Rakennuspalvelu J. Nyström Oy:n ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Konalassa osoitteessa Ruosilankuja 2

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on hyväksynyt Rakennuspalvelu J. Nyström Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Rakennuspalvelu J. Nyström Oy, Turskatie 4 B, 01490 Vantaa
Y-tunnus: 2375664-4

Yhteyshenkilö: Jani Nyström, puhelin 045 844 7434, sähköposti rakennuspalvelu.nystrom@gmail.com

Alueen omistaja

Alueen maanomistaja on Rakennuspalvelu J. Nyström Oy.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 32. kaupunginosassa (Konala) tontilla 32052/8, osoitteessa Ruosilankuja 2 (Yrityspiha 1). Alueen koko on 1890 m². Tontti on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T).

Tontille rakennetaan varastohalli. Aiemmin tonttia on käytetty rakennustarvikkeiden varastointiin.

Alueen maaperässä on todettu kaksi voimakkaasti öljyhiilivedyillä pilaantunutta aluetta. Raskasmetallien pitoisuudet ovat lähellä valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia kynnysarvoja.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Helsingin kaupungin johtamisen jaosto on päätöksellään 22.5.2017 (§ 93) siirtänyt tämän toimivallan 1.6.2017 alkaen ympäristönsuojeluyksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikköön 31.10.2017.

Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja liitteineen:
- Ruosilankuja 2 (Yrityspiha 1), Helsinki, 13587, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, 28.10.2017, PS-Palosaneeraus Oy, Eko Harden Technologies Oy
Aiemmin on toimitettu tutkimusraportti:
- Konalan teollisuustontti, Yrityspiha 1, Täydennetty ympäristötutkimukset ja lausunto, 6.2.2017, GeoUnion Oy

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Maaperän pintakerros on noin 1,5–2,0 metrin paksuinen silttistä ja soraista hiekkaa sisältävä täyttökerros, jonka alapuolella on ohut multakerros, ja tämän alla savikerros. Kallion syvyyttä ei ole varmistettu.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tutkimuksessa ei todettu orsi- tai pohjavettä.

Alueella havaitut haitta-aineet

Vuosina 2016 ja 2017 tontin maaperän pilaantuneisuutta tutkittiin 32 tutkimuspisteestä. Kaikille maanäytteille tehtiin aistinvarainen tutkimus. Laboratoriossa analysoitiin seitsemästä näytteestä öljyhiilivetyjen pitoisuudet ja neljästä näytteestä raskasmetallien pitoisuudet.

Kohteen maaperätutkimuksissa todettuja haitta-ainepitoisuuksia on verrattu valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) esitettyihin viitearvoihin. Ylempi ohjearvo on pitoisuus, jonka ylittyessä maaperää pidetään pilaantuneena alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena tai vastaavana (ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu). Vaarallisen jätteen raja-arvo perustuu Suomen ympäristökeskuksen ympäristöoppaassa 98/2002 esitettyihin ongelmajätteen raja-arvoihin. Vaarallisen jätteen raja-arvon ylittyminen ei tarkoita, että kaivettuna ko. maa-aines olisi automaattisesti vaarallista jätettä, vaan lopullinen luokittelu perustuu haittaominaisuuksiin.

Alueen maaperässä on havaittu laboratorioanalyysien perusteella viiden tutkimuspisteen alueella orgaanisista haitta-aineista korkeimmillaan ylemmän ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetyjen keskitisleiden ja raskaiden jakeiden pitoisuuksia.

Tontilla on noin 105 m³ maa-ainesta, jossa öljyhiilivetyjen haitta-ainepitoisuudet ovat yli ylempien ohjearvojen. Lisäksi on noin 200 m³ maa-ainesta, jossa ylittyvät öljyhiilivetyjen, arseenin ja sinkin kynnysarvot.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Tontille rakennetaan varastorakennus.

Alueella havaittujen orgaanisten haitta-aineiden riskeistä arvioitiin niiden kulkeutumisriskejä joko haihtumalla tai veden mukana sekä terveydelliset ja ekologiset riskit. Haitta-aineet voivat kulkeutua hulevedessä kiintoaineeseen sitoutuneina varsinkin voimakkaiden sateiden ja sulamisvesien mukana. Alueella havaitut öljyhiilivedyt ovat kuitenkin heikkoliukoisessa muodossa ja mahdollinen pohjavesipinta on savikerroksessa, joten haitta-aineet eivät nykytilanteessa voi kulkeutua pohjaveden mukana. Tulevassa käytössä kiinteistöllä on rakennus ja piha-alueella asfaltointi, joten leviäminen veden mukana ei tule olemaan mahdollista. Samoin altistuminen rakennuksen sisäilman kautta ei ole tulevassa käytössä mahdollista, koska rakennukseen tulee betonilattia ja koneellinen ilmanvaihto. Alueella ei arvioida olevan ekologista riskiä.

