Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Herttoniemessä osoitteessa Reginankuja 3

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on hyväksynyt maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu
PL 58213
00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus: 0201256-6

Yhteyshenkilö:Kati Valkama, puhelin (09) 310 36573
sähköposti kati.valkama@hel.fi

Alueiden omistajat

Tontin 43282/1 omistaja on Asunto Oy Helsingin Reginanranta c/o Skanska Talonrakennus Oy. Tontin 43257/1 ja alueen 43-9901 omistaa Helsingin kaupunki.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 43. kaupunginosassa (Herttoniemi) osoitteessa Reginankuja 3. Alueella on voimassa olevan asemakaavan mukaan tontit 43282/1 (AK), 43257/1 (Annikanlaiturin katuaukio, kahvilarakennus) sekä katu- ja laiturialue 91-43-9901-0.

Ilmoitusalueen pinta-ala on yhteensä noin 8 000 m2.

Ilmoitusalueen rajaus on esitetty alla olevassa kartassa.

Alue on meritäyttöalue, jota on täytetty vuoden 1995 jälkeen ja 2000-luvulla. Alue on ollut mm. pysäköintialueena.

Pilaantumisen syy

Maaperän pilaantuneisuus on aiheutunut täytöistä.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Helsingin kaupungin johtamisen jaosto on päätöksellään 22.5.2017 (§ 93) siirtänyt tämän toimivallan 1.6.2017 alkaen ympäristönsuojeluyksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluihin 4.6.2018.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:
- Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu, Reginankuja 3, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, ENV1347, 31.5.2018, Vahanen Environment Oy.
- Asunto Oy Reginanranta c/o Skanska Talonrakennus Oy:n valtakirja 4.6.2018 Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit –palvelulle pilaantuneen maaperän puhdistamisilmoituksen sekä pilaantuneen maaperän kunnostuksen tekemiseen tontin alueella.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä ja pohjavesi

Alueen maaperä on hiekka- ja louhetäyttöä sekä savensekaista silttiä noin 17–19 metrin syvyyteen. Alueen maanpinta on noin tasolla +1,0–2,5 metriä.

Ilmoitusalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueen pohjaveden pinta on noin 2–3 metrin syvyydessä maanpinnasta.

Haitta-ainetutkimukset

Alueen maaperää on tutkittu vuonna 2013 kairaamalla 14 tutkimuspisteestä ja vuonna 2018 kahdeksasta koekuopasta. Maanäytteitä on otettu 99 kappaletta. Näytteistä on tutkittu metallien, öljyhiilivetyjen, polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH), polykloorattujen bifenyylien (PCB) sekä bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin ja ksyleenien (BTEX) sekä oksygenaattien pitoisuuksia. Lisäksi tehtiin öljyhiilivetyjen fraktiointi kahdelle näytteelle.

Analyysitulosten tulkinnassa on käytetty valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) esitettyjä viitearvoja sekä vaarallisen jätteen raja-arvoja, jotka perustuvat Suomen ympäristökeskuksen ympäristöoppaassa 98/2002 esitettyihin ongelmajätteen raja-arvoihin. Kuitenkin kaivettuna ko. maa-ainesten lopullinen luokittelu perustuu vaaraominaisuuksiin.

Laboratorioanalyysien perusteella maaperässä todettiin öljyhiilivetyjen C21-C40 alemman ja ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia (maksimi 2410 mg/kg) ja alemman ohjearvon ylittävä PAH-yhdisteiden summapitoisuus (36,3 mg/kg). Lisäksi todettiin PCB-yhdisteiden alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus (0,627 mg/kg) ja sinkin alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus (397 mg/kg). Öljyhiilivetyjen C10-C40 ja PAH-yhdisteiden summapitoisuudet ylittivät kynnysarvot 11 näytteessä.

Pilaantuneen maa-aineksen määrä alueella

Tutkimustulosten perusteella alueella arvioidaan olevan alemman ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia 9 260 tonnia ja ylemmän ohjearvotason ylittäviä maa-aineksia 800 tonnia sekä kynnysarvot ylittäviä maita 9 400 tonnia.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Riskinarviointi

Riskinarvio koskee kohteen tulevaa käyttöä asuinrakennusten ja kahvilatoiminnan alueina. Alueen tuleva maanpinnan taso nousee eteläosassa noin 1,5 metriä ja pohjoisosassa noin 0,7 metriä. Asuinrakennuksen ensimmäiseen kerrokseen ei tule asuintiloja. Kahvila-alue tulee pinnoitetulle laiturialueelle.

Riskinarvioinnin kriittisiksi aineiksi valittiin öljyhiilivetyjen raskaat jakeet sekä PAH-yhdisteistä bentso(a)pyreeni ja fluoranteeni. Arvioinnin mukaan öljyhiilivetyjen raskaat jakeet ovat hyvin niukkaliukoisia, kohtalaisen tai hyvin heikosti haihtuvia ja kulkeutumattomia. Raskaiden öljyhiilivetyjen pitoisuudet alittavat ekologiset ja terveysperusteiset viitearvot. Bentso(a)pyreeni on vesieliöille erittäin myrkyllistä, mutta sitoutuu voimakkaasti maan orgaaniseen ainekseen eikä haihdu tai kulkeudu pohjaveteen. Fluoranteeni on vesieliöille myrkyllistä, mutta ei kulkeudu helposti maaperässä ja on niukasti vesiliukoinen.

Riskinarvion perusteella kohteessa ei ole haitta-aineiden kulkeutumisriskiä. Lisäksi altistuminen haihtumisen kautta ei ole merkityksellistä, sillä öljyhiilivetyjen raskaat jakeet, bentso(a)pyreeni ja fluoranteeni eivät merkittävästi haihdu. Kohteessa ei ole ekologisia riskejä ja maaperäeliöiden ja kasvien altistuminen arvioidaan merkityksettömäksi.

Kunnostustarve

Maaperässä todettiin öljyhiilivetyjen C21-C40 alemman ja ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia. Alemman ohjearvon ylittävät PAH-yhdisteiden ja PCB-yhdisteiden summapitoisuudet sekä sinkki. Rakentamiseen liittyvät kaivutyöt aiheuttavat maaperän kunnostustarpeen.

Kunnostuksen tavoitteet

Ilmoitusalueen maaperälle on asetettu seuraavat kunnostustavoitteet:

- Tulevan asuinrakennuksen sekä mahdollisen kahvilarakennuksen alapohjan alapuolelle kahden metrin syvyyteen, ei kuitenkaan pohjavedenpinnan alapuolelle, sekä kahden metrin etäisyydelle rakennusten seinälinjasta tavoitepitoisuudeksi esitetään orgaanisille haitta-aineille valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia alempia ohjearvoja. Lisäksi alapohjan alapuolelle kahden metrin syvyyteen, ei kuitenkaan pohjavedenpinnan alapuolelle, esitetään kunnostustavoitteiksi epäorgaanisille aineille ylempiä ohjearvoja.
- Asennettavien putkien, johtojen sekä kaapeleiden ympärille tulee vähintään 50 cm paksuinen pilaantumaton maakerros.
- Asuinrakennuksen tontilla rakennuksen ulkopuolisen pinnoittamattoman pintamaan kunnostustavoitteeksi esitetään kynnysarvoja ja pinnoitetuilla piha-alueilla alempia ohjearvoja puolen metrin syvyyteen tulevasta maanpinnasta. Lisäksi pintamaasta poistetaan jätteet.
- Muille alueille ei esitetä tavoitepitoisuuksia.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Kunnostus tehdään massanvaihdolla ennen alueen rakentamista tai rakennustöiden yhteydessä.

Työmaa aidataan tai rajataan selkeästi ja merkitään pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovilla kylteillä.

