymättä ilmoitettava myös sen maan omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (JhL 21, 32 §, YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

9. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen pilaantuneiden maa-ainesten vastaanottopaikat. Jos kunnostustyö tehdään useassa osassa, jokaisesta osasta on tehtävä aloitusilmoitus. (YSL 172 §)

Puhdistustyöstä on laadittava karttaliittein havainnoitu loppuraportti. Loppuraportissa on esitettävä tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja tutkimuksista, kunnostuksen seurannasta, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkiseurannasta. Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle ja maan omistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä (JL 120 §, YSL 172 §).

Lisätutkimusten ja varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle tulee tiedottaa esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla työn eri vaiheiden etenemisestä, jotta ympäristönsuojeluyksiköllä on mahdollisuus tehdä tarkastuksia oleellisten kunnostustyövaiheiden aikana. (YSL 172 §)

Mikäli poiskuljetettujen massojen kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita säädöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Kohteen maaperä oletetaan olevan pilaantunut jo ennen vuotta 1994. Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Kohteen maaperä on todennäköisesti pilaantunut ennen vuotta 1994.

Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Päätöksessä ja sen määräyksissä on otettu huomioon Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun antama muistutus sekä YIT Infra Oy:n vastine.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, tulee tarvittaessa pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Puhdistustavoitteet on asetettu, jotta pilaantuneesta maasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Alueella on havaittu jätetäyttöä, ja erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. Laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

Jäännöspitoisuusnäytteillä varmennetaan puhdistustavoitteiden saavuttaminen.

Maaperän riittävän tarkalla ja luotettavalla tutkimisella pilaantunut maa voidaan tunnistaa, rajata ja puhdistaa päätöksen mukaisesti.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Kunnostuskohteen aitaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantovedet tutkimisella varmistetaan vedessä mahdollisesti olevien haitta-aineiden laatu ja määrä. HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Toiminnassa tulee ottaa huomioon lähialueen luontoarvot. Kohdealueen lähistöllä sijaitseva Honkasuon metsikkö on tärkeä virkistysalue. Alueen hulevedet johtuvat Konalanojan ja/tai Honkasuon kautta Mätäjokeen. Konalanojassa on tehty puron kunnostusta, jonne tullaan istuttamaan uhanalaista meritaimenta.

6. Haitta-ainepitoisen maa-aineksen välivarastointi alueella

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.

Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia. Dioksiineja tai furaaneja sisältävät, kaivetut maa-ainekset tulee käsitellä EU:n POP-asetuksen (EY N:o 850/2004) mukaisesti, kuten ympäristönsuojelulaissa säädetään.

Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien ja alemmat ohjearvot alittavien kohteesta kaivettujen kaivumaiden soveltuvuus hyötykäyttöön kunnostusalueella on selvitettävä valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n mukaisen kohteen arvioinnin yhteydessä. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

9. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjallinen aloitusilmoitus ja tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä ilmoitus valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Mahdollisuus lisätutkimusten ja kunnostustyön tarkastamiseen on tarpeellista viranomaisvalvonnassa.

Mikäli poistettujen massojen alustavissa kenttätestituloksissa on virheellisyyttä, tulee viranomaiselle ja maa-ainesten vastaanottajalle ilmoittaa siitä jatkotoimista sopimiseksi ja oikean loppusijoituspaikan varmistamiseksi.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 24.11.2017, 88 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 7, 16, 17, 32, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 140, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Päätöksen antaminen ja voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun Pöyry Finland Oy:lle OVT-tunnus: 003706259056.