Työyhteenliittymä Golder - Doranovan ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta koetoimintakunnostusalueella Hanasaaressa

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on hyväksynyt työyhteenliittymä Golder - Doranovan tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Työyhteenliittymä Golder - Doranova, Konalantie 47 B, 00390 Helsinki,
Y-tunnus: 0982590-6

Yhteyshenkilö: Jarmo Kosonen, puhelin 050 5011922, sähköposti Jarmo_Kosonen@golder.fi

Alueen omistaja

Alueen maanomistaja on Helsingin kaupunki.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty työyhteenliittymä Golder - Doranovan koetoiminta-alue sijaitsee Helsingin 10. kaupunginosassa (Sörnäinen) Hanasaaren voimalan alueella kiinteistöllä 91-432-5-2, osoitteessa Parrukatu 3. Alue on kooltaan noin 300–400 m2.

Koetoiminta-alueen Hanasaaren alue on ollut voimalaitoskäytössä 1950-luvulta lähtien. Voimalaitosalue sijaitsee pohjaveden virtaussuunnassa siten, ettei sillä ole merkitystä koetoiminta-alueen maaperän pilaantumiseen. Suvilahden sähkö- ja kaasuvoimalaitokset sijaitsivat tarkastelualueesta pohjoiseen. Vuoteen 1973 saakka toimineen kaasuvoimalaitoksen materiaalina käytettiin lähinnä kivihiiltä ja koksia sekä loppuvuosina öljyä. Toiminnasta syntynyttä tuhkaa ja kuonaa käytettiin maantasoitustöissä alueella. Länsipuolella on sijainnut kaasuvoimalaitosalueeseen kuulunut bentseenitehdas, joka oli toiminnassa 1960-luvulle saakka.

Suvilahden alue on täytetty mereen 1800–1900 -lukujen taitteessa. Hanasaaren alue etelässä on täytetty 1930–1970 -luvuilla.

Kokeellinen pilaantuneen maaperän puhdistus

Ilmoituksessa esitetty pilaantuneen maaperän puhdistus on osa Helsingin kaupungin koetoimintahanketta, jonka tavoitteena on löytää kustannustehokkaita menetelmiä monipilaantuneen kohteen maaperän, pohjaveden ja huokosilman puhdistamiseen.

Alueen maaperän pilaantuneisuus

Hanasaaren-Suvilahden alueen maaperä on voimakkaasti pilaantunut mm. polyaromaattisilla hiilivety-yhdisteillä (PAH-yhdisteet) esimerkiksi naftaleenilla, klooratuilla liuottimilla, öljyhiilivedyillä, syanidilla ja raskasmetalleilla.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Helsingin kaupungin johtamisen jaosto on päätöksellään 22.5.2017 (§ 93) siirtänyt tämän toimivallan 1.6.2017 alkaen ympäristönsuojeluyksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikköön 20.6.2018.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:
- Työyhteenliittymä Golder - Doranova, Hanasaaren koetoimintakunnostus, Liite A ilmoitukseen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta
- Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan valtakirja työyhteenliittymä Golder - Doranovalle teknisen johtajan hankintapäätöksen 3.10.2017 § 52 mukaisten pilaantuneen maaperän koetoimintakunnostustoimenpiteiden tekemiseen sekä koetoimintaan liittyvän pilaantuneen maaperän kunnostusilmoituksen tekemiseen Sörnäisten korttelin 10252 ja kiinteistön 091-432-0005-002 alueella.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä koetoiminnan puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Koetoiminta-alueen maanpinta on tasolla noin +2,6 metriä. Maaperän pintakerros on sekalaista täyttömaata. Täyttömaakerroksen alla on savikerros, jonka yläpinta on noin tasolla -2…-6. Savikerroksen alapuolella on hiekkaa. Kallionpinta on noin tasolla -11…-15 metriä. Alueen läheisyydessä arvioidaan olevan kallioperän ruhjevyöhykkeitä.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Pohjavedenpinta vaihtelee tasolla noin -0,8…+0,7 metriä. Pohjavesi on pääosin paineellista. Savikerroksen yläpuolella on orsivesikerros. Pohjaveden päävirtaussuunta on Suvilahdesta Hanasaaren alueelle ja Hanasaaresta kohti merta. Meriveden korkeus vaikuttaa pohjaveden virtaukseen. Kallion pinnanvaihtelut ohjaavat veden virtaussuuntia. Myös kallioruhjevyöhykkeet vaikuttavat veden virtaukseen.

