SRV Rakennus Oy:n ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Pitäjänmäellä osoitteessa Strömbergintie 4

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on hyväksynyt SRV Rakennus Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

SRV Rakennus Oy
PL 555
02601 Espoo
Y-tunnus: 1728244-6

Yhteyshenkilö:
Ilkka Tiensuu, puhelin 0400 503803
sähköposti ilkka.tiensuu@srv.fi

Alueiden omistaja ja haltija

Alueen omistaa Kalevala Kartano Oy. Kiinteistöä hallitsee Kalevala Koru Oy.

Alueen sijainti, maan käyttö ja koko

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee kiinteistöillä 91-46-19-2 Helsingin 46. kaupunginosassa (Pitäjänmäki), osoitteessa Strömbergintie 4.

Kiinteistöllä on ollut maalaamo- ja pintakäsittelytoimintaa, painotalotoimintaa ja korutehdas. Alueella on varastoitu ja käytetty polttoaineita, öljyjä, painovärejä, kemikaaleja, voiteluaineita ja palavia nesteitä.

Toiminta on alkanut kiinteistöllä 1940-luvun alussa. Kiinteistöllä alussa sijainnutta tehdasrakennusta on laajennettu useaan otteeseen. Alueelta on myös purettu osa vanhoista rakennuksista. Alueella toimineita yrityksiä ovat olleet muun muassa Teräsköysi Oy, Sanoma Oy, Päivälehden arkistosäätiö ja nykyinen Kalevara Koru Oy.

Alueen aiemmassa asemakaavassa vuodelta 2002 suunnittelualue oli merkitty toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY).

Uudessa asemakaavassa kohde on osoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi (AK). Kiinteistölle on uuden asemakaavan mukaan mahdollista rakentaa kolme erillistä asuinkerrostaloa ja pihakannen alainen autohalli. Uusi asemakaava on hyväksytty Helsingin kaupunginvaltuustossa 28.2.2018. Nykyiset rakennukset on tarkoitus purkaa ja vain yksi suojeltu rakennuksen osa säilyy.

Kohdetta ympäröi Strömbergin puisto. Lähimmillään noin 15 metrin päässä tontin länsireunasta kulkee Mätäjoki. Pohjoisessa kohde rajautuu Strömbergintiehen, jonka pohjoispuolella on Pitäjänmäen yritysalue.

Kiinteistön pinta-ala on yhteensä noin 0,7 hehtaaria.

Pilaantumisen syy

Maaperän pilaantuminen on aiheutunut teollisesta toiminnasta ja täytöistä. Tehtyjen tutkimusten perusteella maaperän pilaantumisen ajankohtaa tai sen aiheuttajaa ei ole pystytty selvittämään. Osa maaperän pilaantumisesta on tapahtunut vuosien varrella kohteessa harjoitetusta teollisesta toiminnasta. Osa pilaantumisesta taas on todennäköisesti peräisin rakennusten laajennusten yhteydessä 1950-luvulla Mätäjoen varteen tehdyistä täytöistä.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Helsingin kaupungin johtamisen jaosto on päätöksellään 22.5.2017 § 93 siirtänyt tämän toimivallan 1.6.2017 alkaen ympäristönsuojeluyksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille 10.4.2018.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

- Kunnostuksen yleissuunnitelma, Strömbergintie 4, Helsinki, Ramboll Finland Oy, 4.4.2018.
- Ympäristötekninen tutkimusraportti, Strömbergintie 4, Helsinki, Vahanen Environment Oy, 2.6.2017.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Alueen maaperä koostuu pääosin hiekasta. Hiekan lisäksi maaperässä on soraa ja paikoin ohuita humuskerroksia. Kiinteistön länsiosassa on todettu myös jätteen sekaista täyttömaata. Maanpeite osassa kiinteistöä on hyvin ohut.

Maanpinnan taso vaihtelee suunnittelualueella +6–+21 metriä mpy. Rakennusten välisellä piha-alueella maanpinta on noin tasolla +12 metriä mpy. Maan pinta on matalimmillaan kiinteistön länsireunassa ja nousee kohti kaakkoiskulmaa, jossa on kallioleikkaus. Tontin lounaisosissa kallionpinta on noin tasolla +1 metriä mpy. Pohjoista ja etenkin itäreunaa kohti kalliopinta nousee. Koillisessa se on tasolla +6–+7 metriä mpy ja kaakkoisosassa tasolla +12–+13 metriä mpy.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Kaivoksela) sijaitsee noin 4,5 kilometrin etäisyydellä kohteesta pohjoiseen. Tutkimuksissa pohjaveden pinta on todettu tasolla +4–+7 metriä mpy. Pohjaveden yleinen virtaussuunta alueella on länteen. Tontilla länttä kohti viettävää kallionpintaa pitkin valuu vesiä, joista osa jää mahdollisesti rakennusten alle kalliopainanteisiin. Veden pinta on lähimmillään lähes maanpinnan tasolla kiinteistön länsiosassa.

Lähin pintavesistö on kiinteistön länsipuolella kulkeva Mätäjoki. Mätäjoki laskee Isoon Huopalahteen noin 1,5 km päässä kohteesta lounaaseen. Mätäjoen vedenpinta on kohdekiinteistön kohdalla noin tasolla +5 m mpy. Mätäjoki on yksi Helsingin taimenpuroista. Pitäjänmäentiestä etelään Mätäjoki on merkitty Helsingin kaupungin luonnonsuojeluohjelmaan. Kohdekiinteistöstä noin 150 m päässä etelään sijaitsee lähin kunnostettu puroalue. Mätäjoki on ELY:n päätöksellä määritetty lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi.

Päällystämättömiltä alueilta sadevedet imeytyvät maaperään. Päällystetyiltä alueilta sadevedet johdetaan sadevesiviemäristöön, jotka purkavat Mätäjokeen.

Haitta-ainetutkimukset ja havaitut haitta-aineet

Alueella on tehty useita maaperän pilaantuneisuustutkimuksia:

Vahanen Environment Oy suoritti alueella maaperätutkimuksia kahdessa osassa vuosina 2016–2017.
• Ympäristötekninen tutkimusraportti, Strömbergintie 4, Vahanen Environment Oy, 2.6.2016
• Ympäristötekninen tutkimusraportti, lisätutkimukset Strömbergin puistoalueella, Vahanen Environment Oy, 28.2.2017.

Lisäksi kohdekiinteistölle on tehty pohjatutkimus ja alustava perustamistapalausunto (Geotek Oy, 4.12.2017) sekä rakennusten haitta-aine- ja mikrobitutkimus (Wise Group Oy, 8.12.2015).

Tehdyissä tutkimuksissa todettiin haitta-aineina kuparia, lyijyä, sinkkiä, PAH-yhdisteitä ja öljyhiilivetyjä alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina. Lisäksi todettiin nikkeliä, arseenia, kadmiumia ja elohopeaa kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina.

Kiinteistön alueelta otetussa vesinäytteessä todettiin PAH-yhdisteitä ympäristölaatunormin ylittävinä pitoisuuksina. Kiinteistön länsipuolelta ja Mätäjoesta otetuissa vesinäytteissä on todettu kohonneita pitoisuuksia PAH-yhdisteitä, öljyhiilivetyjä sekä liuenneena kobolttia ja sinkkiä.

Mätäjoesta pilaantuneen alueen kohdalta ja ylävirrasta otetuissa kahdessa näytteessä ei todettu PAH-yhdisteiden tai öljyhiilivetyjen pitoisuuksia. Molemmissa vesinäytteissä todettiin ympäristölaatunormin ylittävä sinkin pitoisuus. Sinkin alkuperän ei kuitenkaan arvioida olevan kohdekiinteistöllä.

Pilaantunutta maata on arvioitu olevan 1500 m²:n alueella. Lisäksi työn yhteydessä varaudutaan ulottamaan kaivannon luiskat kaivuteknisten syiden takia kiinteistön ulkopuolelle. Tällä alueella pilaantunutta maata arvioidaan olevan 300 m²:n alueella.

Pilaantunutta maa-ainesta arvioidaan olevan keskimäärin kolmen metrin paksuisena kerroksena. Kaivettavan pilaantuneen maa-aineksen määräksi on laskettu noin 5 500 m³. Kaivettava pilaantunut maa-aines on todennäköisesti lähes kokonaan jätteellistä.

Jätteellistä maa-ainesta arvioidaan olevan kaivualueilla noin 2 500 m²:n alueella yhteensä 6 500 m³. Pilaantumattoman jätteellisen maa-aineksen osuus tästä on arviolta 1 500 m³. Jätteitä sisältäviä maa-aineksia esiintyy pintakerrosten alta kallion pintaan asti. Jätteen sekaista täyttöä todettiin alueen länsi- ja pohjoisosassa. Jätehavainnot on tehty kairapisteistä, joten jätteen määrä voi todellisuudessa olla suurempi kuin tutkimuksissa on havaittu.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Riskinarviointi

Riskejä arvioitiin haitta-aineiden aiheuttaman terveyshaitan, kulkeutumisriskin ja ekologisen riskin osalta. Riskinarvioinnin tavoitteena oli arvioida maaperän puhdistustarve, mahdollinen jatkotutkimusten tarve ja esittää tarvittaessa kunnostustavoitteet sekä suositukset muista riskinhallintatoimenpiteistä. Riskinarvio koskee kohteen tulevaa asuinkäyttöä.

