Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Roihupellossa osoitteessa Holkkitie 5

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on hyväksynyt maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu
PL 58213, 00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus: 0201256-6

Yhteyshenkilö:
Kati Valkama, puhelin (09) 310 36573, sähköposti kati.valkama@hel.fi

Alueen omistaja

Tontin 45190/10 omistaa Helsingin kaupunki.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 45. kaupunginosassa (Vartioharju) osoitteessa Holkkitie 5. Alueen koko on 58 452 m2. Alueen käyttötarkoitus muuttuu varikkoalueesta toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Alueelle saa rakentaa tiloja mm. ympäristöhaittoja aiheuttamatonta teollisuutta ja opetusta sekä opetustoimintaa palvelevia liiketiloja varten.

Tontin itäosassa on toiminut aiemmin kyllästämö, koko tontti on ollut kaupungin ja Helsingin Veden varikkoalueena. Alueella on toimistotiloja, kulkuneuvojen huolto- ja suojarakennuksia sekä polttoaineiden jakeluasema kaupungin autoille ja työkoneille. Toimistorakennusta lukuun ottamatta kaikki rakennukset puretaan.

Ilmoitusalue

Pilaantumisen syy

Maaperän pilaantuneisuus on aiheutunut todennäköisesti varikkotoiminnasta ja tontin itäosassa kyllästämötoiminnasta.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Helsingin kaupungin johtamisen jaosto on päätöksellään 22.5.2017 (§ 93) siirtänyt tämän toimivallan 1.6.2017 alkaen ympäristönsuojeluyksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluihin 5.7.2018.

Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja:

- Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu, Roihupellon kampus, tonttinumero 91-45-190-10, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, ENV1360, 20.6.2018, Vahanen Environment Oy.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteessä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä ja pohjavesi

Alueen pintamaa on täyttöä kahden metrin syvyyteen, alla oleva pohjamaa on silttiä, savea tai silttistä hiekkaa. Kallion pinta on 2,1…4,8 syvyydellä maanpinnasta. Alueen maanpinnan korkeus vaihtelee +6,4…10.

Ilmoitusalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueen pohjaveden pinta on noin 2–4 metrin syvyydessä maanpinnasta.

Haitta-ainetutkimukset

Alueen maaperää tutkittiin vuonna 2007 kairaamalla 16 tutkimuspisteestä. Maanäytteitä otettiin 75 kappaletta. Maanäytteistä analysoitiin metallien pitoisuuksia XRF-kenttäanalysaattorilla ja laboratoriossa analysoitiin metallien, öljyhiilivetyjen, polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH) ja haihtuvien kloorattujen hiilivetyjen pitoisuuksia.

Vuonna 2015 maaperää tutkittiin kairaamalla 27 tutkimuspisteestä. Maanäytteitä otettiin 138 kappaletta ja pohjavesinäytteitä 4 kappaletta. Maanäytteistä analysoitiin metallien pitoisuuksia XRF-kenttäanalysaattorilla, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia PID-kenttämittarilla sekä kokonaisöljyhiilivetyjen pitoisuuksia PetroFlag -kenttätestillä. Näytteistä tutkittiin laboratoriossa metallien, öljyhiilivetyjen, kloorattujen alifaattisten yhdisteiden, kloorifenoleiden, polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH), polykloorattujen bifenyylien (PCB) sekä bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin ja ksyleenien (BTEX) sekä dioksiinien/furaanien pitoisuuksia. Lisäksi tehtiin öljyhiilivetyjen fraktiointi yhdelle näytteelle. Kaatopaikkakelpoisuuden mukainen liukoisuustesti tehtiin kahdelle näytteelle.

Vuonna 2018 otettiin 14 maaperänäytettä neljästä koekuopasta. Maanäytteistä analysoitiin metallien pitoisuuksia XRF-kenttäanalysaattorilla ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia PID-kenttämittarilla. Näytteistä tutkittiin laboratoriossa metallien ja öljyhiilivetyjen pitoisuuksia.

Analyysitulosten tulkinnassa on käytetty valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) esitettyjä viitearvoja. Laboratorioanalyysien perusteella maaperässä todettiin useissa tutkimuspisteissä arseenin alemman ja ylemmän ohjearvon sekä kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia (maksimi 290 mg/kg). Kahdessa tutkimuspisteessä todettiin öljyhiilivetyjen C21-C40 alemman tai ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia (maksimi 1890 mg/kg). Lisäksi todettiin kromin ja elohopean alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet (Cr 221 mg/kg ja Hg 3 mg/kg) sekä PAH-yhdisteistä bentso(a)pyreenin pitoisuus ylitti kynnysarvon.

Vesinäytteiden analyysituloksia verrattiin talousveden laatuvaatimuksiin ja pohjaveden laadun vertailuarvoihin pohjavesialueella. Koboltin pitoisuus ylitti pohjavesialueita koskevan laadun vertailuarvon. Lisäksi havaittiin koboltin, kromin, kuparin, nikkelin ja sinkin laboratorion määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia.

Pilaantuneen maa-aineksen määrä alueella

Tutkimustulosten perusteella alueella arvioidaan olevan alemman ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia 3 900 tonnia ja ylemmän ohjearvotason ylittäviä maa-aineksia 6 500 tonnia sekä kynnysarvot ylittäviä maita 24 300 tonnia. Jätteiden määrä on korkeintaan noin 5 %.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Riskinarviointi

Riskinarvio koskee kohteen tulevaa käyttöä opetustoiminnan ja työpaikkojen alueena, joka luokitellaan epäherkän maankäytön alueeksi. Alueen tuleva maanpinnan taso nousee eteläosassa noin 1–1,5 metriä ja pohjoisosassa todennäköisesti noin 0,5 metriä.

Riskinarvioinnin kriittisiksi aineiksi valittiin öljyhiilivetyjen keskitisleet sekä arseeni, kromi ja kupari. Arvioinnin mukaan keskiraskaiden jakeiden kevyet aromaattiset hiilivedyt liukenevat hyvin veteen ja ovat herkästi haihtuvia. Luontainen hajoaminen pohjavedessä on suurta. Arseeni sitoutuu mm. saveen, orgaaniseen ainekseen tai hydrokseihin. Karkearakeisissa maalajeissa se voi olla herkästi liikkuvaa ja voi kulkeutua pohjaveteen. Arseeni on vesieliöille myrkyllistä, mutta ei rikastu elimistöön. Elohopea sitoutuu maa-ainekseen eikä kulkeudu helposti maaperässä ja on niukkaliukoinen. Elohopea on vesieliöille erittäin myrkyllistä. Metallisena elohopea voi olla haihtuvaa. Kromia esiintyy luonnossa hapetusasteilla +3 ja +6, joista suurin osa on erityisen pysyvissä ja niukkaliukoisissa mineraaleissa. Kuudenarvoiset kromiyhdisteet ovat syöpävaarallisia ja haitallisia eliöille.

Riskinarvion perusteella altistumisreitti haihtumalla voi olla elohopealla mahdollista, mutta vähäistä. Muita mahdollisia terveysriskejä ei arvioida olevan, sillä öljyhiilivetyjen haihtuminen sisä- ja ulkoilmaan ei ole merkittävä altistumisreitti. Arseenia ja kromia voi arvion mukaan kulkeutua vajoveteen, mutta ei sen mukana varsinaiseen pohjaveteen tai alueen ulkopuolelle. Altistumisreitti arvioidaan merkityksettömäksi. Kohteessa ei ole ekologisia riskejä ja maaperäeliöiden ja kasvien altistuminen arvioidaan merkityksettömäksi.

Kunnostustarve

Alueen pilaantuneisuus ja puhdistustarve määritettiin riskinarviolla. Puhdistustarve on alueilla, jossa elohopean pitoisuus on yli alemman ohjearvon ja öljyhiilivetyjen pitoisuudet ylittävät ylemmän ohjearvon.

Kunnostuksen tavoitteet

Ilmoitusalueen maaperälle on asetettu seuraavat kunnostustavoitteet:

Kunnostuksen tavoitteeksi tulevien rakennusten alapuolelle ja kolmen metrin etäisyydelle rakennusten seinälinjasta tavoitepitoisuudeksi esitetään elohopealle valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaista alempaa ohjearvoa. Muille alueille elohopealle esitetään kunnostustavoitteeksi ylempää ohjearvoa. Öljyhiilivetyjen C10-C40 osalta kunnostustavoitteeksi esitetään ylempiä ohjearvoja, lisäksi poistetaan tulevien rakennusten alta mahdolliset haisevat maa-ainekset.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Kunnostus tehdään massanvaihdolla alueen rakentamisen yhteydessä.

Työmaa aidataan tai rajataan selkeästi ja merkitään pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovilla kylteillä.