Alueella havaitut haitta-aineet

Alueen maaperän pilaantuneisuutta on tutkittu useissa tutkimuksissa. Työyhteenliittymä Golder - Doranovan koetoiminta-alueella ja sitä ympäröivällä alueella on todettu noin 0–8 metrin syvyydessä ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia arseenia, kuparia, sinkkiä, öljyhiilivetyjä, PAH-yhdisteitä ja BTEX-yhdisteitä. Lisäksi syvyydellä 0–8 metriä on todettu syanidia alempien ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia.

Koetoiminta-alueen läheisissä pohjaveden havaintoputkissa on todettu mm. syanidia, PAH-yhdisteitä, öljyhiilivetyjä, BTEX-yhdisteitä ja kloorattuja yhdisteitä. Veden pH on ollut lähellä neutraalia. Orsiveden havaintoputkissa on todettu mm. syanidia, PAH-yhdisteitä, öljyhiilivetyjä, BTEX-yhdisteitä sekä kloorattuja yhdisteitä. Veden pH on ollut lähellä neutraalia, lukuun ottamatta orsiveden havaintoputkea FCG4592, jossa pohjaveden pH on ollut tasolla 2,2…2,6 marraskuusta 2016 lähtien. Samassa putkessa ovat tästä johtuen liukoisten metallien pitoisuudet olleet koholla. Työyhteenliittymä Golder - Doranovan koetoiminta-alueella sijaitsee pohjaveden havaintoputki (RF408B), josta otetuissa näytteissä naftaleenin pitoisuus on ollut 3,8…23 µg/l, bentseenin 380…2 500 µg/l ja öljyhiilivetyjen summapitoisuus 0,3…0,84 mg/l. Orsiveden havaintoputkesta (RF408A) otetuissa näytteissä naftaleenin pitoisuus on ollut 0,1…5 µg/l.

Koetoiminta-alueella ja sen läheisyydessä sijaitsevissa huokoskaasun havaintoputkissa on todettu haihtuvia haitta-aineita, mm. naftaleenia, BTEX-yhdisteitä ja kloorattuja yhdisteitä. Työyhteenliittymä Golder - Doranovan koetoiminta-alueella sijaitsevasta huokosilman havaintoputkesta otetuissa näytteissä kloorattujen liuottimien pitoisuudet ovat lähellä laboratorion määritysrajaa.

Puhdistuskoe

Pilaantuneen maan koekunnostus on koetoimintaa, jonka tavoitteena on kokeilla ja löytää mahdollisimman kustannustehokkaita menetelmiä maaperän, pohjaveden ja huokosilman puhdistamiseen siten, että alue soveltuu asuinkäyttöön. Koetoiminnan aikana testataan biologisen hajoamisen tehostamista, jäännöspitoisuuksien hallintaa nestemäisellä aktiivihiilellä sekä huokoskaasujen hallintaa. Koekunnostukselle ei aseteta puhdistustavoitetta.

Kunnostusmenetelmät

Koekunnostuksessa käytetään seuraavia kunnostusmenetelmiä:
- Ensimmäisessä vaiheessa tehostetaan pohjaveteen liuenneiden/liukenevien haitta-aineiden biologista hajoamista lisäämällä sitä rajoittavaa tekijää.
- Biohajoaminen hidastuu pitoisuuksien alentuessa, jolloin biohajoamista kannattaa tehostaa vain niin kauan kuin se on kustannustehokasta. Biologisen kunnostuksen jälkeen jäännöspitoisuuksia vähennetään pohjaveteen syötettävän aktiivihiilituotteen avulla.
- Kolmas koekunnostuksessa tarkasteltava menetelmä on huokoskaasujen hallinta, jolla estetään vedestä ja maaperästä haihtuvien yhdisteiden kulkeutuminen rakennusten sisäilmaan.

