Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Ruoholahdessa Tanssin talon alueella

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu, PL 58213, Sörnäistenkatu 1.
Y-tunnus: 0201256-6

Yhteyshenkilö: Johanna Hytönen, puhelin 310 36414, sähköposti johanna.hytonen@hel.fi

Alueen omistaja ja haltija

Alueen omistaa Helsingin kaupunki. Alueen tulevan hallinnoinnin maanvuokraussopimusta Kiinteistö Oy Kaapelitalon kanssa ei ole vielä allekirjoitettu.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 20. kaupunginosassa (Länsisatama) Ruoholahdessa Itämerenkadun eteläpuolisella alueella.

Alue on toistaiseksi voimassa olevassa asemakaavassa merkitty (VP, VL) puistoksi ja pysäköintialueeksi sekä pyöräilylle ja jalankululle varatuksi katualueeksi.

Kaapelipuiston alueelle on valmisteilla asemakaavan muutos Tanssin talon takia. Kaavamuutoksen toteutuessa suunnitelman mukaisesti suunnittelualue muuttuu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y) sekä puistoalueeksi (VP).

Suunnittelualueen koko on noin 9600 m². Alueen sijainti on esitetty liitteenä olevassa kartassa.

Alueella on harjoitettu puhelin-, sähkö- ja lennätinkaapeleiden valmistusta vuodesta 1943. 1960-luvulla Kaapelitehtaalla alettiin valmistaa kondensaattoreita, alumiiniprofiileja ja muuta elektroniikkaa. Tuotantotoiminta alueella loppui vuonna 1987 ja tehdas siirtyi murrosvaiheen jälkeen Kiinteistö Oy Kaapelitalon hallintaan.1990-luvulla Kaapelitehtaasta muodostui monipuolinen kulttuuri- ja taidekeskus. Kaapelitehtaan rakennus ja sitä ympäröivä teollisuusalue ovat suojeltuja.

Kaapelipuiston alue on ollut kaapelitehtaan varastoalueena. Tontilla on ollut sekä varastohalleja, ulkovarastointia että parkkipaikkoja. Puistoksi alue muutettiin 2000-luvun alussa

Hankkeen tavoitteena on Tanssin taloksi nimetyn tanssitaiteen ja -kulttuurin esiintymis- ja harjoitustilakokonaisuuden muodostaminen Kaapelitehtaan yhteyteen.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Maaperän pilaantumiselle ei ole tiedossa yksittäistä tapahtumaa tai ajankohtaa. Pilaantuneisuuden arvellaan aiheutuneen alueella harjoitetun teollisen toiminnan yhteydessä ennen vuotta 1987, jolloin Kaapelitehtaan teollinen toiminta on päättynyt.

Alueen aiemmat kunnostukset

Kaapelipuiston alueella on tehty maaperätutkimuksia asemakaavoitukseen liittyen vuonna 1998. Tutkimuksissa alueen maaperässä havaittiin raskasmetalleja, jotka Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä (Dnro 0198Y0055-18, 23.6.1998) poistettiin silloiselta kunnostusalueelta Kaapelipuistosta kahdessa erässä vuonna 1999.

Orgaanisia haitta-aineita ei aiemman maaperätutkimuksen yhteydessä selvitetty nykyiseltä suunnittelualueelta. Nykyinen suunnittelualue ei myöskään täysin vastaa aiemmin kunnostetun alueen rajausta. Vuoden 1998 kunnostus toteutettiin suurimmalla osalla nykyistä suunnittelualuetta syvyyssuunnassa kalliopintaan saakka mutta valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) mukaisten kynnysarvojen, sekä alempien ja ylempien ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia kuparia, lyijyä ja sinkkiä jäi vuonna 1998 kunnostetun alueen itä- ja eteläreunoille. Nämä tutkimuspisteet sijaitsevat nykyisellä ilmoitusalueella.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Helsingin kaupungin johtamisen jaosto on päätöksellään 22.5.2017 § 93 siirtänyt tämän toimivallan 1.6.2017 alkaen ympäristönsuojeluyksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille 11.7.2018.

Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja:

- Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristö, Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit, Tanssin talo - Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, heinäkuu 2018, Ramboll Finland Oy

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Ilmoitusalueen maanpinnan korkeus vaihtelee +3,0…+3,6 metrissä. Maaperä on täyttömaata, soraa, hiekkaa ja kiviä. Kalliopinta sijaitsee noin 1,5–3 metrin syvyydessä.

Ilmoitusalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai sellaisen läheisyydessä. Aiempien tutkimusten ja kunnostusraporttien perusteella alueella ei esiinny pohjavettä.

Ilmoitusalue sijaitsee lähellä merta. Lauttasaarensalmi sijaitsee noin 200 metrin päässä ja Tammasaarenrannan venelaituri noin 100 metrin päässä.

Ilmoitusalue on kauttaaltaan päällystetty asfaltilla ja mukulakivillä. Hulevedet ohjautuvat alueella sijaitseviin kuivatusvesiviemäreihin.

Haitta-ainetutkimukset

Ramboll Finland Oy on tehnyt alueella maaperän pilaantuneisuustutkimuksen vuonna 2017. Tutkimuksessa 13 pisteestä otettiin yhteensä 33 maanäytettä, joista analysoitiin kenttäanalyyseillä metallit, arseeni, ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC). Lisäksi laboratoriossa selvitettiin samoista maanäytteistä metallien, polyaromaattisten hiilivety-yhdisteiden (PAH), VOC-yhdisteiden, polykloorattujen bifenyylien (PCB), öljyhiilivetyjen (C10-C40) pitoisuuksia. Tutkimuspisteet ovat ulottuneet kolmen metrin syvyyteen tai kalliopintaan.

Maaperätutkimuksissa todettuja haitta-ainepitoisuuksia on verrattu valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitettyihin viitearvoihin. Vaarallisen jätteen raja-arvo perustuu Suomen ympäristökeskuksen ympäristöoppaassa 98/2002 esitettyihin ongelmajätteen raja-arvoihin. Vaarallisen jätteen raja-arvon ylittyminen ei tarkoita, että kaivettuna ko. maa-aines olisi automaattisesti vaarallista jätettä, vaan lopullinen luokittelu perustuu vaaraominaisuuksiin.

Alueen maaperässä on havaittu vuoden 2017 tutkimusten laboratorioanalyysien perusteella kahden tutkimuspisteen alueella ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus kuparia ja alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus lyijyä. Todetut ylitykset olivat syvyydellä 1,5–2,5 metriä.

Lisäksi neljässä tutkimuspisteessä havaittiin kynnysarvot ylittävät pitoisuudet kuparia, arseenia, antimonia, sinkkiä, lyijyä bentso(a)pyreeniä, trikloorieteeniä ja tetrakloorieteeniä.

Näiden lisäksi ilmoitusalueella sijaitsee vuoden 1998 maaperäkunnostusalueen rajoille jääneitä ylemmän ohjearvon ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Kohteen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi tehtiin riskinarvioperusteisesti käsitteellisen ja laskennallisen mallin avulla huomioiden kiinteistön käyttötarkoitus, alueella havaittujen haitta-aineiden kemialliset ominaisuudet, mahdolliset kulkeutumis- ja altistumisreitit sekä ympäröivän alueen ekologinen tila.

Riskinarviointi kohdistettiin alueella kriittisiksi haitta-aineiksi valituille alemman ohjearvon ylittäneille kuparille ja sinkille ja sekä kynnysarvon ylittäneille haihtuville orgaanisille yhdisteille, tri- ja tetrakloorieteenille.

Ainoaksi merkitykselliseksi altistusreitiksi kohteessa on tunnistettu rakennuksen sisäilma, johon haitta-aineet voivat teoriassa kulkeutua maaperästä.

Alueen maaperän kunnostuksen tavoitepitoisuuksina pidetään alueella havaituille haihtuville yhdisteille rakennusten alapuolella sekä kolmen metrin etäisyydellä seinälinjasta riskinarviolla laskennallisesti määritetyt haitattomat pitoisuudet. Kunnostustavoitteet ja niiden vertailu todettuihin enimmäispitoisuuksiin ja yhdisteiden alempiin ja ylempiin ohjearvoihin on esitetty alla olevassa taulukossa.