Pilaantuneet maa-ainekset lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden mukaan siten, että eriasteisesti pilaantuneet massat kyetään luotettavasti ohjaamaan pilaantuneisuustasoja vastaaviin vastaanottopaikkoihin. Mahdolliset jätejakeet erotellaan kaivettavista maista esimerkiksi välppäkauhalla. Erotellut jätejakeet toimitetaan laadun mukaan hyötykäytettäviksi tai kaatopaikalle.

Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisiä maa-aineksia. Pilaantuneen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maan kuormille laaditaan kuormakohtaiset asianmukaisesti täytetyt siirtoasiakirjat.

Pilaantuneen maan kunnostus päättyy, kun kunnostusalueella on saavutettu kunnostustavoitteet.

Puhdistustyön laadunvalvonta

Työmaalle nimetään ympäristötekninen valvoja, joka ohjaa kaivua ja valvoo kunnostusta.

Työmaalla pidetään työmaapäiväkirjaa, jossa esitetään mm. tiedot otetuista näytteistä, alueelta viedyistä maa-aineksista, työskentelyolosuhteista, muut havainnot ja mahdolliset poikkeamat suunnitelmista.

Kaivun aikaiset näytteet

Kunnostuksen valvoja ohjaa kunnostusta pilaantuneisuustutkimuksissa todettujen ja kunnostuksen aikana tarvittaessa otettavien näytteiden analyysitulosten perusteella. Näytteet otetaan noin 10 osanäytteen kokoomanäytteinä. Näytteistä analysoidaan kenttätesteillä öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuuksia tai metallien pitoisuuksia. Näytteistä vähintään 10 % varmennetaan laboratorioanalyyseillä. Laboratoriossa analysoidaan kyseisellä kaivualueella kynnysarvopitoisuuksina todetut haitta-aineet.

Jäännöspitoisuusnäytteet

Pilaantuneen maan poistamisen jälkeen maaperän jäännöspitoisuudet tarkistetaan ottamalla yksi näyte jokaista korkeintaan 400 m² pohjan aluetta kohden ja yksi näyte kaivannon seinämästä enintään 20 metrin leveää ja metrin korkeaa aluetta kohden.

Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa ne haitta-aineet, joita on kyseisessä kaivannossa todettu yli kynnysarvotason.

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Jos kunnostustavoitteet ylittäviä maita jää kiinteistön rajalle, merkitään alue huomioverkolla.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työmaa rajataan selkeästi niin, ettei sivullisia pääse kunnostusalueelle.

Normaaliin maanrakennusurakointiin liittyvien terveysriskien lisäksi kunnostustyö voi aiheuttaa altistumista pilaantuneelle maa-ainekselle. Kunnostuskohteessa tulee noudattaa työsuojeluohjetta. Työnaikaisten terveyshaittojen ehkäisy toteutetaan työsuojelullisin keinoin ja suojavarustein.

Ympäristöhaittoja ehkäistään peittämällä pilaantuneiden maiden kuormat ja tarvittaessa autojen renkaat puhdistetaan. Kunnostuksen aikana pilaantuneita maita varaudutaan kastelemaan pölyämisen estämiseksi.

Vesien tutkiminen, käsittely ja johtaminen

Mikäli pilaantuneiden maiden kaivussa syntyviin kaivantoihin kertyvää vettä joudutaan poistamaan, vedestä otetaan näyte, josta analysoidaan alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet ja kiintoainepitoisuus. Kiintoainespitoisuutta tarkkaillaan, jos vettä joudutaan pumppaamaan kaivannoista. Tulosten perusteella päätetään vesien käsittelytarve, mahdolliseen viemäröintiin pyydetään HSY:n lupa.