Biologinen kunnostus ja jäännöspitoisuuksien hallinta kohdistuvat kyllästyneeseen vyöhykkeeseen ja huokoskaasujen hallinta huokoskaasuihin. Kyllästyneessä vyöhykkeessä kunnostustoimenpiteet kohdistuvat sekä pohjaveteen liuenneisiin että maaperään sitoutuneisiin haitta-aineisiin. Biologisen hajoamisen tehostamisella vähennetään helpoiten liukenevien ja hajoavien yhdisteiden pitoisuuksia. Nestemäisellä aktiivihiilellä vähennetään myös heikommin hajoavien yhdisteiden jäännöspitoisuuksia. Huokoskaasujen hallinnalla estetään haihtuvien yhdisteiden kulkeutuminen rakennuksiin.

Biologista hajoamista tehostetaan lisäämällä pohjaveteen happea. Hapen suhteen ylikyllästyneen veden tuottamista varten koetoiminta-alueelta pumpataan vettä, joka hapetetaan ja syötetään pohjaveteen modulaarisella DoAct CORE-laitteistolla.

Koetoiminta-alueen geokemiallinen tila tarkistetaan, ja mikäli alueella vallitsee hapettomat olosuhteet, voidaan tehostamiseen käyttää hapen sijaan nitraattia. Kunnostuksessa tavoitteena on lisätä nitraattia vain sen verran, että se kuluu haitta-aineiden hajoamiseen eikä sitä kulkeudu merkittävästi pohjaveden mukana mereen.

Jäännöspitoisuuksia hallitaan nestemäisen aktiivihiilen avulla. Aktiivihiilipartikkelit sitovat pohjaveteen liuenneita ja siihen liukenevia haitta-aineita ja edistävät niiden hajoamista. Aktiivihiilen pumppauksella saadaan aikaan orsi- ja pohjaveden sekoittumista, joten haitta-ainepitoisuudet voivat paikoin nousta tai laskea. Toimenpiteillä pyritään kuitenkin alentamaan koetoiminta-alueella olevia pitoisuuksia.

Huokoskaasujen hallintaa testataan koetoiminta-alueelle asfaltin tai vastaavan rakenteen alle rakennettavalla tuuletusputkistolla. Putkistosta tarkkaillaan haihtuvien yhdisteiden pitoisuuksia putkistoa tuulettamalla. Huokoskaasujen hallinnan pilotoinnilla selvitetään huokoskaasujen keräyksen teknistä toteutettavuutta, riittävää tuuletusratkaisua ja -nopeutta sekä kustannustehokkuutta.

Kaivutyöt

Kunnostusalueelta ei poisteta maa-aineksia eikä puhdistamista tehdä kaivamalla. Huokoskaasuputkistojen asentamisen vaatiman kaivun maa-ainekset käytetään koetoiminta-alueella pintamaan täyttöihin.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työmaa on aidatulla alueella. Urakoitsija huolehtii työmaahan liittyvistä työturvallisuusvelvoitteista. Alueella työskentelevät ja vierailevat henkilöt perehdytetään kohteelle tehtyyn työmaan turvallisuus- sekä palo ja pelastussuunnitelmaan. Työntekijät käyttävät tarvittavia turvavarusteita.

Tarkkailu ja laadunvalvonta

Kunnostustyötä valvoo ja tarkkailee ympäristötekninen valvoja, joka ottaa seurantanäytteitä, kokoaa urakan aikana koottavan tarkkailutiedon sekä laatii tarvittavat raportit.

Kunnostuslaitteisto testataan ennen koetoiminnan aloittamista. Jokaisesta testauksesta laaditaan testauspöytäkirja. Lisäksi laitteiston toimintaa seurataan etävalvonnan avulla.

Ennen biologisen hajoamisen tehostamista alueelle asennettavista ja nykyisistä pohjavesiputkista otetaan 2–3 kertaa vesinäytteet, joista määritetään happi- ja nitraattipitoisuudet sekä vapaan syanidin, öljyhiilivetyjen jakeiden C5-C40, BTEX-yhdisteiden ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet sekä tarvittaessa kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen pitoisuudet. Lisäksi mitataan pohjaveden pinnan taso, happipitoisuus, pohjaveden redox-olosuhteet, pH ja johtokyky. Kunnostuksen aikana näytteitä otetaan noin neljän viikon välein. Aikataulua muutetaan tarvittaessa tulosten perusteella.