Riskinarvion perusteella suunnittelualueen niille osille, joille ei sijoiteta rakennuksia, ei ole tarvetta riskienhallintatoimenpiteille.

Alueelta tullaan rakentamisen yhteydessä poistamaan pintamaa, joka korvataan pilaantumattomilla maa-aineksilla tai rakennekerroksilla. Pilaantumattomaksi pintamaaksi ehdotetaan vähintään 0,5 metrin paksuista kerrosta, jossa haitta-ainepitoisuudet ovat alle alemman ohjearvon.

Rakennettavissa johtokaivannoissa putkien ja alueelle jäävän pilaantuneen maa-aineksen väliin rakennetaan vähintään 30 cm paksuinen suojakerros pilaantumattomasta maa-aineksesta. Mikäli vesijohtolinja rakennetaan alueille, joilla on todettu tai kunnostuksen aikana todetaan herkästi kulkeutuvia haitta-aineita, tarkastellaan putkien suojaetäisyys ja putkimateriaalit tapauskohtaisesti erikseen.

Alueelle istutettavien puiden ympäriltä poistetaan pilaantuneet maa-ainekset alempaan ohjearvotasoon asti.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Alue kunnostetaan massanvaihdolla rakentamisen ja johtosiirtotöiden yhteydessä. Johtosiirtojen vuoksi kaivettavien pilaantuneiden maa-ainesten kokonaismääräksi alueella arvioidaan olevan noin 2500 m³. Tulevan rakentamisen rakentamistasosta ei ole vielä tarkkaa tietoa, mutta todennäköisesti rakennuksen alta kalliopintaan asti tullaan kaivamaan pilaantuneet maa-ainekset pois. Rakennuksen alla pilaantuneita maa-aineksia arvioidaan olevan noin 500 m³. Kunnostuksen jälkeen suunnittelualueen itäreunaan, johtosiirtokaivantojen alapuolelle sekä kiinteistön rajalle arvioidaan jäävän noin 1000 m³ raskasmetalleilla pilaantuneita maa-aineksia.

Pilaantuneet maat lajitellaan kaivun aikana ympäristöteknisen valvojan ohjeiden mukaisesti eri jakeisiin pilaantuneisuuden ja tarvittaessa maalajin perusteella. Eriasteisesti pilaantuneet maamassat pidetään erillään, jotta ne voidaan luotettavasti ohjata asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa vastaanottaa kyseisellä tavalla pilaantuneita maa-aineksia.

Pilaantuneisuusrajauksia tarkennetaan työn aikana tarvittaessa kaivannon seinämistä ja pohjista sekä kasoille läjitetyistä maista otettavista näytteistä tehtävien aistinvaraisten havaintojen, kenttämittausten ja laboratorioanalyysien avulla.

Pilaantuneet maa-ainekset kaivetaan suoraan autoihin tai läjitetään alueelle kasoihin jatkotutkimuksia tai mahdollista esikäsittelyä varten. Alueella voidaan varastoida lyhytaikaisesti, enintään neljä viikkoa pieniä määriä maa-aineksia. Tarvittaessa kasat peitetään pöly- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Välivarastointi tehdään kunnostamattomilla ja/tai asfaltoiduilla alueilla. Tarvittaessa maa-aineksesta erotellaan suuret kivet ja jätejakeet.

Puhdistustyön laadunvalvonta

Työmaalla on ympäristötekninen valvoja, joka tekee kenttähavaintoja, ottaa tarvittavat maaperänäytteet ja ohjaa pilaantuneen maa-aineksen kaivua ja käsittelyä.

Kaivutyön aikana otetaan edustavia maanäytteitä poistettavan maa-aineksen laadun tarkistamiseksi. Näytteitä otetaan vähintään yksi näyte jokaista 200 m³ pois kaivettavaa maa-aineista kohti tutkimusvaiheessa otetut näytteen mukaan lukien.

Työmaakaivannosta tarkistetaan jäännöspitoisuudet ottamalla kaivantojen pohjista yksi kokoomanäyte jokaista 200 m² kohden. Kaivantojen seinämistä otetaan näyte jokaista 30 metriä kohti. Näytteistä tutkitaan ne haitta-aineet, joita kyseisen kaivualueen massoissa on todettu kynnysarvotason ylittävinä pitoisuuksina. Tarvittaessa analysoidaan myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, mikäli niiden esiintymisestä saadaan viitteitä kenttämittausten tai -havaintojen perusteella. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Suunnittelualueelle tai sen rajalle jäävä pilaantunut maa-aines merkitään huomiorakenteella. Huomiorakenteita ei kuitenkaan tehdä rakennusten tai paalulaattojen alapuolelle. Asennettujen huomio- ja eristysrakenteiden sijainnit esitetään kunnostuksen loppuraportissa riittävällä tarkkuudella.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työmaa-alue ja kaivannot aidataan tai merkitään siten, etteivät ulkopuoliset pääse työmaa-alueelle.

Pilaantuneiden maa-ainesten leviämistä ympäristöön ehkäistään peittämällä pilaantuneiden maa-ainesten kuormat. Ilmoitusalueella välivarastoitavat maa-aineskasat kastellaan tarvittaessa, jos on riski haitta-aineiden leviämisestä pölyämällä.

Työnaikaiset terveyshaitat ehkäistään työsuojelullisin keinoin. Normaaliin maanrakennusurakointiin liittyvien terveysriskien lisäksi kunnostustyössä voi altistua pilaantuneille maa-aineksille. Työntekijät käyttävät henkilökohtaisia suojavarusteita. Pilaantuneita maita käsiteltäessä kaivualueen läheisyydessä työmaa-alueella syöminen, juominen ja tupakointi on kielletty.

Veden tutkiminen ja käsittely

Työmaakaivantoihin mahdollisesti suotautuva vesi tutkitaan sen laadun varmistamiseksi ja johdetaan tarvittaessa sade- tai jätevesiviemäriin HSY:n ohjeiden mukaisesti tai maastoon mikäli se täyttää työmaavesiohjeen mukaiset laatusuositukset ja/tai vastaa laadultaan tyypillistä teollisuusalueen hulevettä Helsingissä.

Muiden kaivantojen kuivatusvesistä otetaan näytteet, joista tutkitaan vähintään pH, kiintoaine sekä sellaiset haitta-aineet, joita kyseisellä kaivualueella on aiemmissa tutkimuksissa todettu.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Työmaakaivantojen täyttämiseen käytettään kohteesta kaivettuja ja teknisesti hyödyntämiskelpoisia kaivumassoja, joissa haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Hyödynnettävät maa-ainekset voivat sisältää pienen määrän mineraalisia rakennusjätejakeita eli olla ns. Helsinki-moreenia. Hyödynnettävät kynnysarvomaat peitetään pilaantumattomalla maa-aineskerroksella tai rakenteilla. Alueella ei hyödynnetä selvästi haisevia eikä elohopeaa tai haihtuvia haitta-aineita yli kynnysarvotasojen sisältäviä maa-aineksia. Kynnysarvomaiden hyödyntäminen dokumentoidaan ja raportoidaan kunnostuksen loppuraportissa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Mikäli kunnostustyön yhteydessä havaitaan aiemmista tutkimuksista poikkeavaa pilaantuneisuutta, tilanteesta riippuen kaivu keskeytetään tai maat siirretään suoraan loppusijoitukseen. Kunnostustapoja ja –tavoitteita tarkennetaan tarvittaessa.

Jos maaperästä löytyy merkittäviä määriä tunnistamatonta jätettä, jätteen kaivu keskeytetään, ja jätteestä otetaan näytteet laboratorioanalyysejä varten, jonka jälkeen jätteelle selvitetään asianmukainen vastaanottopaikka.

Työn aikana ilmenneissä yllättävissä tilanteissa ollaan viipymättä yhteydessä ympäristöviranomaisiin.

Tiedottaminen ja raportointi

Kohteen ympäristötekninen valvoja tai urakoitsija vastaa kohteen kirjanpidosta. Työmaapäiväkirjaan merkitään mm. tiedot alueelta viedyistä pilaantuneista maa-aineksista, tiedot otetuista näytteistä, haitta-ainepitoisuuksista ja loppusijoituskohteista.