Kohteen riskejä on arvioitu laadullisesti huomioiden todetut haitta-ainepitoisuudet sekä kohteessa tehdyt havainnot ja muut saatavilla olevat tiedot maaperän ja pohjaveden ominaisuuksista. Todetut alueen mahdolliset kulkeutumis- ja altistusreitit tulevassa tilanteessa, jossa alueelle on rakennettu asuinkerrostaloja, ovat:
- maaperästä tai pohjavedestä huokoskaasun kautta ulko- tai sisäilmaan ja hengitettynä elimistöön kulkeutuvat haihtuvat ja haisevat yhdisteet
- pintamaassa esiintyvät haitta-aineet, jotka kulkeutuvat tahattoman nielemisen, pölyn hengityksen tai ihokontaktin kautta elimistöön
- haitta-aineiden kulkeutuminen maaperästä pohja- ja pintaveteen.

Kriittisiksi aineiksi valittiin alueen maaperässä yleisesti todetut alemman ohjearvot ylittävät haitta-aineet: kupari, lyijy, sinkki, PAH-yhdisteet (antraseeni, bentso(a)antraseeni, bentso(a)pyreeni, bentso(k)fluoranteeni, fenantreeni, fluoranteeni, naftaleeni) ja öljyhiilivedyt C10-C21, C21-C40.

Riskinarvioinnin perusteella kiinteistön ja viereisen puiston alueella todetut PAH-yhdisteet ja öljyhiilivedyt voivat kulkeutua maaperässä rakennusten alle ja edelleen rakennusten huonetiloihin. Kulkeutuminen ja haitta-aineille altistuminen voi aiheuttaa kiinteistön tulevassa käytössä ainakin viihtyvyyshaittaa sekä mahdollisesti myös terveyshaittaa. Jätteen sekaisen täytön heterogeenisuuden vuoksi arviointiin liittyy kuitenkin epävarmuuksia erityisesti haitta-aineiden ja niiden pitoisuuksien suhteen.

Riskinarvioinnin perusteella alueella on kunnostustarve, joka syntyy maaperässä olevista haitta-aineista ja niiden mahdollisesta kulkeutumisesta. Kunnostustarvetta syntyy myös siitä, että alueen rakentaminen vaatii kaivua pilaantuneilla alueilla.

Puhdistustavoitteet

Kiinteistön alueelta poistetaan orgaanisilla haitta-aineilla pilaantunut maa-aines alempaan ohjearvotasoon. Epäorgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneen maa-aineksen osalta kunnostuksen tavoitearvona käytetään ylempää ohjearvoa.

Jos kiinteistön alueella kunnostuksen yhteydessä tehtävissä tutkimuksissa todetaan klooratuilla hiilivedyillä pilaantunutta maa-ainesta, tavoitetaso on kynnysarvopitoisuus ellei erillisellä riskinarviolla toisin todeta.

Koko kiinteistön alueelta poistetaan jätteen sekainen täyttömaa lukuun ottamatta maa-aineksia, jotka sisältävät ainoastaan mineraalisia rakennusjätteitä (tiili, betoni) ja vain pieniä määriä muita jätejakeita (esim. puu, metalli, muovi, lasi yms.).

Kunnostusalueen rajalle tehdään eristysrakenne, jos alueen rajalla tai sen välittömässä läheisyydessä todetaan tai on todettu pilaantunutta maata. Rakenne toteutetaan, jotta haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan kiinteistölle kunnostuksen jälkeen.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Maaperä kunnostetaan massanvaihdolla siten, että maaperään jäävistä haitta-aineista ei aiheudu riskiä terveydelle ja ympäristölle alueen tulevassa käytössä.

Koska pilaantunut alue jatkuu kiinteistön ulkopuolelle, on varauduttu kaivantoluiskien ulottamiseen kiinteistön ulkopuolelle. Kiinteistön länsirajalla pilaantuneisuutta ja jätteitä on todettu kallion pintaan asti, joka on tullut vastaan kolmen metrin syvyydellä maan pinnasta. Kaivantoluiskat huomioiden työmaan kaivanto tulee ulottumaan kiinteistön ulkopuolelle noin 3–5 metrin matkalta.

Kaivu suoritetaan pääasiallisesti kuivakaivuna luiskatuista avokaivannoista. Jos kaivua jatketaan pohjaveden pinnan alle ja kaivanto ei pysy kuivana pumppauksella, pilaantunutta maa-ainesta voidaan kaivaa myös veden alta. Veden alta kaivetut massat valutetaan kaivualueen vieressä siten, että irtovesi valuu takaisin kaivantoon.

Pilaantuneet maa-ainekset kaivetaan joko suoraan autoihin poiskuljetettavaksi tai läjitetään välivarastoivaksi kunnostusalueelle kasoihin mahdollisia jatkotutkimuksia varten. Pilaantuneet maat kaivetaan ns. lajittelevana kaivuna. Massat lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden ja maalajin mukaan, ja kaivun aikana erotellaan suuret kivet ja mahdolliset selvät jätekerrokset. Pilaantumattomat ja eri tavoin pilaantuneet maat/jätteet pidetään erillään kaivun aikana ja työmaavarastoinnin aikana. Maiden luokittelu tehdään ennen kaivutöitä ja/tai kaivun yhteydessä tehtyjen tutkimusten perusteella. Pilaantuneita maa-aineksia seulotaan tai välpätään työmaalla tarpeen mukaan. Pilaantuneisuusrajauksia tarkennetaan työn aikana kaivannon seinämistä ja pohjista sekä kasoille läjitetyistä maista aistinvaraisten havaintojen, kenttämittausten ja laboratorioanalyysien avulla. Mikäli kaivutöiden aikana havaitaan alueella poikkeavaa jätettä tai poikkeavaan pilaantuneisuuteen viittaavaa, jota ei voida luokitella aikaisempien tutkimusten perusteella, selvitetään materiaalin laatu laboratorioanalyysien avulla. Maa-aines siirretään tarvittaessa välivarastoon tutkimusten ajaksi. Mikäli maaperässä havaitaan selvästi toisistaan erottuvia kerroksia, suoritetaan kaivu kerroksittain maaperän kerrosrakenteet huomioiden.

Pilaantuneiden maiden kaivu pyritään tekemään kuivakaivuna. Pohjaveden alaiset kaivannot pidetään kuivana pumppaamalla.

Vesien käsittely

Syntyvät kaivantovedet johdetaan vedenlaadusta riippuen joko hulevesiviemäriin/ojaan tai jätevesiviemäriin. Vesien johtaminen hulevesiviemäriin tai maastoon tehdään Helsingin kaupungin työmaavesiohjeen mukaisesti. Muiden kuin työmaavesiohjeessa mainittujen haitta-aineiden osalta vesien haitta-ainepitoisuuksien tulee täyttää pintavesille määritetyt ympäristölaatunormit (Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014). Vesien viemäriin johtaminen tehdään HSY:n antaman viemäröintiluvan mukaisesti.

Jos vesi ei täytä johtamispaikan laatuvaatimuksia, se esikäsitellään ennen johtamista esim. kiintoaineksen erotuksella, öljynerottimella, aktiivihiilisuodatuksella tai muulla soveltuvalla käsittelymenetelmällä. Vaihtoehtoisesti vedet voidaan myös kuljettaa luvanvaraiseen käsittelyyn.

Kaivantoihin kertyvästä vedestä otetaan vesinäytteet ennen kaivantojen kuivatuksen aloittamista. Mikäli kaivantovedelle tarvitaan esikäsittelyä ennen johtamista, laadunvalvontanäytteet otetaan käsitellystä vedestä. Vesinäytteistä analysoidaan laboratoriossa pH, kiintoaine, öljyhiilivedyt (C10-C40), metallit suodatetusta vesinäytteestä (ns. PIMA-metallit, VNA 214/2007) ja PAH-yhdisteet. Ensimmäisestä kaivantovesinäytteestä tutkitaan myös kloorattujen hiilivetyjen pitoisuudet. Jos alueen maaperässä todetaan yli kunnostustavoitteen olevia pitoisuuksia muita haitta-aineita, analysoidaan myös näiden haitta-aineiden pitoisuudet. Vedestä otetaan näyte kerran viikossa pumppauksen aikana.

Maa-aineksen välivarastointi alueella

Alueella suoritetaan tarvittaessa lyhytaikaista kaivettujen pilaantuneiden maiden ja jätteiden sekä pilaantumattomien maiden välivarastointia. Välivarastoinnille on seuraavat perusperiaatteet:
- Alue aidataan ja varustetaan lukittavalla portilla. Portti pidetään lukittuna työmaan ollessa kiinni. Mikäli alue sijoittuu muun aidatun työmaa-alueen sisälle, sille ei tehdä omaa erillistä aitausta.
- Suuret yksittäiset jätejakeet ja kivet erotellaan maa-aineksesta kaivun yhteydessä kaivinkoneella.
- Maa- ja jätekasat peitetään, jos on vaara haitta-aineiden/jätejakeiden leviämisestä ympäristöön esim. voimakkaiden tuulten vaikutuksesta.

Erityyppiset pilaantuneet maat ja jätteet pidetään erillään toisistaan esikäsittelyn ja välivarastoinnin aikana.

Orsivedenpinnan alapuolelta kaivettavat maa-ainekset ja jätteet voivat sisältää runsaasti vettä. Vesipitoisista massoista valutetaan tarvittaessa irtovesi pois läjittämällä massat lyhytaikaisesti kaivukohdan viereen, siten että poistuva vesi valuu takaisin kaivantoon. Valutetut massat kuljetetaan kuorma-autoilla loppusijoituspaikkaan.

Eristys- ja huomiorakenteet

Koska pilaantuneisuus jatkuu kiinteistön ulkopuolelle, on todennäköistä, että kaivannon länsi- ja pohjoisreunaan jää pilaantunutta maa-ainesta. Kaivantojen reunoille ja pohjiin varaudutaan
asentamaan eristysrakenne tai huomioverkko. Rakenteita tai huomioverkkoja ei asenneta tulevien rakennusten alle.

Eristysrakenne asennetaan, kun kunnostusalueen rajalla tai sen läheisyydessä on todettu haitta-aineita seuraavasti:
· haihtuvien hiilivetyjen, öljyhiilivetyjen C10-C21 tai naftaleenin
pitoisuuksia yli alemman ohjearvon
· öljyhiilivetyjen C21-C40 tai PAH-yhdisteiden (pl. naftaleeni) pitoisuuksia yli ylemmän ohjearvon.

Kaivannon reunaan asennetaan huomioverkko, jos jäännöspitoisuusnäytteessä on todettu vain epäorgaanisia haitta-aineita.

Eristysrakenne voi olla kalvo tai stabiloitu savi (kerroksen paksuus väh. 1 metri). Sopiva kalvomateriaali on esimerkiksi PuraFlex- tai HDPE-kalvo. Sopiva huomioverkko on kirkasvärinen muoviverkko.
Eriste- tai huomiorakenne asennetaan kaivannon reunaluiskaa vasten 0,5 m etäisyydelle maan pinnasta, ulotetaan korkeussuunnassa kaivannon pohjaan asti ja käännetään 0,5 m kaivannon pohjaa vasten. Lisäksi rakenteen tulee ulottua leveyssuunnassa vähintään 2 m pilaantuneen alueen ulkopuolelle.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Alueen kaivantojen täytöissä käytetään tarvittaessa hyödyksi alueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot mutta alittavat alemmat ohjearvot. Alueella ei kuitenkaan käytetä hyödyksi selvästi haisevia maa-aineksia eikä elohopeaa tai haihtuvia haitta-aineita kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina sisältäviä maa-aineksia. Hyödyksi käytettävät ainekset ovat geotekniseltä laadultaan täyttöön sopivia. Maa-ainekset voivat sisältää pieniä määriä mineraalisia rakennusjätejakeita.

Hyödynnettävät maa-ainekset peitetään pilaantumattomalla maa-aineskerroksella. Haitta-aineille ei siten voi altistua suoran kontaktin tai pölyämisen/hengittämisen kautta. Pinnoittamattomilla lasten leikkipaikoilla kynnysarvomaiden päälle tulee vähintään yksi metri ja muilla alueilla vähintään 0,5 metriä maa- tai kiviaineksia tai rakenteita, joissa pitoisuudet ovat alle kynnysarvojen.

Alueen maaperässä on todettu yleisesti kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia, joten hyötykäyttö ei lisää ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta tai riskejä. Kohteella ei ole myöskään merkityksellisiä ekologisia arvoja, joiden suhteen riskejä esiintyisi.

Puhdistustyön laadunvalvonta

Pilaantuneiden maiden kunnostukseen perehtynyt valvoja ohjaa kaivua ja toteuttaa tarvittavat mittaukset. Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan mm. tiedot näytteenotoista sekä poistetuista pilaantuneista massoista, jätteistä ja niiden sijoituspaikoista.

Pilaantuneiden alueiden laajuuden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkistamiseksi otetaan poistettavista maista näytteitä. Näytteitä otetaan vähintään yksi näyte 200 m³:n kaivettavaa maata kohden mukaan lukien tutkimusvaiheessa otetut näytteet. Ennalta tutkittujen alueiden ulkopuolella kiinteistöltä kaivettavien maa-ainesten laatua tutkitaan kaivun yhteydessä tai koekuoppien avulla. Näytteistä tutkitaan kenttämittarilla arseenin, kuparin, lyijyn ja sinkin pitoisuudet. Vähintään 10 %:sta näytteitä tutkitaan antimonin, arseenin, elohopean, kadmiumin, koboltin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin ja vanadiinin pitoisuudet laboratorioanalyysillä. Öljyhiilivedyt, PAH-yhdisteet ja VOC-yhdisteet (sis. klooratut hiilivedyt) tai muut orgaaniset haitta-aineet, joita aistinvaraisesti arvioiden on syytä epäillä, tutkitaan näytteistä laboratorioanalyysein.

Pilaantuneen alueen kaivantojen pohjien jäännöspitoisuudet tutkitaan ottamalla yksi edustava kokoomanäyte jokaista 200 m²:n aluetta kohti. Kaivannon seinämien jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla kaivannon seinämistä yksi edustava kokoomanäyte maalajikohtaisesti jokaista 30 metriä kohden. Jos kaivu toteutetaan veden alta, jäännöspitoisuusnäytteet otetaan kaivinkoneella otetuista näytteistä kaivannon pohjalta ja seinämistä. Näytteistä analysoidaan ko. alueella todettujen kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa

Ympäristövaikutukset ja niiden ehkäisy

Kunnostuksen yhteydessä alueelta poistetaan pilaantunutta maata ja jätejakeita. Kunnostuksen yhteydessä syntyvät kaivannot luiskataan niin, ettei kaivannoista aiheudu vaaraa alueella liikkuville. Sivullisten pääsy työmaa-alueelle estetään aitaamalla alue.

Kunnostuksesta aiheutuu maanrakentamiselle tyypillisiä ympäristövaikutuksia, kuten melua, pölyämistä ja päästöjä ilmaan. Kunnostuksen aikana pilaantuneita maamassoja varaudutaan kastelemaan pölyämisen estämiseksi. Työmaalta pois johtaville teille levitetään tarvittaessa sepelipatja, joka vähentää ulkopuolisille katualueille kulkeutuvan maan määrää. Mikäli työmaan ulkopuolisille kaduille kulkeutuu maata, se poistetaan säännöllisesti harjaamalla tai pesemällä.

Kuljetuksen aikana pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat peitetään, jotta estetään pilaantuneiden maiden leviäminen ja pölyäminen ympäristöön. Märät maamassat kuljetetaan tarvittaessa lietelavoilla.

Hajuhaittaa ehkäistään tarvittaessa pitämällä kerralla avoin haiseva kaivurintaus pienenä ja rajoittamalla alueella välivarastoitavien haisevien massojen määrää sekä peittämällä varastokasat tarvittaessa.

Hankkeen kestävyysarviointi

Käyttäen kunnostuksen tavoitepitoisuuksina orgaanisten haitta-aineiden osalta alempien ohjearvojen tasoa varmistetaan, että alueen jatkokäytölle ei jää rajoituksia, eikä kunnostustoimenpiteitä tarvitse jatkaa myöhemmin alueen rakentuessa. Toisaalta nostamalla epäorgaanisten haitta-aineiden osalta tavoitetaso ylempiin ohjearvoihin varmistetaan, että alue kunnostetaan kestävästi ilman turhaa kaivamista.

Kunnostuksen massamäärän arvioidaan olevan vähäinen, joten massojen kuljetuksista ja sijoittamisesta ei aiheudu merkittävää ympäristökuormitusta.

Alueella todetut haitta-aineet, etenkin metallit ja PAH-yhdisteet ovat huonosti in situ tai on site -menetelmillä kunnostettavissa. Alueella muodostuu myös pilaantuneen maan kaivumassoja jo rakentamisen takia, eikä ainoastaan pilaantuneen maa-aineksen vuoksi kaivettava massamäärä ole suuri. Täten massanvaihdon ja ulkopuolisen loppusijoituksen voidaan todeta olevan paras käyttökelpoinen tekniikka alueen kunnostamiseen.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ilmoituksen liitteenä olevassa kunnostussuunnitelmassa on esitetty varautuminen kunnostuksen yhteydessä mahdollisesti tapahtuviin odottamattomiin tapahtumiin. Toimenpiteet on esitetty seuraaviin odottamattomiin tilanteisiin:
- todetaan aikaisemmista tutkimuksista selvästi poikkeavaa pilaantuneisuutta
- kaivun tai näytteenoton yhteydessä todetaan ilmassa merkittäviä määriä PAH-yhdisteitä, syaani- tai rikkivetyä tai VOC-yhdisteitä
- maaperästä löytyy merkittäviä määriä tunnistamatonta jätejaetta
- kaivun yhteydessä ympäristöön leviää voimakasta hajua
- pumpattavassa kaivantovedessä havaitaan aikaisempaa huomattavasti korkeampia haitta-ainepitoisuuksia
- Mätäjoki tulvii työmaalle.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta ja työsuojelu

Työmaa aidataan ja merkitään pilaantuneen maan kunnostamisesta kertovin kyltein. Ympäristöhaittoja ehkäistään peittämällä pilaantuneiden maiden kuormat estämään pilaantuneiden maiden leviäminen ympäristöön. Voimakkaalla tuulella ja sateella työt keskeytetään tarvittaessa.

Työnaikaiset terveyshaitat ehkäistään työsuojelullisin keinoin. Normaaliin maanrakennusurakointiin liittyvien terveysriskien lisäksi kunnostustyössä voi altistua pilaantuneille maa-aineksille tai mahdollisille jätteille. Työntekijät käyttävät henkilökohtaisia suojavarusteita. Urakoitsija laatii työmaalle turvallisuussuunnitelman.

Tiedottaminen ja raportointi

Kunnostuksen aloittamisesta ilmoitetaan kirjallisesti Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille viikkoa ennen kunnostustöiden aloitusta.

Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, jossa esitetään ainakin seuraavat asiat: tiedot kaivetuista pilaantuneista maista (määrä, sijainti, pitoisuudet), tiedot huomio- ja eristysrakenteista, tiedot alueelta poistetuista massoista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta), tiedot hyötykäytetyistä massoista, tiedot otetuista näytteistä (näytteenottaja, ajankohta, näytepisteen sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulokset), tiedot mahdollisista poikkeavista työskentelyolosuhteista, havainnot mahdollisista kaatopaikkakaasuista, hajuhavainnot, pumpatun ja käsitellyn veden määrä, vesiseurannan tulokset, poikkeukselliset tilanteet, erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista, syyt poikkeamiin sekä tarkkailutiedot ja toteutetut huoltotoimenpiteet. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla.

Kunnostuksen päätyttyä tehdään loppuraportti kunnostuksesta tai alueen laajuudesta ja mahdollisesti kunnostustöiden pitkälle aikavälille jakautumisesta johtuen voidaan jokaisesta kunnostusvaiheesta laatia oma loppuraporttinsa. Loppuraportissa käsitellään seuraavat asiat: tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt ja muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot, kaivutyön toteutus, kaivettujen massojen määrä ja haitta-ainepitoisuudet, toteutuneet kaivualueet ja –syvyydet, analyysitulokset alueittain, maaperään jääneiden haitta-aineiden jäännöspitoisuudet sekä näytteenottopaikkojen sijainnit, kirjanpitotiedot poistetuista jäte-eristä ja pilaantuneista maa-aineksista, yhteenveto siirtoasiakirjoista, hyötykäytettyjen massojen määrä, laatu ja sijainti, alueelta pois vietyjen massojen määrä, laatu, kunnostetuille alueille jääneet pilaantuneet massat, niiden määrä, pitoisuudet ja sijainti sekä rakennetut huomiorakenteet, mahdolliset poikkeamat suunnitelmasta/päätöksestä, rakennetut eristerakenteet ja niiden laadunvalvonta, yhteenveto vesinäytteiden analyysituloksista sekä kaivantoveden johtamisesta ja käsittelystä, tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista. Loppuraportit toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille 3 kk:n kuluessa kunnostuksen valmistumisesta.

Puhdistustyön ajankohta

Pilaantuneen maaperän kunnostus tehdään syksyllä 2018.

Ilmoituksen käsittely

Tarkastus

Alueelle on tehty tarkastus 27.4.2018.

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on tarkastanut SRV Rakennus Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Strömbergintien 4 ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Kunnostettavalta alueelta on poistettava ilmoituksessa esitetyn mukaisesti pilaantuneet maa-ainekset, joissa orgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat ohjearvot ja epäorgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät ylemmät ohjearvot. Kunnostustavoitteena klooratuilla hiilivedyillä pilaantuneelle maa-ainekselle ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot, ellei erillisellä riskinarviolla toisin todeta. Jos kunnostusalueelta ei ole teknisesti mahdollista poistaa tavoitetason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävää maata tai poistaminen on huomattavan vaikeaa, ympäristökeskukselle tulee esittää tarkastettavaksi yksityiskohtainen riskinarvion sisältävä suunnitelma työn jatkamisesta. (VNA 214/2007)

Kunnostettavalta alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JhL 3, 32 §)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluille ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007)

Mikäli kunnostuksen aikana havaitaan pilaantuneisuutta aiemmin havaittua laajemmalla alueella tai huomattavasti korkeampia haitta-ainepitoisuuksia, tulee kunnostustoimien riittävyys arvioida uudelleen. (VNA 214/2007)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kunnostusalueen maaperän haitta-ainetutkimuksia tulee tehdä riittävästi haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi, jotta kaivumaat voidaan ohjata alueen täyttöihin tai pitoisuuksien mukaisesti vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisellä tavalla pilaantuneita maita. (JhL 32 §, YSL 6 §)

Maanäytteistä on määritettävä luotettavalla menetelmällä vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita on havaittu alueen aiemmissa tutkimuksissa kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Tutkimusmenetelmä on valittava alueella havaittujen haitta-aineiden mukaan. (JhL 32 §, YSL 6 §)

Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuuksia tulee määrittää riittävä määrä laboratoriotutkimuksilla. (JhL 32 §, YSL 6, 209 §)

Jäännöspitoisuustutkimukset

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen jäännöspitoisuusnäytteitä tulee ottaa riittävästi kaivantojen pohjasta ja seinämistä. Jäännöspitoisuus-näytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita alueella on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (JhL 32 §, YSL 6 §)

Tutkimusmenetelmien ja laitteiden luotettavuus

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen tai merkitseminen

Ympäristöpalveluille on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävistä huomio- ja eristysrakenteista ennen ko. rakenteiden asentamista. (JL 13 §, YSL 139 §)

Ympäristöpalveluille on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

Huomio- ja eristysrakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (JL 13 §, YSL 139 §)

4. Maa-aineksen kaivu, käsittely, välivarastointi ja kuljetus

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, että maata tai haitta-aineita ei leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. ( VNA 214/2007, JL 5 ja 15 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantuneiden maiden välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Maa-aineksia saa välivarastoida peitettynä puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan. Haihtuvia haitta-aineita sisältävät tai voimakkaasti haisevat maa-ainekset tulee toimittaa vastaanottopaikkaan mahdollisimman nopeasti. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. (JL 13 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §, JA 24 §)

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantovedet voidaan tutkia ja käsitellä ilmoituksen mukaisesti. HSY Vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluille ennen vesien johtamisen aloittamista. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöpalveluille erillinen suunnitelma. (YSL 155, 172 §)

6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan käyttää kohteessa hyödyksi alueilla, joissa hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolelle tulee vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai kiinteä rakenne. Selvästi haitta-aineelta haisevia, kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. Hyötykäytettyjen maa-ainesten sijoituspaikat tulee dokumentoida kunnostuskohteen loppuraportissa. (YSL 136 §, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 §)

7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluille on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32 §, YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

8. Tiedottaminen ja raportointi

Lisätutkimusten ja varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöpalveluille tulee tiedottaa esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (JL 120 §, YSL 172 §)

Aluetta luovutettaessa tai vuokrattaessa on uudelle omistajalle tai haltijalle esitettävä tiedot kunnostamisesta ja jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. (YSL 139 §)

Kunnostuksen loppuraportti on liitettävä rakennusten huoltoasiakirjoihin. (YSL 139 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Kohteen maaperä on pilaantunut ennen vuotta 1994 todennäköisesti alueella harjoitetun toiminnan ja/tai täytön seurauksena.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteissä 3 ja 4 esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Ilmoitusalueelle esitetyt maaperän puhdistuksen tavoitepitoisuudet on asetettu alueen tulevan käyttötarkoituksen ja riskinarvioinnin perusteella.

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Suunnitelma työn jatkamisesta tarvitaan jatkotoimenpiteiden harkintaa varten.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Jäännöspitoisuusnäytteillä varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu. Koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa, jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia kaikkien niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä paikalla on havaittu kynnysarvon ylittävänä pitoisuutena.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen tai merkitseminen

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristerakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen. Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi ympäristökeskukselle varataan mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Maa-aineksen kaivu, käsittely, välivarastointi ja kuljetus

Määräykset ovat tarpeen ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittoja.

Pitämällä jätejakeet sekä eriasteisesti pilaantuneet maa-ainekset erillään estetään ympäristölle tai terveydelle aiheutuva vaara tai haitta.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeille tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

Välivarastoinnin aikana maan tai haitta-aineiden leviäminen ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin estetään vähintään peittämällä välivarastoitavat pilaantuneet maa-ainekset, toimittamalla voimakkaasti haitta-aineelta haisevat maa-ainekset tai jätteet vastaanottopaikkaan mahdollisimman nopeasti, estämällä pilaantuneen veden valuminen välivarastokasan alapuolisiin maakerroksiin sekä estämällä pilaantumattoman ja pilaantuneen maa-aineksen sekoittuminen.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan.

5. Veden johtaminen ja käsittely

Vain haitta-aineetonta vettä voidaan johtaa sadevesiviemäriin. Viitearvoina haitta-aineettomalle vedelle voidaan käyttää talousveden laatuvaatimuksia ja pohjaveden viitearvoja.

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöpalveluille ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella.

Haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.

Loppuraportissa esitettävät tiedot hyötykäytöstä ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalvelut voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

8. Tiedottaminen ja raportointi

Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista.

Loppuraportin liittäminen huoltoasiakirjoihin turvaa osaltaan selontekovelvollisuuden täyttymistä.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 24.11.2017, 88 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Päätöksen antaminen ja voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun hakijalle.