Päätös Asunto Osakeyhtiö Valon tupakointikieltohakemukseen

Päätös

Ympäristöterveysyksikön päällikkö päätti määrätä tupakkalain (549/2016) 79 §:n mukaisen tupakointikiellon Asunto Osakeyhtiö Valon huoneistoparvekkeille sekä niiden huoneistojen sisätiloille, jotka sijaitsevat vuonna 1902 rakennetussa osassa, osoitteessa Oikokatu 6-8, 00170 Helsinki.

Ympäristöterveysyksikön päällikkö päätti hylätä hakemuksen siltä osin, kuin se koskee vuonna 1999 rakennetussa osassa olevien ns. ullakkokerroksen huoneistojen sisätilojen tupakointikieltoa.

Päätöksen voimassaoloaika

Päätös on voimassa toistaiseksi.

Päätökseen velvoitetut

Ympäristöterveysyksikön päällikön antama määräys annetaan osoitteessa Oikokatu 6-8, 00170 Helsinki, kaikkien huoneistojen haltijoille. Huoneiston haltija vastaa siitä, että hänen huoneistossaan noudatetaan ympäristöterveysyksikön päällikön antamaa määräystä.

Hakemus

Hakemus on saapunut viranomaiselle 30.8.2018.

Hakemuksen tekijä

Asunto Osakeyhtiö Valo
Y-tunnus: 0221632-3

Hakemuksen sisältö

Hakemus koskee Asunto Osakeyhtiö Valon tupakointikiellon hakemista kaikille huoneistoparvekkeille sekä huoneistojen sisätiloille osoitteessa Oikokatu 6-8, 00170 Helsinki.

Kuuleminen

Asunto Osakeyhtiö Valo on kuullut huoneistojen haltijoita tupakkalain 79 §:n mukaisesti. Vastanneista yksi vastusti huoneistoparvekkeiden tupakointikieltoa. Perusteluissa mainitaan mm., että huoneistoparvekkeiden vieressä tai yläpuolella ei ole muita huoneistoja, joihin savu kulkeutuisi.

Ympäristöpalvelut on kuullut hallintolain (434/2003) 34 §:n mukaisesti kaikkia tilojen haltijoita (omistaja/vuokraoikeuden tai muun vastaavan perusteella tiloja hallitseva) sekä Asunto Osakeyhtiö Valoa. Kuulemisesta on ilmoitettu Virallisessa lehdessä 121/17.10.2018. Kuuleminen järjestettiin yleistiedoksiantona, koska kuultavia oli yli 30. Ympäristöpalveluiden kuulemiseen tuli yksi vastine. Vastineessa vaadittiin tupakointikieltoa laajennettavaksi siten, että tupakointikielto koskisi myös yhtiön sisäpihaa. Perusteluissa todetaan, että pihatupakoinnin seurauksena savu siirtyy ylimmässä kerroksessa sijaitsevaan asuntoon sekä taloyhtiön muihin tiloihin (mm. pyykkitupa). Lisäksi kyseisessä vastineessa tupakointikieltoon vaaditaan sisällytettäväksi myös ullakkoasuntojen sisätilat niiden terassien lisäksi. Perusteluissa mainitaan mm., että kahden ullakkoasunnon terassit sijaitsevat vain muutaman metrin päässä toisistaan. Asunnon sisällä tupakoitaessa ikkunoiden ja terassin oven ollessa auki, tupakansavu ja haju siirtyvät läheiselle terassille ja sitä kautta myös naapuriasunnon sisälle.

Päätöksen perustelut

Asuntoyhteisö voi hakea kunnalta tupakointikiellon määräämistä asuntoyhteisön rakennuksen huoneistoihin kuuluville parvekkeille, huoneistojen käytössä oleviin ulkotiloihin ja huoneistojen sisätiloihin. Asuntoyhteisö saa kieltää tupakoinnin asuntoyhteisön hallitsemissa yhteisissä ulkotiloissa rakennuksen sisäänkäyntien ja ilmanottoaukkojen läheisyydessä, lasten leikkialueella ja yhteisillä parvekkeilla.