Kynnysarvomaiden hyödyntäminen alueella

Alueella hyödynnetään alueelta kaivettuja geotekniseltä laadultaan täyttöön sopivia kynnysarvomaita eli maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, mutta alittavat alemmat ohjearvot. Asuinrakennuksen tontin pintamaassa syvyydellä 0–0,5 metriä hyötykäytetään maita, joissa alittuvat kynnysarvot. Hyödynnettävistä maa-aineksista poistetaan jätejakeet.

Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi

Pilaantuneen maa-aineksen varastointia pyritään välttämään. Tarvittaessa pilaantuneita maa-aineksia voidaan varastoida lyhytaikaisesti niiden laadun varmentamiseksi analyysien tai lavakuorman saavuttamiseksi. Kasat peitetään tarvittaessa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Jos pilaantuneen alueen laajuus tai pilaantuneen maan määrä kasvaa oleellisesti tai kaivumaissa todetaan aikaisemmista tutkimuksista poikkeavia haitta-aineita, asiasta ilmoitetaan ympäristöpalveluille.

Tiedottaminen ja raportointi

Kunnostuksen aloitusajankohta ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille. Kunnostuksesta vastaavan henkilön ja ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot ilmoitetaan ennen töiden aloittamista.

Työmaavalvoja seuraa ja ohjaa kunnostustyön etenemistä ja kirjaa toimenpiteet ja tapahtumat työmaapäiväkirjaan. Myös poikkeamat ja poikkeustilanteet kirjataan sekä tiedot otetuista näytteistä (määrä ja näytepisteen sijainti).

Kunnostustyöstä laaditaan loppuraportti. Loppuraportissa esitetään vähintään seuraavat asiat:
- kohteen kuvaus- kunnostusperusteet, luvat ja kunnostuksen tavoitteet
- poistettujen maa-ainesten määrä ja yhteenveto mittaustuloksista
- näytteenotto- ja analytiikkamenetelmät
- laboratorion tutkimustodistukset
- kunnostustyön toteutus ja lopputulos sekä alueen viimeistely
- hyötykäytetyt maat ja sijoitusalueet sekä alueiden karttapiirros
- tarvittaessa riskinarvio sekä jälkiseuranta
- kartta kunnostetuista alueista
- johtopäätökset

Loppuraportti toimitetaan ympäristöpalveluille.

Puhdistustyön ajankohta

Alueen kunnostustyö alkaa rakentamisen vaatimassa aikataulussa, arviolta syksyllä 2018.

Ilmoituksen käsittely

Tarkastus

Ympäristönsuojelupalvelut on tarkastanut ilmoitusalueen 18.6.2018.

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, koska ilmoitusasiakirjoihin on liitetty tontin 43282/1 omistajan valtakirja.

Ratkaisu

Ympäristönsuojelupäällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Herttoniemessä osoitteessa Reginankuja 3, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet

Alueelta tulee poistaa haitta-ainepitoiset maa-ainekset, kuten ilmoituksessa on esitetty. (VNA 214/2007)

Ilmoitusalueelle tehtäviltä istutusalueilta, puiden istutusalueet ja nurmialueet mukaan lukien, on poistettava ilmoituksesta poiketen maa-ainekset, joissa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ja jätetäyttö riittävän syvältä, jotta istutus- ja muiden hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia tai jätteitä sisältäviä maa-aineksia. (VNA 214/2007, JL 13 §, YSL 16 §)

Ilmoituksesta poiketen kunnallisteknisten ja muiden vastaavien rakenteiden, esimerkiksi putkien ja kaapelien alueet on perustettava niin, että rakenteita ympäröi vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet ovat alle kynnysarvojen. (VNA 214/2007, JL 13 §)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluille ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Alueelta poistettavat maa-ainekset voidaan tutkia, kuten ilmoituksessa on esitetty. Jäännöspitoisuustutkimukset voidaan tehdä, kuten ilmoituksessa on esitetty. (JL 13 §, YSL 6,16 §)

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Maa-aineksen kaivu, käsittely, välivarastointi ja kuljetus