Kunnostuksen tavoitteena on ilmoituslomakkeessa esitetyn mukaan poistaa pilaantuneet maat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisiin ylempiin ohjearvotasoihin.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Kohde ehdotetaan kunnostettavaksi EKOGRID in situ -kunnostusmenetelmällä, jossa maaperään asennetuista elektrodisauvoista syötetään pulssimuotoista syöttöjännitettä, jonka aiheuttamat biologiset ja kemialliset reaktiot hajottavat orgaanisia haitta-aineita. Menetelmän teho perustuu maapartikkelien pinnoilta alkavilla elektronin siirroilla tapahtuvaan veden elektrolyysiin, maaveden liikkumiseen sähkökentässä liikkuvien hydraloituneiden ionien mukana ulos ja sisään myös erittäin pienissä huokosissa sekä maaperän haitta-aineiden ja ravinteiden saatavuuden kasvamiseen luonnollisille mikrobeille samalla, kun maahiukkasten pintojen läheiseen maaveteen syntyy jatkuvasti hydroksidi- ja vetyradikaaleja sekä happea.

Kiinteistöllä tehdään maatutkaluotaus ennen asennustöitä. Käsiteltävälle alueelle asennetaan 70–75 harjateräksestä tehtyä elektrodia rakenteiden tai maaperäolosuhteiden mukaan noin viiden metrin päähän toisistaan maanpinnalta noin kahden metrin syvyyteen ruudukkomuotoon niin, että kunnostettava alue on elektrodien ympäröimä. Kaapelit asennetaan maan alle kaapeliputkeen ja kaikki elektrodit yhdistetään pareiksi kaapeloinnilla sähköpääkeskuksen yhteyteen asennettavaan keskusyksikköön. Käytettävä tasavirtajännite on alhainen, eikä sillä ole todettu olevan vaikutusta kasveihin, maaperäeliöihin, ihmisiin tai muulle maaperään asennetulle infralle. Laitteiden toiminnan tarkkailu ja säätö tehdään enimmäkseen etäyhteyden kautta, mutta se on myös mahdollista paikan päällä esimerkiksi poikkeamailmoitusten tai hälytysten jälkeen.

Asennuksen yhteydessä voidaan ottaa maaperänäytteitä. Aistihavaintojen perusteella maanäytteistä tehdään kenttämittauksia PertoFlag- ja PID-kenttälaitteilla. Pilaantuneimpiin kohtiin asennetaan sähkökaapelin viereen vaakatasoon tai elektrodin viereen pystyyn reikäputki, jonka kautta voidaan tarvittaessa lisätä maaperään kosteutta ja mikrobiologista hajotustoimintaa kiihdyttäviä ravinteita, kuten typpeä ureamuodossa.

Käsittelyn tehokkuuden ja puhdistusvaikutusten seuranta maaperässä edellyttää säännöllisin välein tehtävää maaperä- ja mahdollisesti myös vesinäytteenottoa ja näytteiden analysointia laboratoriossa. Kunnostuksen aikaisia välinäytteitä otetaan alustavasti kahden kuukauden kuluttua kunnostuksen aloittamisesta.

Ravinneliuoksen syöttö ei ole alustavasti tarpeen, mutta siihen on varauduttu. Ravinneliuos lisätään veden kanssa, jotta se saavuttaa öljyiset maatilavuudet ja varmistaa hajottajamikrobien kasvua.

Kunnostusta jatketaan, kunnes saavutetaan kunnostuksen tavoitetaso, arvion mukaan noin 3–6 kuukautta.

Puhdistustyön laadunvalvonta

Ympäristötekninen valvoja tekee kenttähavaintoja, tekee kirjanpidon, ottaa tarvittavat näytteet ja ohjaa kunnostusta.

Kunnostuksen aikana otetaan maanäytteitä noin kahden kuukauden kuluttua aloittamisesta. Näytteet otetaan käsikairalla ja tutkitaan aistinvaraisesti sekä kenttätesteillä öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuuksia tai tarvittaessa raskasmetallien pitoisuuksia. Osa kenttätestien tuloksista voidaan tutkia laboratorioanalyyseillä.

Maaperän jäännöspitoisuusnäytteet otetaan kokoomanäytteinä 0–1 metrin ja 1–2 metrin syvyyksiltä noin 5–10 paikasta. Kenttäanalyysien tuloksista varmennetaan laboratoriossa öljyhiilivetyjen C10-C40 pitoisuudet vähintään kolmesta näytteestä.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työmaa on aidattu ja merkitään pilaantuneen maan kunnostamisesta kertovin kyltein. Maaperään syötettävä sähkövirta ei aiheuta turvallisuusriskiä.

Urakoitsijat ja ympäristökonsultti huolehtivat työntekijöidensä henkilökohtaisista suojavarusteista. Ympäristökonsultti tiedottaa työmaalla työntekijöitä kohteessa esiintyvistä haitta-aineista ja antaa suosituksen henkilökohtaisesta suojautumisesta.

Tiedottaminen ja raportointi

Kohteen ympäristötekninen valvoja vastaa kohteen kirjanpidosta. Työmaapäiväkirjaan merkitään tehdyt asennukset ja muut kunnostustoimenpiteet, tiedot otetuista näytteistä, niiden kenttäanalyyseillä todetut pitoisuustasot sekä kunnostuksen laadunvalvonta- ja jäännöspitoisuustulokset.

Kunnostuksesta laadittavassa loppuraportissa esitetään viranomaiskatselmusten ja kokousten pöytäkirjat, tehdyt kunnostustoimenpiteet, kunnostetut alueet sekä jäännöspitoisuusnäytteiden paikat karttapiirustuksessa, kenttämittausten ja laboratorioanalyysien tulokset sekä puhdistustyön toteaminen.

Puhdistustyön ajankohta

Työ tehdään elokuun 2018 loppuun mennessä. Kunnostus aloitetaan maatutkaluotauksella ja asennustöillä marraskuussa 2017.

Ilmoituksen käsittely

Tarkastukset

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikkö on tehnyt alueelle tarkastuksen 1.11.2017.

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on tarkastanut Rakennuspalvelu J. Nyström Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Konalassa osoitteessa Ruosilankuja 2 (Yrityspiha 1), ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet

Tontin maaperä on puhdistettava siten, että öljyhiilivetyjakeiden C10-C21 ja C21-C40 pitoisuudet eivät ylitä valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitettyjä ylempiä ohjearvoja. (VNA 214/2007)

Rakennettavan varastorakennuksen kunnallisteknisten ja muiden vastaavien rakenteiden, esimerkiksi putkien ja kaapelien alueet on perustettava niin, että rakenteita ympäröi vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet ovat alle kynnysarvojen. (VNA 214/2007, JhL 32 §)

Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JhL 3, 32 §)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikköön ennen puhdistustyön päättämistä. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maaperänäytteet on otettava ilmoituksessa esitetyn mukaisesti kuitenkin niin, että tarvittaessa näytteitä otetaan noin kahden kuukauden välein, kunnes kunnostustavoitteet on saavutettu. Välitulokset on esitettävä ympäristöpalveluille niiden valmistuttua. (JhL 32 §, YSL 6 §)

Pohjavedestä mahdollisesti otettavista näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään öljyhiilivetyjakeiden C10-C21 ja C21-C40 pitoisuudet.(JhL 2, 32 §)

In situ -käsittelyn jälkeen on jäännöspitoisuusnäytteet otettava kairaamalla siten, että yksi näyte vastaa 100 m²:n aluetta. Näytteet on otettava kerroskohtaisesti siten, että ensimmäinen näyte otetaan 0–1,0 metristä ja muut näytteet tämän jälkeen metrin välein saven pintaan saakka. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään öljyhiilivetyjakeiden C10-C21 ja C21-C40 pitoisuudet. (JhL 32 §, YSL 6 §)

3. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32 §, YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

4. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle on tehtävä viikkoa ennen kunnostuksen aloittamista aloitusilmoitus, jossa on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot. (YSL 172 §)

Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikköön kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan lain 133 §:ää, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Kohteen maaperä on pilaantunut ennen vuotta 1994 alueen aiemmasta toiminnasta.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan kunnostamiselle rakentamisen takia. Ilmoituksessa esitetty puhdistustavoite, haitta-aineiden ylempi ohjearvopitoisuus, on riittävä, koska tontille rakennetaan varastohalli.

Pilaantuneiden maiden kunnostamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esim. asennettujen putkien kautta käyttöveteen.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan maaperän puhdistuminen tavoitetasoihin. Jäännöspitoisuusnäytteillä varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen.

3. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

4. Tiedottaminen ja raportointi

Aloitusilmoituksessa esitettävät tiedot ja loppuraportti ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristölautakunta 19.5.2015, 209 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Päätöksen antaminen ja voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun Rakennuspalvelu J. Nyström Oy:lle.