Tupakkalain 79 §:n 2 momentin mukaan kunnan on määrättävä tupakointikielto hakemuksessa mainittuihin tiloihin, jos tiloista voi niiden rakenteiden tai muiden olosuhteiden vuoksi muutoin kuin poikkeuksellisesti kulkeutua tupakansavua toiselle parvekkeelle, toiseen huoneistoon kuuluvan ulkotilan oleskelualueelle tai toisen huoneiston sisätiloihin. Tupakointikielto saadaan määrätä asuinhuoneiston asuintilaan vain, jos savun kulkeutumista ei ole mahdollista rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella kohtuudella ehkäistä ja asuintilan haltijalle on ennen kiellon määräämistä varattu mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutuminen omilla toimenpiteillään.

Valtioneuvoston tupakointitiloista ja tupakointikiellon hakemisesta asuntoyhteisöön antaman asetuksen (601/2016) 4 a §:ssä on säädetty siitä, mitä selvityksiä ja liitteitä asuntoyhteisön tupakointikieltoa koskevassa hakemuksessa on oltava.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on 18.5.2018 (100 §) siirtänyt toimivaltansa kyseisten päätösten tekemisestä ympäristöterveysyksikön päällikölle 1.6.2018 alkaen.

Kyseinen kerrostalo on valmistunut vuonna 1902. Talon runko on massiivitiiltä. Välipohjat ovat puurakenteisia. Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto. Korvausilmansaanti on järjestetty erillisten korvausilmaventtiileiden kautta. Kyseinen rakennustapa on sen aikakauden rakennusvaatimusten mukainen ja eroaa mm. jälkikäteen tehdyn ullakkorakennuksen rakenteista.

C- ja D-portaan ullakolle on vuonna 1999 rakennettu 4 ullakkohuoneistoa, joissa kolmessa on huoneistoihin kuuluvat parvekkeet. C-rapussa on 1 parveke ja D rapussa 2 parveketta. Yksi ullakkohuoneisto on ilman parveketta. Huoneistoissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Tuloilman otto on huoneistoparvekkeilta/terasseilta. Kyseisen ullakkokerroksen rakenteet ovat vuoden 1999 rakentamisajan vaatimusten mukaiset.

Yhtiö on järjestänyt pihalle tupakointipaikan asukkaiden käyttöön. Koska yhtiön teettämien rakenteellisten korjausten jälkeenkään ei rakenteita ole saatu niin tiiviiksi, etteikö tupakansavu siirtyisi huoneistoista toisiin huoneistoihin, niin silloin ainoa mahdollisuus on, ettei asunnoissa tupakoida. Kukaan asukkaista ei ole esittänyt viranomaiselle sellaisia, omilla toimenpiteillään tehtyjä selvityksiä, joilla asukas olisi voinut estää savun siirtymisen.

Asunto-osakeyhtiö yritti korjauttaa erään asunnon kattorakenteita, koska kyseisestä asunnosta siirtyi tupakansavun hajua yläpuolisiin asuntoihin. Kyseinen asunto sijaitsee 1902 valmistuneessa osassa. Koska kyseiset korjaustoimenpiteet eivät olleet riittäviä, jatkoi yhtiö epäkohtien selvittämistä tilaamalla Vahanen Rakennusfysiikka Oy:n selvittämään asuntojen välistä ilmatiiveyttä merkkiainekokein. Merkkiainetta laskettiin asuntoon, jossa tupakoidaan. Analysaattorilla tutkittiin rakenteiden ja erityisesti välipohjan liitoskohtien tiiveyttä ylempänä olevan asunnon puolelta. Vahasen 9.8.2017 päivätyssä mittausraportissa mainitaan, että yläpuolisessa asunnossa ilmavuotoja havaittiin useissa kohdin eri huoneita mm., seinän ja lattian liitoskohdista, takan kohdalta, pistorasioista, patteriputkien läpivienneistä sekä erään huoneen seinältä. Selvityksen mukaan tehdyn merkkiainekokeen ja myös aistinvaraisten havaintojen perusteella hajujen siirtyminen alapuolisesta asunnosta yläpuoliseen on kiistatonta. Kun asuntojen välillä vallitsee paine-ero, joka synnyttää ilmavirtauksia, kulkeutuvat hajut asuntojen välillä. Paine-eroa aiheuttavat mm. rakennuksen korkeussuunnassa syntyvä hormivaikutus ja eri suunnista puhaltavat tuulet. Tämän aikakauden puurakenteisia välipohjia ei ole alun alkaenkaan rakennettu ilmanpitäviksi, joten hajut luonnostaan kulkevat erilaisista vuotokohdista asuntojen välillä, ja olosuhteet mahdollistavat ilmavirtausten syntymisen. Vaikka välipohjia yritettäisiin tiivistää, niin mm. tulisijojen kohdalla ei täyttä tiiveyttä ole mahdollista saavuttaa, koska niiden taakse jääviin rakenneliitoksiin ei välttämättä ole pääsyä. Lisäksi asunnon - jonka rakenteita on yritetty tiivistää - olohuoneen kattorakenne on alkuperäinen, jota ei voida purkaa, eikä näin ollen myöskään tiivistää. Yhtiö on asiakirjoissaan myös esittänyt kustannukset, mitkä yhden asunnon rakenteiden korjaamiseen on jo mennyt ja mitä vielä tulisi menemään huomioiden ammattilaisten arviot kustannuksista sekä myös koko taloa ajatellen. Korjauskustannuksia voidaan pitää kohtuuttomina, eikä täyttä varmuutta niiden onnistumisesta ole, kun kyseessä on 1900-luvun rakennus.

Asunto Osakeyhtiö Valon huoneistoihin kuuluvat parvekkeet sijaitsevat ylimmässä, ns. ullakkokerroksessa. Parvekkeet sijaitsevat niin, että tupakansavun on mahdollista kulkeutua parvekkeilta toisille tai korvaus/tuloilman mukana muihin huoneistoihin. Parvekelasitukset eivät myöskään estä savun kulkeutumista parvekkeelta toisille parvekkeille tai huoneistoihin, eikä voida olettaa, että parvekelasituksia pidettäisiin koko ajan kiinni. Lisäksi tulee huomioida eri tuuliolosuhteiden vaikutus tupakansavun siirtymiseen parvekkeilta toisille tai tulo- ja korvausilman mukana toisten huoneistojen sisätiloihin. Näin ollen tupakointikieltojen määräämistä huoneistojen parvekkeille voidaan pitää perusteltuna. Kynnys tupakoinnin kieltämiseen huoneistoparvekkeilla ja huoneistopihoilla on lähtökohtaisesti matala.

Ympäristöpalvelut pitää perusteltuna tupakointikiellon määräämistä rakennuksen vanhemman osan (valmistunut 1902) huoneistojen sisätiloille sillä, että rakenteita on yritetty korjata tuloksetta ja että kustannukset tulevat olemaan kohtuuttomat rakenteiden kunnostamisen osalta. Täyttä varmuutta korjaustoimenpiteiden riittävyydestä ei myöskään ole. Vuonna 1999 valmistuneen ullakkokerroksen huoneistojen sisätilojen tupakointikiellon hylkäämistä viranomainen perustelee sillä, että kyseisten rakenteiden osalta yhtiö ei ole antanut selvitystä siitä, etteikö ko. rakenteita olisi mahdollisuus korjata.

Sovelletut säännökset

Tupakkalaki (549/2016) 79, 90 ja 106 §

Valtioneuvoston asetus tupakointitiloista ja tupakointikiellon hakemisesta asuntoyhteisöön (601/2016) 4 a §

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Päätöksen perusteena olevat asiakirjat

Tupakointikieltohakemus ja hakemuksen saate, sähköposteja, osakasluettelo, asukasluettelo, selvityksen saate, tiedote, mittausraportti, lainvoimaisuustodistus, yhtiökokouspöytäkirja, urakkatarjouspyyntö, piirustuksia, saate hakemuksen täydennykselle, lisäselvitykset, kirje asukkaille, tupakointikieltokyselyn vastaukset, lisäselvityksiä tupakointikieltohakemukseen, viranomaisen kuulemiskirje, ilmoitus kuulemisesta, vastine viranomaisen kuulemiseen.

Hakemuksen käsittelymaksu

Kaupunkiympäristölautakunnan vahvistaman taksan (ympäristö- ja lupajaosto 24.11.2017, 85 §) perusteella hakemuksen käsittelystä peritään 1148,50 euron maksu. Lasku toimitetaan hakijalle erikseen Helsingin kaupungin taloushallintopalvelusta.

Tiedoksianto

Päätös toimitetaan tiedoksi hakijalle saantitodistusta vastaan ja tilojen haltijoille yleistiedoksiantona Virallisessa lehdessä, koska vastaanottajia on yli 30.