Kunnostuksesta laadittavassa loppuraportissa esitetään ainakin tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt, muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot, poistettujen massojen määrä ja haitta-ainepitoisuudet, loppusijoituskohteet, kunnostustyön toteutus, mahdolliset poikkeamat suunnitelmasta, maa-ainesten hyötykäyttö, vesien käsittely, jäännöspitoisuustiedot ja muut työnaikaiset analyysitulokset sekä kartta kunnostetuista alueista. Loppuraportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen valmistumisesta.

Kunnostuksen aloittamisesta sekä lopettamisesta ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille.

Puhdistustyön ajankohta

Kunnostustyön toteutetaan rakentamisen vaatimassa aikataulussa. Työ on tarkoitus aloittaa elo-/syyskuussa 2018.

Ilmoituksen käsittely

Tarkastus

Ympäristöpalvelut on tehnyt alueelle tarkastuksen 23.7.2018.

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksen vireilläolosta tiedotettiin (25.7.2018) Kaapelitehtaan aluetta hallinnoivaa Kiinteistö Oy Kaapelitaloa, jolle asianosaisena varattiin tilaisuus ilmaista mielipiteensä suunnitelmasta.

Kiinteistö Oy Kaapelitalon muistutus

Kiinteistö Oy Kaapelitalo ei antanut muistutusta määräaikaan mennessä.

Lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

Ratkaisu

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Ruoholahdessa Tanssin talon alueella ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Rakennusten alta sekä 3 metrin etäisyydellä rakennusten seinälinjoista puhdistustavoitteina ovat ilmoituksessa esitetyt haitta-aineiden tavoitepitoisuudet. (VNA 214/2007, JhL 32 §)

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen. (VNA 214/2007, JhL 32 §)

Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JhL 3, 32 §)

Alueelta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä. (VNA 214/2007)

Alueelle istutettavien kasvien juurien ympärillä on oltava pilaantumatonta maata siten, etteivät kasvien juuret ulotu pilaantuneeseen maahan täysikasvuisenakaan. (VNA 214/2007, JhL 32 §)

Alueelta on poistettava tulevien rakennusten ulkopuolisilta pinnoittamattomilta alueilta 0,5 metrin syvyyteen asti maanpinnasta maa-ainekset, joissa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. (VNA 214/2007)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluille ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kaivua ohjaavat tutkimukset

Alueelta kaivettavista maa-aineksista on mitattava ilmoituksen mukaisesti haitta-aineiden pitoisuudet siten, että maa-ainekset voidaan luotettavasti ohjata haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisellä tavalla pilaantuneita maa-aineksia. Jokaiselta kaivualueelta on otettava riittävä määrä maaperänäytteitä. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyyseillä. Tarvittaessa maanäytteiden haitta-ainepitoisuuksia tulee määrittää riittävä määrä laboratoriotutkimuksilla, jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä. (JhL 32 §, YSL 6, 209 §)

Jäännöspitoisuustutkimukset

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on kaivualueelta otettava ilmoituksen mukaisesti kaivannon kokoon nähden riittävä määrä jäännöspitoisuusnäytteitä sekä kaivannon pohjasta että seinämiltä, jotta kaivualueelle jäävien haitta-ainepitoisten maa-ainesten laatu tulee luotettavasti varmistettua. Jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratioriossa vähintään ilmoituksessa esitettyjen haitta-aineiden sekä kaivutyön aikana mahdollisesti esiin tulevien muiden haitta-aineiden pitoisuudet. (JhL 32 §, YSL 6 §)

Tutkimusmenetelmien ja laitteiden luotettavuus

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

Jos kunnostetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on paikalle asennettava soveltuva eristysrakenne tai arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Ympäristöpalveluille on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävistä eristys- ja huomiorakenteista ennen ko. rakenteiden asentamista. (JL 13 §, YSL 139 §)

Ympäristöpalveluille on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

Huomio- ja eristysrakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (JhL 32 §, YSL 139 §)

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen hallinta

Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, esikäsittelyn, välivarastoinnin, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (VNA 214/2007, JL 5, 15 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §, JA 24 §)

Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13 §, VNA 179/2012 11 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantoihin mahdollisesti kertyvistä vesistä on tehtävä riittävästi tutkimuksia niiden laadun selvittämiseksi. Kaivantovedet voidaan toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluille ennen vesien johtamisen aloittamista. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöpalveluille erillinen suunnitelma. (YSL 155, 172 §)

6. Pilaantuneen maan-aineksen varastointi alueella

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. (JL 13 §)

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan käyttää kohteessa hyödyksi alueilla, joilla hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolelle tulee tiivis rakennekerros tai vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen. Selvästi haitta-aineelta haisevia, kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. Maa-ainesten hyötykäytöstä on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöpalveluille vähintään viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista. (YSL 32, 136 §, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 §)

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluille on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana tutkimustulokset oleellisesti poikkeavat aiemmista tutkimustuloksista tai on tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostussuunnitelmasta. Tarvittaessa on esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32 §, YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Pilaantuneisuuden jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn kunnostusalueen ulkopuolelle on viipymättä ilmoitettava ympäristöpalveluille ja kyseisen alueen maanomistajalle. Ympäristöpalveluille on toimitettava tarkasteltavaksi suunnitelma työn jatkamisesta tai tarvittavista toimenpiteistä kyseisellä paikalla. (JhL 21, 32 §, YSL, 134, 136, 172 §, JL 13 §)

9. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluille on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Jos kunnostustyö tehdään useassa osassa, jokaisesta osasta on tehtävä oma aloitusilmoitus. (YSL 172 §)

Puhdistustyön aikana ympäristöpalveluille tulee tiedottaa esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

Puhdistustyöstä on laadittava karttaliittein havainnoitu loppuraportti, joka on toimitettava ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkiseurannasta. (JL 120 §, YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säädoksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Kohteen maaperän pilaantumisen arvioidaan tapahtuneen ennen vuotta 1994 alueen aiemmasta toiminnasta.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Kohteen kunnostustavoitteet on määritetty riskinarvioperusteisesti, jotta pilaantuneesta maasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esim. asennettujen putkien kautta käyttöveteen.

Alueella mahdollisesti sijaitsevilla erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä tai esimerkiksi puun kaaduttua. Pinnoittamattomalla alueella tarkoitetaan, että alueen pintakerroksessa ei ole tiivistä kerrosta, kuten asfalttia tai laatoitusta, joka estää maan kulumista.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Suunnitelma työn jatkamisesta tarvitaan jatkotoimenpiteiden harkintaa varten.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-ainesten kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratorioanalyyseillä varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää, ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Laboratoriomenetelmillä varmennetaan kenttämittausmenetelmien luotettavuus.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöpalveluille mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Pilaantuneen maan pölyäminen voi aiheuttaa em. haittoja, ja siksi pilaantuneen maan pölyäminen tulee huolellisesti estää esimerkiksi maata kastelemalla tai peittämällä maa-ainekset.

Pitämällä jätejakeet sekä eriasteisesti pilaantuneet maa-ainekset erillään estetään ympäristölle tai terveydelle aiheutuvaa vaaraa tai haittaa.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Veden tutkiminen ja käsittely

HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöpalveluille ennen vesien viemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa. Suunnitelma veden johtamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

6. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella liikkuvien, työskentelevien tai asuvien ihmisten altistumista.

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle alueen tulevassa käytössä. Tämän vuoksi ympäristöpalvelut tarkastaa suunnitelman, jossa on käsitelty myös em. vaikutuksia riittävästi hyötykäytön teknisen toteuttamisen esittämisen lisäksi.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella.

Hyötykäytettävät maa-ainesten määrä- ja laatutiedot ja sijainnit tulee dokumentoida loppuraportissa. Tietoja tarvitaan viranomaisvalvonnassa

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalvelut voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

9. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjallinen aloitusilmoitus ja tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneisuuden jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 24.11.2017, 88 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Päätöksen antaminen ja voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu -liikelaitos toimittaa laskun maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelulle.