Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja Helsingin kaupunginhallitukselle Hernesaaren itäreunan ruoppauksista, ruoppausmassojen sijoittamiselle ja meritäytölle.

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö päättää antaa seuraavan lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle.

Hankealueella ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee suotuisaksi ja erittäin suotuisaksi luokiteltuja silakan poikastuotantoalueita. Osa alueista tulee häviämään meritäyttöjen seurauksena. Lisäksi ruoppausten ja rannan täytön aiheuttama veden samentuminen ja melu voivat vaikuttaa haitallisesti kalojen kutuun hankealueella ja sen lähistöllä. Luvan lupamääräyksissä tulee siksi ottaa huomioon, ettei ruoppauksia ja muita veden samentumista ja melua aiheuttavia työvaiheita tule tehdä silakan kutuaikana.

Merialueen täyttötöissä tulee varmistua, että täytöissä käytettävä materiaali on haitta-ainepitoisuuksiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan täyttöihin soveltuvaa. Täytöissä käytettävän louheen ja täytemaan seassa ei saa olla roskia tai muuta vastaavaa, joka voi aiheuttaa ympäristönsuojelulain 3 § 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua ympäristön pilaantumista vesialueella ja rannoilla. Myös vettä samentavan hienoaineksen joutumista mereen on vältettävä.

Työn vesistötarkkailuista tulee esittää yksityiskohtainen suunnitelma Uudenmaan ELY-keskukselle. Tarkkailu voidaan tehdä osana alueella toteutettavaa merialuetarkkailua. Tarkkailun ensimmäiset näytteenotot on tehtävä ennen töiden aloittamista asianmukaisten kontrollinäytteiden saamiseksi.

Töiden valmistelulupa voidaan myöntää kunhan edellä mainitut reunaehdot haittojen minimoimiseksi toteutuvat.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Helsingin kaupungilta ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa Helsingin kaupungin vesilain (587/2011) mukaisesta hakemuksesta Hernesaaren itäreunan edustalla sijaitsevan merialueen esirakentamisen edellyttämille ruoppauksille, ruoppausmassojen meriläjitykselle ja meritäytöille. Lisäksi Helsingin kaupunki hakee ympäristösuojelulain (527/2014) mukaista lupaa hyödyntää meritäytöissä purkubetonia sekä maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat VNa:ssa 214/2007 annetut alemmat ohjearvot (ns. kynnysarvomaat). Helsingin kaupunki hakee myös vesilain 3 luvun 16 §:ssä tarkoitettua lupaa ruoppauksen ja täyttöjen valmisteleviin toimenpiteisiin ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Lausunto tulee antaa 7.5.2018 mennessä.

Ruopattavan alueen laajuus on noin 11 ha. Ruopattavan sedimentin kokonaismääräarvio on noin 530 000 m³ktr, josta maalle läjitettävää haitta-ainepitoista sedimenttiä arvioidaan olevan noin 50 000 m³ktr.
Ruoppaustyöt aloitetaan haitta-ainepitoisen kerroksen kuorintaruoppauksella siten, että koko alueelta poistetaan pohjasedimentin ylin 0,5 m paksuinen kerros. Lisäksi maalle kaivetaan tasolla 1C ja sen ylittävät sedimentit, joita on todettu syvyyksiltä 0,5–2 m yhdeksästä tutkimuspisteestä. Kuorintaruoppauksen jälkeen savi- ja silttikerrosten ruoppaus ulotetaan kovaan pohjaan saakka. Ruopattavan pohjan kerrospaksuus vaihtelee muutamasta metristä noin 12,6 metriin. Meriläjitettävät massat läjitetään Lokkiluodon tai/ja Koirasaarenluotojen meriläjitysalueille.

Ruoppausalueen tutkimuspisteistä 60:ssä on todettu tason 1A, 1B tai 1C ylittäviä pitoisuuksia. Suurin osa pitoisuuksista on todettu pintasedimentissä syvyydellä 0…0,5 m. Tällä syvyydellä tason 1A, 1B tai 1C ylittävänä pitoisuutena on todettu alkuaineita (elohopea, kadmium, kromi, kupari, nikkeli ja sinkki), PAH-yhdisteitä, PCB-yhdisteitä, organotinoja (tributyylitina ja trifenyylitina), dioksiineja ja furaaneja sekä öljyjä.

Ruoppausalueen pintasedimentissä syvyydellä 0…0,5 m on todettu yleisesti tason 2 ylittäviä pitoisuuksia. Tällä syvyydellä tason 2 ylittävänä pitoisuutena on todettu alkuaineita (kupari ja nikkeli), PAH-yhdisteitä (bentso(a)antraseeni, fenantreeni ja fluoranteeni), PCB-yhdisteitä ja organotinoja. Yksittäisissä tutkimuspisteissä tason 2 ylittäviä pitoisuuksia on todettu myös dioksiineilla ja furaaneilla sekä öljyillä. Syvyydellä 0,5…1,0 m tason 2 ylittäviä pitoisuuksia on todettu viidessä pisteessä. Tällä syvyydellä on todettu PCB-yhdisteitä, trifenyylitinaa ja kuparia. Yli 1,0 m syvyydellä tason 2 ylittäviä pitoisuuksia on todettu yhdessä pisteessä.

Meritäyttöön tarvittava massamäärä on noin 1 200 000 m³ktr. Täyttö tehdään louheesta sekä kitkamaasta ja lisäksi täytössä esitetään hyötykäytettäväksi Hernesaaren rakennuspurkukohteista tai muista kaupungin purkukohteista syntyvää purkubetonia ja hankkeen yhteydessä ruopattavaa ja kaivettavaa irtomaata, jonka haitta-ainepitoisuudet voivat olla kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Hyötykäytettävien materiaalien soveltuvuus täyttöön varmistetaan ennen hyötykäyttöä. Vesialueiden täytöt tehdään rajaamalla täyttöalueet louheesta rakennettavalla reunapenkereellä ja täyttämällä rajatut alueet sopivalla täyttömateriaalilla.

Karttapalvelu VELMU:ssa saatavilla olevien tietojen mukaan Hernesaaren läheinen merialue on pääosin suotuisaa ja lisäksi Hernesaaren eteläpuoleinen alue on erittäin suotuisaa silakan poikastuotantoaluetta. Lisäksi Hernesaaren ranta-alueet ovat osittain erittäin suotuisia tokon poikastuotantoalueita. Muiden kalojen osalta Hernesaaren läheisyydessä ei ole suotuisia kalanpoikastuotantoalueita.

Alueen pohjaeläimistöä on tutkittu vuonna 2010 (Kala- ja vesitutkimus Oy 2011). Tutkimustulosten perusteella yksilömäärältään suurin lajiryhmä Hernesaaren edustalla oli simpukat, seuraavina monisukasmadot ja surviaissääsket. Hernesaaren lähialueen vesikasvillisuuden tilannetta on selvitetty kesällä 2010 osana Hernesaaren osayleiskaavan meriluontoon liittyviä selvityksiä (Alleco Oy 2011). Selvityksen mukaan alueen vesikasvillisuus edustaa tyypillistä sisäsaariston ja keskisaariston lajistoa. Uhanalaisia lajeja ei tehdyssä selvityksessä havaittu.

Hankealue ei sijaitse Natura 2000 -alueella. Lähimmät Natura 2000 -alueet ovat Laajalahden lintuvesi(FI0100028) noin 7 km hankealueesta koilliseen ja Vanhankaupunginlahden lintuvesi (FI0100062) noin 7 km hankealueesta luoteeseen. Hankealue ei sijaitse luonnonsuojelualueella. Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat: Läntisen Pihlajasaaren lehto, noin 1,2 km lounaaseen hankealueesta sekä Harakan saaren ja Vanha-Räntyn neljä luonnonsuojelualuetta, n. 1,5 km itään hankealueesta. Hankealueella ei ole suojeltuja luontotyyppejä. Hankealueen läheisin suojeltu luontotyyppi on Läntisen Pihlajasaaren merenrantaniitty, joka sijaitsee noin 0,9 km lounaaseen hankealueesta.

Suunnitellussa laajuudessa toteutettu ruoppaus ja meritäytöt lisäävät Hernesaaren ranta-alueen geoteknistä stabiliteettia ja pinta-alaa siten, että Hernesaaren rakentaminen voidaan toteuttaa osayleiskaavaluonnoksen mukaisesti. Hankealueella sijaitsevat veneväylät, kaapelit, johdot ja viemärit tulevat siirrettäviksi. Kokonaisuudessaan Hernesaaren osayleiskaava-alueen meritäyttöjen on arvoitu vähentävän veden vaihtuvuutta Länsiväylän pohjoispuoleisilla alueilla 1–2 %. Lupa-alueella tehtävät täytöt vaikuttavat osaltaan veden vaihtuvuuden vähenemiseen jo toteutetun Risteilijälaiturin lisäksi. Muita pysyviä vaikutuksia on täyttöalueella tapahtuva eliöstön ja kasvillisuuden tuhoutuminen. Samalla haitta-aineita poistetaan vesiympäristöstä ja ne sijoitetaan alueille, joilla niistä ei aiheudu riskejä. Veden samentuminen töiden aikana aiheuttaa väliaikaisia haittavaikutuksia kalastolle ja kalastukseen sekä pohjaelämille ja vesikasveille. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta luonnonsuojelualueisiin, vedenalaiseen kulttuuriperintöön tai muuhun virkistyskäyttöön. Alueen rakentaminen parantaa virkistyskäyttömahdollisuuksia pitkällä aikavälillä.

Hankkeen vaikutuksia veden laatuun esitetään tarkkailtavaksi osana Länsisataman edustan yhteistarkkailua.