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja välivarastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Ilmoitusalueella mahdollisesti yli vuorokauden välivarastoitavat pilaantuneet maa-ainekset on oltava peitettyinä koko välivarastoinnin ajan. (JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. ( VNA 214/2007, JL 5, 15 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

4. Maa-ainesten hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvot tai ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan käyttää hyödyksi ilmoituksessa esitetyllä tavalla. Ilmoituksesta poiketen asuinrakennuksen tontilla ei saa kuitenkaan hyötykäyttää haitta-aineilta haisevia tai haihtuvia haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia. (YSL 136 §, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 §)

5. Vesien tutkiminen ja käsittely

Kaivantoihin mahdollisesti kertyvistä vesistä on tutkittava niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisessä kaivannossa on havaittu ilmoituksesta poiketen kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Kaivantovedet voi toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. HSY Vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa vesien johtamisesta viemäriin on esitettävä ympäristökeskukselle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristönsuojeluyksikköön on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana tutkimustulokset oleellisesti poikkeavat aiemmista tutkimustuloksista tai on tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (YSL 16, 134, 136, 172 §, JL 13, 120 §)

7. Tiedottaminen ja raportointi

Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille tehtävästä aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen maa-ainesten vastaanottopaikat. (YSL 172 §)

Loppuraportti on liitettävä alueelle rakennettavien rakennusten huoltoasiakirjoihin. (YSL 139 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita säädöksiä mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011).

Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Kohteen maaperä on pilaantunut vuoden 1994 jälkeen tehdyistä täytöistä ja sen jälkeisestä toiminnasta.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta alueen maaperä täyttää ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on tarvittaessa selvitettävä.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Valtaosa ilmoitusalueesta on kaavoitettu asuinalueeksi. Esitetyn riskitarkastelun perusteella alueella ei ole varsinaista maaperän pilaantuneisuudesta aiheutuvaa kunnostustarvetta, mutta alueen rakentaminen edellyttää maaperän kaivua. Ilmoituksessa esitetyt kunnostustavoitteet on määritetty alueen käyttötarkoituksen ja riskinarvioinnin perusteella.

Ilmoituksessa esitetystä poiketen pilaantuneiden ja kynnysarvot ylittävien maiden kunnostamisella riittävän laajalti istutusalueilta sekä putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esim. asennettujen putkien kautta käyttöveteen.

Alueella on havaittu jätetäyttöä, ja erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-ainesten kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Jäännöspitoisuusnäytteillä varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää, ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin.

3. Maa-aineksen kaivu, käsittely, välivarastointi ja kuljetus

Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Pilaantuneen maan pölyäminen voi aiheuttaa em. haittoja, ja siksi pilaantuneen maan pölyäminen tulee huolellisesti estää esimerkiksi maata kastelemalla tai peittämällä maa-ainekset.

Pitämällä jätejakeet sekä eriasteisesti pilaantuneet maa-ainekset erillään estetään ympäristölle tai terveydelle aiheutuvaa vaaraa tai haittaa.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

4. Maa-ainesten hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettujen pilaantumattomien tai kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.

5. Vesien tutkiminen ja käsittely

Kaivantovesistä tulee tutkia kaikkien niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisen alueen maaperässä on todettu yli kynnysarvojen, jotta kaivantovesien kaikkien mahdollisten haitta-aineiden pitoisuudet ovat tiedossa.

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristökeskukselle ennen vesien viemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristökeskus voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

7. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjallinen aloitusilmoitus, joka sisältää tiedot vastuuhenkilöistä, valvojan yhteystiedoista sekä massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista, ja tiedot eri työvaiheista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Loppuraportin liittäminen huoltoasiakirjoihin turvaa osaltaan kyseisen selontekovelvollisuuden täyttymistä.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ympäristölautakunnan vahvistaman ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 24.11.2017, 88 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 § Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Päätöksen antaminen ja voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelulle