Exilion Asemahotellit Ky:n ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Kluuvissa osoitteessa Vilhonkatu 13

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on hyväksynyt Exilion Asemahotellit Ky:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Exilion Asemahotellit Ky, Mannerheimintie 20 B, 00100 Helsinki.
Y-tunnus: 2704259-3

Yhteyshenkilö: Jussi Ojamo, puhelin 040 1931055, sähköposti jussi.ojamo@exilion.fi

Alueen omistaja

Alueen maanomistaja on VR-Yhtymä Oy.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 2. kaupunginosassa (Kluuvi) tontilla 2011/1, osoitteessa Vilhonkatu 13 (käyntiosoite Kaisankuja). Alueen koko on noin 2850 m². Alue on rautatieasema-, liike-, toimisto-, ja terminaalirakennusten korttelialuetta (LRK).

Alue on päärautatieaseman itäsiiven sisäpiha, jossa on vuonna 1909 valmistunut toimistorakennus ja myöhemmin valmistunut varastorakennus. Sisäpihalla on ollut lämpökeskus, joka on käyttänyt hiiltä ja myöhemmin öljyä. Sisäpihan rakennukset puretaan ja tilalle rakennetaan uudisrakennus.

Ilmoitusalue

Alueen maaperässä on todettu voimakkaasti kuparilla, fluoranteenilla ja fenantreenilla pilaantuneita maita, lisäksi on todettu lievästi sinkillä ja PAH-yhdisteillä pilaantuneita maita. Öljyhiilivetyjen pitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat ohjearvot.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Helsingin kaupungin johtamisen jaosto on päätöksellään 22.5.2017 (§ 93) siirtänyt tämän toimivallan 1.6.2017 alkaen ympäristönsuojeluyksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikköön 2.7.2018.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:
- NCC Building, Päärautatieasema, hallintorakennuksen sisäpiha, Ympäristötekninen perusselvitys, 17.11.2017 ja Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, 8.1.2018, Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy
- VR Yhtymä Oy:n valtakirja 26.6.2018 Exilion Asemahotellit Ky:lle pilaantuneen maaperän puhdistamisilmoituksen tekemisestä sekä pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tontin 91-2-11-1 alueella.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Maanpinta on asfaltoitua pihaa tasolla +2,3…+3,6. Maaperän pintakerroksessa on sekalaista täyttömaata 2–3 metrin syvyyteen, jonka alapuolella on 2–5 metriä paksu savikerros. Savikerroksen alapuolella on kitkamaakerroksia 2–4 metriä. Kallion pinta on noin 7–12 metrin syvyydessä.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueen eteläosassa havaittiin erilliset orsi- ja pohjavesitasot, pohjoispuolella ne yhdistyvät ja pohjaveden pinta on noin kahden metrin syvyydessä.

Alueella havaitut haitta-aineet

Vuonna 2017 alueen maaperän pilaantuneisuutta tutkittiin kuudesta tutkimuspisteestä. Tutkimuspisteistä otettiin 31 maanäytettä. Kaikista maanäytteistä analysoitiin metallien pitoisuuksia XRF-kenttäanalysaattorilla ja kymmenestä näytteestä analysoitiin kokonaishiilivetypitoisuus kenttätestillä. Laboratoriossa analysoitiin kymmenestä näytteestä metallien ja kahdeksasta näytteestä öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet. Lisäksi tutkittiin kahdesta näytteestä sulfidipitoisuudet.

Kohteen maaperätutkimuksissa todettuja haitta-ainepitoisuuksia on verrattu valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) esitettyihin viitearvoihin. Kynnysarvo tarkoittaa pitoisuutta, jonka ylittyessä maaperän pilaantuneisuus ja kunnostustarve on arvioitava. Alempi ohjearvo on pitoisuus, jonka ylittyessä maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, ellei aluetta käytetä teollisuus-, varasto- tai liikennealueena tai muuna vastaavana (tai ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole muuta osoitettu). Ylempi ohjearvo on pitoisuus, jonka ylittyessä maaperää pidetään pilaantuneena alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena tai vastaavana (ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu). Vaarallisen jätteen raja-arvo perustuu Suomen ympäristökeskuksen ympäristöoppaassa 98/2002 esitettyihin ongelmajätteen raja-arvoihin. Vaarallisen jätteen raja-arvon ylittyminen ei tarkoita, että kaivettuna ko. maa-aines olisi automaattisesti vaarallista jätettä, vaan lopullinen luokittelu perustuu haittaominaisuuksiin.

Alueen maaperässä on havaittu laboratorioanalyysien perusteella yhden tutkimuspisteen alueella kuparin ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus ja sinkin alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus. Lisäksi havaittiin PAH-yhdisteiden ylemmän ja alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia. PAH-yhdisteiden, raskasmetallien ja öljyhiilivetyjen pitoisuudet ylittivät kynnysarvot eri tutkimuspisteissä. Tutkimuksen yhteydessä havaittiin myös rakennusjätettä.

Alueella on noin 200 m3 maa-ainesta, jossa raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden haitta-ainepitoisuudet ovat alempien ja ylempien ohjearvojen välissä. Ylemmän ohjearvon ylittäviä maa-aineksia arvioidaan olevan noin 200 m3. Lisäksi on noin 1 700 m3 maa-ainesta, jossa ylittyvät kynnysarvot.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Riskinarvioinnin kriittisiksi aineiksi valittiin kupari sekä PAH-yhdisteistä fenantreeni ja fluoranteeni. Arvioinnin mukaan kupari on erittäin myrkyllistä vesieliöille, mutta välttämätön hivenaine muille eläimille ja kasveille. Fenantreeni on niukasti vesiliukoinen, mutta voi kulkeutua maaperässä ja päätyä pohjaveteen. Fluoranteeni ei kulkeudu helposti maaperässä ja on niukasti vesiliukoinen.

Riskinarvion perusteella kohteessa ei ole haitta-aineiden kulkeutumisriskiä. Kohteessa ei arvioida olevan ekologista riskiä eikä terveysriskiä ihmisille. Pilaantuneisuus arvioidaan vanhaksi.

Kunnostuksen tavoitteena on poistaa valtioneuvoston asetuksen 1.6.2007 mukaisiin ylempiin ohje arvotasoihin pilaantuneet maa-ainekset rakennustöiden vaatimassa laajuudessa.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Alue kunnostetaan rakennusten purkutöiden jälkeen. Kunnostuskaivanto on todennäköisesti tuettu ja pidetään tarvittaessa kuivana pumppaamalla kaivantoon suotautuva vesi.

Pilaantuneet kaivumaat lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden mukaan siten, että eriasteisesti pilaantuneet massat kyetään luotettavasti ohjaamaan näiden pilaantuneisuustasoja vastaaviin vastaanottopaikkoihin. Pilaantuneet massat kaivetaan joko suoraan autoihin kuljetettavaksi pois tai läjitetään alueelle kasoihin jatkotoimenpiteitä tai mahdollista esikäsittelyä varten. Kaivun aikana varaudutaan seulomaan mahdolliset jätejakeet. Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan kuormat peitettyinä vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisiä aineksia. Maaperästä mahdollisesti löytyvät jätteet toimitetaan luvanvaraisiin vastaanotto tai käsittelypaikkoihin. Pilaantuneen maan ja jätteen kuormille laaditaan siirtoasiakirjat.

Puhdistustyön laadunvalvonta

Työmaalla on koko kunnostuksen ajan ympäristötekninen valvoja, joka tekee kenttähavaintoja, ottaa tarvittavat näytteet ja ohjaa pilaantuneen maa-aineksen kaivua.

Kaivutyön aikana tai ennen kunnostuksen aloittamista otetaan edustavia maanäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden ja poistettavan maa-aineksen laadun tarkistamiseksi. Näytteistä analysoidaan tarpeen mukaan kenttätesteillä öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuuksia tai arseenin, kuparin, lyijyn ja sinkin pitoisuuksia. Kenttätestien tuloksista vähintään 10 %, kuitenkin vähintään kaksi näytettä jokaista kaivualuetta kohden varmennetaan laboratorioanalyyseillä. Laboratoriossa analysoidaan kyseisellä kaivualueella todetut haitta-aineet sekä kaivun edetessä mahdollisesti esiintyvät muut haitta-aineet. Kaivu ulotetaan niin syvälle, että kunnostuksen tavoitepitoisuudet saavutetaan.

Pilaantuneiden maa-ainesten poistamisen jälkeen maaperän jäännöspitoisuudet otetaan edustavina 5–10 osanäytteen kokoomanäytteinä. Näytteitä otetaan orgaanisilla aineilla pilaantuneilta alueilta yksi näyte 100 m²:ä kohti. Epäorgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneilta alueilta otetaan vähintään yksi näyte 400 m²:ä kohti. Kaivannon seinämistä otetaan yksi näyte 20 m²:ä kohti. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, jotka kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa ylittivät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädetyt ohjearvot.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

Mikäli pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan kunnostusalueen ulkopuolelle tai pilaantuneita maita ei voi kaivaa esim. maanalaisen rakenteen takia ja kaivantoon jää pilaantunutta maa-ainesta, rajapinta merkitään huomioverkolla tai vastaavalla rakenteella.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työmaa aidataan ja merkitään pilaantuneen maan kunnostamisesta kertovin kyltein.

Ympäristöhaittoja ehkäistään peittämällä pilaantuneiden maiden kuormat estämään pilaantuneiden maiden leviäminen ympäristöön. Jos yleiselle kadulle kulkeutuu työmaalta maa-ainesta, poistattaa urakoitsija sen.

Työnaikaiset terveyshaitat ehkäistään työsuojelullisin keinoin. Normaaliin maanrakennusurakointiin liittyvien terveysriskien lisäksi kunnostustyössä voi altistua pilaantuneille maa-aineksille. Työntekijät käyttävät henkilökohtaisia suojavarusteita. Urakoitsija vastaa työturvallisuusasioiden noudattamisesta.

Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantoon suotautuvan veden määrää ja laatua tarkkaillaan töiden yhteydessä. Vesinäytteitä otetaan veden laadun perusteella esimerkiksi yksi näyte jokaista 500 kuutiometriä kohti. Vedestä analysoidaan alueella tehdyissä selvityksissä todetut haitta-aineet. Pumpattava, viemäröintikelpoinen vesi, johdetaan jätevedenpuhdistamolle HSY:n ehtojen mukaisesti. Tarvittaessa vedet esikäsitellään paikan päällä ennen viemäriin johtamista esimerkiksi kiintoaineen erotuksella ja öljynerotus esim. öljynerottimen tai aktiivisuodatuksen avulla. Tarvittaessa vedet toimitetaan imuautolla asianmukaiseen käsittelypaikkaan.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Alueen kaivantojen täytöissä voidaan käyttää hyödyksi alueelta kaivettuja kynnysarvot ylittäviä maa-aineksia, mikäli niiden laatu täyttää geotekniset vaatimukset.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Mikäli kunnostustyön yhteydessä havaitaan aiemmista tutkimuksista poikkeavaa pilaantuneisuutta, esimerkiksi maa-aines on pilaantunut muilla kuin aikaisemmin todetuilla haitta-aineilla tai poistettavan maa-aineksen määrä poikkeaa huomattavasti arvioidusta, asiasta ilmoitetaan välittömästi kunnostusta valvovalle viranomaiselle.

Tiedottaminen ja raportointi

Kohteen ympäristötekninen valvoja vastaa kohteen kirjanpidosta. Työmaapäiväkirjaan merkitään tiedot alueelta viedyistä pilaantuneista maa-aineksista, tiedot otetuista näytteistä, haitta-ainepitoisuuksista ja loppusijoituskohteista.

Kunnostuksesta laadittavassa loppuraportissa esitetään vähintään tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt, muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot, poistettujen massojen määrä ja haitta-ainepitoisuudet, loppusijoituskohteet, kunnostustyön toteutus, jäännöspitoisuustiedot ja muut työnaikaiset analyysitulokset sekä kartta kunnostetuista alueista.

Kunnostuksen valvoja ilmoittaa kirjallisesti töiden aloittamisesta Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikköön. Pääurakoitsija vastaa mahdollisten katselmusten tilaamisesta ja ilmoituksen tekemisestä naapurikiinteistöihin.

Puhdistustyön ajankohta

Työ tehdään todennäköisesti syksyllä 2018.

Ilmoituksen käsittely

Tarkastus

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikkö on tehnyt alueelle tarkastuksen 9.7.2018.

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, koska ilmoitusasiakirjoihin on liitetty omistajan valtakirja.

Ratkaisu

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on tarkastanut Exilion Asemahotellit Ky:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Kluuvin tontin 2011/1 alueella, osoitteessa Vilhonkatu 13, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet

Alueelta tulee poistaa haitta-ainepitoiset maa-ainekset, kuten ilmoituksessa on esitetty. (VNA 214/2007)

Kunnallisteknisten ja muiden vastaavien rakenteiden, esimerkiksi putkien ja kaapelien alueet perustettava niin, että rakenteita ympäröi vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros. (VNA 214/2007, JhL 32 §)

Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JhL 3, 32 §)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluille ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen otettavista jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kaivualueella on havaittu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. (JhL 32 §, YSL 6 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomio- tai eristysrakenteella. Tarvittaessa eritysrakenteen tarve on arvioitava. Pysyvien rakenteiden alapuolelle ei ole tarpeen asentaa huomiorakenteita. (JL 13 §, YSL 139 §)

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. Rakenteet tulee esittää kunnostuksen loppuraportissa karttapiirroksin. (YSL 172 §)

4. Maa-aineksen välivarastointi ja kuljetus

Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja tilapäinen varastointi on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai sen haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettuja, pilaantumattomiksi osoitettuja maa-aineksia, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, voidaan käyttää hyödyksi kohteessa, ei kuitenkaan haitta-aineilta haisevia tai haihtuvia haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia. Hyödyntäminen tulee esittää kunnostuksen loppuraportissa.

(VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 §)

6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluille on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32 §, YSL 134, 136 §, JL 13 §, YSL 172 §)

7. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluille on tehtävä viikkoa ennen kunnostuksen aloittamista aloitusilmoitus, jossa on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. (YSL 172 §)

Loppuraportti on toimitettava maanomistajalle ja ympäristöpalveluille ympäristönsuojeluyksikköön kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Kohteen maaperä on pilaantunut ennen vuotta 1994 alueen aiemmasta toiminnasta.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle rakentamisen takia. Ilmoituksessa esitetty puhdistustavoite, haitta-aineiden ylempi ohjearvopitoisuus, on riittävä alueen tulevassa käyttötarkoituksessa.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esim. asennettujen putkien kautta käyttöveteen.

Alueella on havaittu jätetäyttöä, ja erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Jäännöspitoisuusnäytteillä varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen.

Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Maa-aineksen välivarastointi ja kuljetus

Määräys on tarpeen ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittoja.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.

6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalvelut voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

7. Tiedottaminen ja raportointi

Aloitusilmoituksessa esitettävät tiedot ja loppuraportti ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ympäristölautakunnan vahvistaman ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 24.11.2017, 88 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 § Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 § Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Päätöksen antaminen ja voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun Exilion Asemahotellit Ky:lle, 003727042593 (Liaison Technologies, 003708599126).