Jäännöspitoisuuksien hallinnan aikana mitataan haitta-aineiden vähenemistä ja saatujen tulosten perusteella syötetään kertainjektointina nestemäinen aktiivihiili. Aktiivihiilen syötön jälkeen näytteitä otetaan aluksi tiheämmin ja myöhemmin harvemmin.

Huokoskaasujen hallintaa testataan eri tuuletusnopeuksilla ja eri vuodenaikoina vähintään neljä kertaa. Koetuuletusten aikana mitataan päivittäin haihtuvien yhdisteiden ja kokonaisVOC-yhdisteiden pitoisuuksia PID-kenttämittauksella. Tuuletusputkistosta otetaan kenttämittaustulosten perusteella näytteet laboratoriomääritystä varten. Laboratoriossa analysoidaan öljyhiilivetyjen jakeiden C5-C10, BTEX-yhdisteiden ja haihtuvien PAH-yhdisteiden sekä tarvittaessa syaanivedyn ja kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen pitoisuudet.

Huokoskaasuputkistosta imetty ilma johdetaan aktiivihiilen kautta puhdistettuna ulkoilmaan. Jos ilmassa todetaan PID-mittauksessa kohonneita pitoisuuksia haihtuvia yhdisteitä, tuuletus keskeytetään ja ilman puhdistusta tehostetaan.

Raportointi

Työn aikana kirjataan mm. tehdyt toimenpiteet, mittaukset, havainnot, poikkeamat, työturvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät vaara- ja läheltä piti -tilanteet sekä näytteenotot. Urakoitsija pitää työmaapäiväkirjaa. Ympäristötekninen valvoja koostaa em. tiedot, tulokset ja muutokset suunnitelmiin kuukausittain tehtäväksi raportiksi. Kunnostuksen jälkeen laaditaan toimenpideraportti, jossa on mm. arvio kunnostusmenetelmien toimivuudesta täydessä mittakaavassa sekä sen kustannusarvio. Loppuraportti toimitetaan tilaajalle, sen edustajalle ja ympäristöpalveluille.

Koekunnostustyön ajankohta

Koekunnostus kestää noin 12 kuukautta. Koetoiminnan vaatimat asennukset voidaan aloittaa kahden viikon kuluttua lupapäätöksen toimittamisesta urakoitsijalle.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

Maanomistaja Helsingin kaupunki on toimittanut valtakirjan työyhteenliittymä Golder - Doranovalle.

Ratkaisu

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on tarkastanut työyhteenliittymä Golder - Doranovan ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Hanasaaren koetoiminta-alueella, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistuskoe

Koekunnostustyö voidaan toteuttaa ilmoituksessa esitetyillä menetelmillä. Kunnostukselle ei aseteta puhdistustavoitteita. (VNA 214/2007)

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee odottamattomia ympäristö- tai terveysvaikutuksia tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta suunnitelmasta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai toimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (VNA 214/2007, YSL 134, 136, 172 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Tutkimukset ja laadunvalvonta voidaan toteuttaa ilmoituksessa esitetyllä tavalla. (YSL 172 §)

3. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Koekunnostuksen työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai sen haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

4. Tiedottaminen

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle, maanomistajalle ja haltijalle on tehtävä aloitusilmoitus ennen eri työvaiheiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristölupaa ei tarvita koeluonteiseen lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on esimerkiksi kokeilla uutta tekniikkaa tai puhdistuslaitetta.

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Kohteen maaperä on pilaantunut ennen vuotta 1994 alueen täytöistä ja aiemmasta toiminnasta.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Määräysten perustelut

1. Puhdistuskoe

Ilmoituksessa on esitetty riittävät tiedot koekunnostustyöstä ja sen tekemisestä. Koska kyseessä on pienialainen kunnostuskokeilu kohteessa, jonka tulevaa käyttötarkoitusta ei ole vielä päätetty, kunnostukselle ei ole asetettu puhdistustavoitteita.

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kunnostussuunnitelmassa on esitetty kattavasti tehtävät tutkimukset ja laadunvalvonta.

3. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Määräys on tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

4. Tiedottaminen ja raportointi

Aloitusilmoituksessa esitettävät tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto 24.11.2017, 88 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 31, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Päätöksen antaminen ja voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun Golder Associates Oy:lle.