Kaupunginkanslia, liukuva työaika vuonna 2018

Kansliapäällikkö päätti, että kaupunginkansliassa jatketaan liukuvan työajan kokeilua 1.1. - 31.12.2018 välisenä aikana.

Aikaisemmissa kansliapäällikön päätöksissä (kansliapäällikön päätös 70 § kansliapäällikön päätös/22.11.2016, 9 § / 20.01.2014, kansliapäällikön päätös 94 § / 25.11.2014 ja kansliapäällikön päätös 91 § / 18.12.2015) esitetyt työaikakokeilun periaatteet pysyvät ennallaan vuonna 2018. Nämä työaikakokeilun periaatteet on määritelty tämän päätöksen perusteluissa.

Kaupunginkansliassa on vuosina 2014 - 2017 päätetty työaikakokeilusta, jossa liukuma-aikoja on pidennetty työn joustavuuden lisäämiseksi (kansliapäällikön päätös 70 § kansliapäällikön päätös/22.11.2016, kansliapäällikön päätös 9 § / 20.01.2014, kansliapäällikön päätös 94 § / 25.11.2014 ja kansliapäällikön päätös 91 § / 18.12.2015).

Työaikakokeilun periaatteet

Kaupunginkanslian työntekijöihin sovelletaan pääsääntöisesti toimistotyöaikaa tai yleistyöaikaa. Toimistotyöajassa työviikon pituus on 36 h 45 min ja päivittäinen työaika on 7 h 21 min. Yleistyöajassa työviikon pituus on 38 h 45 min ja päivittäinen työaika on 7 h 45 min (enintään 9 h). Sekä toimistotyöaikaan että yleistyöaikaan kuuluu lisäksi 30 minuutin pituinen lounastauko, joka ei ole työaikaa ja yksi 10 minuutin pituinen kahvitauko, joka sisältyy työaikaan. Kahvitauon aikana työpaikalta ei saa poistua eikä kahvitaukoa saa sijoittaa työpäivän alkuun eikä loppuun. Lounastaukoa ei voi sijoittaa työajan loppuun.

Aamuliukuma on klo 6.30 - 10.00, lounasliukuma klo 10.30 - 13.30 ja iltaliukuma klo 14.00 - 19.30. Kokoukset ja muut yhteiset tilaisuudet voidaan aina sopia pidettäväksi klo 8.15 - 16.00 välisenä aikana. Miinus-saldon enimmäismäärä on 6 tuntia ja plussa-saldon toimistotyöajassa työskentelevillä 36 h 45 min tai yleistyöajassa työskentelevillä 38 h 45 min eli yhden työviikon verran. Toimistotyöajassa työskentelevien kiinteä työaika on klo 10.00 - 14.00, jolloin on oltava työpaikalla. Yleistyöajassa työskentelevien työaika muodostuu työvuorolistojen mukaan.

Lähtökohtana on, että työt mitoitetaan siten, että ne voidaan suorittaa normaalina työaikana. Jos henkilölle on kertynyt plussa-saldoa töiden kiireellisyydestä johtuen (esim. ruuhkahuiput), tulee plussa-saldojen pitämisestä sopia mahdollisimman pian esimiehen kanssa. Kokonaisten saldovapaapäivien pitäminen voi olla perusteltua, mikäli työtilanne sen sallii. Saldovapaiden sijoittelussa tulee ottaa huomioon henkilön työssä jaksaminen sekä mahdollisuus palautua työn aiheuttamasta rasituksesta. Saldovapaita voi pitää peräkkäin enintään viisi työpäivää.

Työsuhteen päättyessä liukumasaldo (tuntimäärä) on pääsääntöisesti nolla. Tarvittaessa liukumasaldon osoittama korvaus miinussaldosta vähennetään loppupalkasta tai korvaus plussa-saldosta lisätään loppupalkkaan.