Pilaantuneet maa-ainekset lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden mukaan siten, että eriasteisesti pilaantuneet massat kyetään luotettavasti ohjaamaan pilaantuneisuustasoja vastaaviin vastaanottopaikkoihin. Mahdolliset jätejakeet erotellaan kaivettavista maista tarvittaessa seulomalla ja toimitetaan asianmukaisesti lajiteltuina vastaanottopaikkoihin. Jätteet poistetaan siltä osin kuin maat kaivetaan pilaantuneisuuden tai rakentamisen vuoksi. Muussa tapauksessa maaperässä olevista jätteistä ei arvioida olevan haittaa tai vaaraa tulevassa käytössä.

Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisiä maa-aineksia. Pilaantuneen maan kuormille laaditaan kuormakohtaiset asianmukaisesti täytetyt siirtoasiakirjat, jotka palautuvat työmaavalvojalle vastaanottopaikan allekirjoittamina kuorman toimittamisen jälkeen.

Pilaantuneen maan kunnostus päättyy, kun kunnostusalueella on saavutettu kunnostustavoitteet.

Haitta-ainetutkimukset ja laadunvalvonta

Koska tutkimusten yhteydessä ei voitu tutkia jakeluaseman aluetta, esitetään kunnostuksen yhteydessä tehtäväksi haitta-ainetutkimukset sen läheisyyteen. Tutkimuksissa analysoidaan maanäytteistä ainakin bensiinihiilivetyjen pitoisuudet. Jos bensiinihiilivetyjä todetaan kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia, arvioidaan kunnostustarve. Jos kunnostuksen aikana maaperässä aistinvaraisesti epäillään aikaisemmissa tutkimuksissa toteamattomia haitta-aineita, otetaan kyseisistä maista erilliset näytteet laboratorioanalyyseja varten. Lisäksi kartoitetaan esiintymistaajuus, arvioidaan kunnostustarve ja ilmoitetaan asiasta välittömästi ympäristöpalveluille.

Kaivun aikaiset näytteet

Kunnostuksen valvoja ohjaa kunnostusta pilaantuneisuustutkimuksissa todettujen ja kunnostuksen aikana tarvittaessa otettavien näytteiden analyysitulosten perusteella. Näytteet otetaan noin 10 osanäytteen kokoomanäytteinä. Näytteistä analysoidaan kenttätesteillä metallien pitoisuuksia ja tarvittaessa öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuuksia. Näytteistä vähintään 10 % varmennetaan laboratorioanalyyseillä. Laboratoriossa analysoidaan kyseisellä kaivualueella kynnysarvopitoisuuksina todetut haitta-aineet.

Jäännöspitoisuusnäytteet

Pilaantuneen maan poistamisen jälkeen maaperän jäännöspitoisuudet tarkistetaan ottamalla yksi näyte jokaista korkeintaan 400 m² pohjan aluetta kohden ja yksi näyte kaivannon seinämästä enintään 20 metrin leveää ja metrin korkeaa aluetta kohden. Näytteet otetaan alueilta, joilla on todettu kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa ne haitta-aineet, joita on kyseisessä kaivannossa todettu yli kynnysarvotason.

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Jos kunnostustavoitteet ylittäviä maita jää kiinteistön rajalle, merkitään alue huomioverkolla.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työmaa rajataan selkeästi niin, ettei sivullisia pääse kunnostusalueelle.

Normaaliin maanrakennusurakointiin liittyvien terveysriskien lisäksi kunnostustyö voi aiheuttaa altistumista pilaantuneelle maa-ainekselle. Kunnostuskohteessa tulee noudattaa työsuojeluohjetta. Urakoitsija vastaa työturvallisuusasioiden noudattamisesta ja tarvittaessa järjestää kaikille työntekijöille perehdyttämistilaisuuden. Työnaikaisten terveyshaittojen ehkäisy toteutetaan työsuojelullisin keinoin ja suojavarustein.

Ympäristöhaittoja ehkäistään peittämällä pilaantuneiden maiden kuormat ja tarvittaessa autojen renkaat puhdistetaan.

Vesien tutkiminen, käsittely ja johtaminen

Mikäli pilaantuneiden maiden kaivussa syntyviin kaivantoihin kertyy vettä, otetaan näyte, josta analysoidaan alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet ja kiintoainepitoisuus. Kiintoainespitoisuutta tarkkaillaan, jos vettä joudutaan pumppaamaan kaivannoista. Tulosten perusteella päätetään vesien käsittelytarve, mahdolliseen viemäröintiin pyydetään HSY:n lupa.

Kynnysarvomaiden hyödyntäminen alueella

Alueelle esitetään epäorgaanisilla haitta-aineilla alle ylemmän ohjearvotason pitoisuuksia sisältävien maiden hyötykäyttöä pinnoitetuilla alueilla yli 0,5 metrin syvyydessä tulevasta maanpinnasta, mutta ei rakennusten alapuolella tai kolmen metrin etäisyydellä seinälinjasta. Lisäksi esitetään hyötykäytettäviksi elohopeaa tai orgaanisia haitta-aineita sisältäviä maita, jotka alittavat alemmat ohjearvot. Hyödynnettävistä maa-aineksista poistetaan jätejakeet.

Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi

Pilaantuneen maa-aineksen varastointia pyritään välttämään. Tarvittaessa pilaantuneita maa-aineksia voidaan varastoida lyhytaikaisesti niiden laadun varmentamiseksi analyysien tai lavakuorman saavuttamiseksi. Kasat peitetään tarvittaessa tai maita kastellaan.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Jos pilaantuneen alueen laajuus tai pilaantuneen maan määrä kasvaa oleellisesti tai kaivumaissa todetaan aikaisemmista tutkimuksista poikkeavia haitta-aineita, asiasta ilmoitetaan ympäristöpalveluille.

Tiedottaminen ja raportointi

Kunnostuksen aloitusajankohta ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille. Kunnostuksesta vastaavan henkilön ja ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot ilmoitetaan ennen töiden aloittamista.

Työmaavalvoja ohjaa kaivua, valvoo kunnostusta ja kirjaa työmaapäiväkirjaan mm. tiedot otetuista näytteistä, alueelta viedyistä maa-aineksista, työskentelyolosuhteista, muut havainnot ja mahdolliset poikkeamat suunnitelmista.

Kunnostustyöstä laaditaan loppuraportti. Loppuraportissa esitetään vähintään seuraavat asiat:
- kohteen kuvaus
- kunnostusperusteet, luvat ja kunnostuksen tavoitteet
- poistettujen maa-ainesten määrä ja yhteenveto mittaustuloksista sekä arvio alueelle mahdollisesti jääneiden haitta-ainepitoisten maiden määrästä.
- näytteenotto- ja analytiikkamenetelmät
- laboratorion tutkimustodistukset
- kunnostustyön toteutus ja lopputulos sekä alueen viimeistely
- hyötykäytetyt maat ja sijoitusalueet sekä alueiden karttapiirros
- tarvittaessa riskinarvio sekä jälkiseuranta
- kartta kunnostetuista alueista

Loppuraportti toimitetaan ympäristöpalveluille.

Puhdistustyön ajankohta

Alueen kunnostustyö alkaa rakentamisen vaatimassa aikataulussa, arviolta syksyllä 2018.

Ilmoituksen käsittely

Tarkastus

Ympäristöpalvelut on tarkastanut ilmoitusalueen 13.7.2018.

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristönsuojelupäällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Roihupellon tulevan kampuksen alueella osoitteessa Holkkitie 5, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet

Alueelta tulee poistaa haitta-ainepitoiset ja haisevat maa-ainekset, kuten ilmoituksessa on esitetty. Alueelta tulee poistaa ilmoituksesta poiketen maat, joissa haihtuvien hiilivetyjen C5-C10, MTBE:n, TAME:n ja BTEX-yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit) pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat ohjearvot. (VNA 214/2007)

Ilmoitusalueelle tehtäviltä istutusalueilta, on poistettava ilmoituksesta poiketen maa-ainekset, joissa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot ja jätetäyttö riittävän syvältä, jotta istutus- ja muiden hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia tai jätteitä sisältäviä maa-aineksia. (VNA 214/2007, JL 13 §, YSL 16 §)

Ilmoituksesta poiketen kunnallisteknisten ja muiden vastaavien rakenteiden, esimerkiksi putkien ja kaapelien alueet on perustettava niin, että rakenteita ympäröi vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet ovat alle kynnysarvojen. (VNA 214/2007, JL 13 §)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluille ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Täydentävät tutkimukset

Puhdistettavalta alueelta on otettava lisänäytteitä kunnostussuunnitelmassa esitetyn polttoaineiden jakeluaseman lisäksi mm. ajoneuvokorjaamon huoltohallin rasvamontun alueelta maaperän haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. (JhL 32 §, YSL 6 §)

Alueelta poistettavat maa-ainekset voidaan tutkia, kuten ilmoituksessa on esitetty. Jäännöspitoisuustutkimukset voidaan tehdä, kuten ilmoituksessa on esitetty. (JL 13 §, YSL 6,16 §)

3. Maa-aineksen kaivu, käsittely, välivarastointi ja kuljetus

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja välivarastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. ( VNA 214/2007, JL 5, 15 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

4. Maa-ainesten hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettuja maa-aineksia, joissa orgaanisten haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvot tai ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan käyttää hyödyksi ilmoituksessa esitetyllä tavalla kuitenkin ilmoituksesta poiketen niin, että ko. maita käytetään pinnoitetuilla alueilla yli 0,5 metrin syvyydessä tulevasta maanpinnasta, mutta ei rakennusten alapuolella tai kolmen metrin etäisyydellä seinälinjasta. Ilmoituksesta poiketen haitta-aineelta haisevia, kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. (YSL 136 §, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 §)

5. Vesien tutkiminen ja käsittely

Ilmoituksesta poiketen kaivantoihin mahdollisesti kertyvistä vesistä on tutkittava niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisessä kaivannossa on havaittu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Kaivantovedet voi toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. HSY Vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa vesien johtamisesta viemäriin on esitettävä ympäristöpalveluille ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristönsuojeluyksikköön on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana tutkimustulokset oleellisesti poikkeavat aiemmista tutkimustuloksista tai on tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (YSL 16, 134, 136, 172 §, JL 13, 120 §)

7. Tiedottaminen ja raportointi

Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille tehtävästä aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen maa-ainesten vastaanottopaikat. (YSL 172 §)

Loppuraportti on liitettävä alueelle rakennettavien rakennusten huoltoasiakirjoihin. (YSL 139 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita säädöksiä mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011).

Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Kohteen maaperä on pilaantunut ennen vuotta 1994 alueen aiemmasta toiminnasta.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta alueen maaperä täyttää ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on tarvittaessa selvitettävä.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Ilmoituksessa esitetyt kunnostustavoitteet on määritetty alueen käyttötarkoituksen ja riskinarvioinnin perusteella. Ilmoituksessa esitetystä poiketen on alueelle määrätty kunnostuksen tavoitepitoisuudet bensiinihiilivedyillä pilaantuneille maa-aineksille, koska alueella on toiminut polttonesteiden jakeluasema vuodesta 1990.

Ilmoituksessa esitetystä poiketen pilaantuneiden ja kynnysarvot ylittävien maiden kunnostamisella riittävän laajalti istutusalueilta sekä putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esim. asennettujen putkien kautta käyttöveteen.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Lisätutkimukset ovat tarpeen, koska koko alueen maaperää ei ole ollut mahdollista tutkia aiemmin ennen toiminnan loppumista tai rakennusten purkamista.

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-ainesten kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Jäännöspitoisuusnäytteillä varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää, ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin.

3. Maa-aineksen kaivu, käsittely, välivarastointi ja kuljetus

Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Pilaantuneen maan pölyäminen voi aiheuttaa em. haittoja, ja siksi pilaantuneen maan pölyäminen tulee huolellisesti estää esimerkiksi maata kastelemalla tai peittämällä maa-ainekset.

Pitämällä jätejakeet sekä eriasteisesti pilaantuneet maa-ainekset erillään estetään ympäristölle tai terveydelle aiheutuvaa vaaraa tai haittaa.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

4. Maa-ainesten hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettujen pilaantumattomien tai haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Sen vuoksi selvästi haitta-aineelta haisevia, kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei saa käyttää hyödyksi.

5. Vesien tutkiminen ja käsittely

Kaivantovesistä tulee tutkia kaikkien niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisen alueen maaperässä on todettu yli kynnysarvojen, jotta kaivantovesien kaikkien mahdollisten haitta-aineiden pitoisuudet ovat tiedossa.

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöpalveluille ennen vesien viemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalvelut voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

7. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjallinen aloitusilmoitus, joka sisältää tiedot vastuuhenkilöistä, valvojan yhteystiedoista sekä massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista, ja tiedot eri työvaiheista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Loppuraportin liittäminen huoltoasiakirjoihin turvaa osaltaan kyseisen selontekovelvollisuuden täyttymistä.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ympäristölautakunnan vahvistaman ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 24.11.2017, 88 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 § Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Päätöksen antaminen ja voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelulle