Jealha Oy:n ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta osoitteessa Lampputie 12

Ilmoituksen tekijä

Jealha Oy
Purjetuulenkuja 5 B
00850 Helsinki
Y-tunnus: 15473898

Yhteyshenkilö:
Tatu Hyvärinen, puhelin 040 1457845
sähköposti tatu.hyvarinen@jealha.fi

Alueiden omistaja ja haltija

Alueet omistaa Jealha Oy.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetyt alueet sijaitsevat kiinteistöillä 91-40-149-10 ja 91-40-149-11 Helsingin 40. kaupunginosassa (Suutarila), osoitteissa Valokaari 1 ja Lampputie 12

Asemakaavassa kohde on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY).

Kiinteistöillä on toiminut Oy Airam Ab 1940-luvulta alkaen. Vuonna 1943 tehdasalueelle rakennettiin lasitehdas. Vuonna 1957 hyväksyttiin suunnitelmat paristotehtaan ja himmentimön rakentamisesta. Himmentimöä käytettiin ainoastaan varastorakennuksena ja 1980- luvulla se purettiin.

Valokaari 10 kiinteistöllä toimi paristotehdas, kunnes vuonna 1969 valmistui uusi paristotehdas osoitteeseen Lampputie 12. Alueelle rakennettiin 1970-luvulla vielä hehkulampputehdas ja sen yhteyteen loisteputkitehdas 1980-luvulla.

Lampputie 12:n kiinteistöllä on tehty myös elohopean talteenottoa vuodesta 1988 Oy Airam Ab:n toimesta ja vuodesta 1998 Tervalo Oy:n toimesta. Historiatietojen perusteella Tervalo Oy on toiminut alueella ainakin vuoteen 2004.

Paristojen ja lamppujen valmistus on loppunut vuonna 1995, lukuunottamatta käsintehtyjä hehkulamppuja, joita edelleen valmistetaan Valokaari 10:n tiloissa.

Lampputie 12:n halli tuhoutui tulipalossa vuonna 2013. Rakennus on purettu, ja tontti on tyhjä.

Valokaari 10 käsittää kaksi rakennusta. Rakennuksissa toimii tällä hetkellä monia eri yrityksiä: mm. judosali ja rengashotelli.

Kohteen naapurusto on pääosin teollisuusaluetta. Itäpuolella kohde rajautuu asuintaloihin sekä teollisuuskiinteistöön. Pohjoisessa, etelässä ja lännessä kohde rajautuu tiehen ja teollisuuskiinteistöön.

Kiinteistöjen pinta-ala on yhteensä noin 2,5 hehtaaria. Vuonna 2016 tutkitun alueen pinta-ala on noin 1,5 hehtaaria. Muu osa on aikaisemmin tutkittua tai rakennettua.

Pilaantumisen syy

Maaperän pilaantuminen on aiheutunut kohteen teollisesta toiminnasta.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Helsingin kaupungin johtamisen jaosto on päätöksellään 22.5.2017 § 93 siirtänyt tämän toimivallan 1.6.2017 alkaen ympäristönsuojeluyksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille 10.8.2017.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

Valokaari 10, Lampputie 12, 00730 Helsinki, Kunnostussuunnitelma, Tapio Strandberg Oy, 17.2.2017.

Valokaari 10, Lampputie 12, 00730 Helsinki, Maaperän pilaantuneisuusselvitys, Tapio Strandberg Oy, 17.2.2017.

Lampputie 12, 00730 Helsinki, Turvallisuussuunnitelma, Tapio Strandberg Oy, 26.7.2017.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Alueen maaperä on savea. Saven päällä on 0,5–1 metrin täyttömaakerros. Täyttö ulottuu keskimäärin 80 cm:n syvyyteen maan pinnasta.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Valkealähde) sijaitsee noin 3,5 kilometrin etäisyydellä kohteesta pohjoiseen.

Pohja- tai orsivettä löytyi yhdestä näytepisteestä. Muissa pisteissä ei pohjamaankaan syvyydessä näkynyt merkkejä pohjavedestä.

Tontin sadevedet ohjautuvat hulevesikaivojen kautta kaupungin hulevesiviemäriin tai imeytyvät maahan nurmialueilla.

Tutkimuskohde ei sijaitse luonnonsuojelullisesti merkittävällä alueella.

Haitta-ainetutkimukset ja havaitut haitta-aineet

Alueella on tehty useita maaperän pilaantuneisuustutkimuksia:

• Elohopeapitoisuuden määrittäminen, 1999 VTT
• Airamin vanha lampputehdas Lampputie 12 ja Lamppupolku 2, 21.1.2003, Suomen IP-Tekniikka Oy
• Maaperänäytteiden otto ja elohopeapitoisuuden määrittäminen, 10.11.2004, VTT
• Ympäristötekninen selvitys, 28.12.2004, Fundus
• Phase II Environmental Due Diligence Assessment, 2.6.2006, Jaakko Pöyry Infra
• Lausunto ympäristöriskeistä saatujen asiakirjojen pohjalta, Helsinki Suutarila, tontit 91-40-149-4 (Valokaari 10) ja 91-40-149-6 (Lampputie 12), Vahanen
• Lausunto maaperän tilasta, Tapio Strandberg Oy.

Aikaisempien tutkimuksien sekä näytteenoton perusteella kiinteistöillä on raskasmetallien ja mineraaliöljyjen aiheuttamaa pilaantumista.

Vuoden 2016 maaperätutkimuksissa täydennettiin aikaisempia tutkimuksia. Maanäytteitä otettiin 15 pisteestä. Samalla varmennettiin, että vuoden 2013 teollisuushallin palon yhteydessä ei päässyt maaperään haitallisia aineita.

Kiinteistöllä Lampputie 12 havaittiin tehtyjen maaperätutkimusten perusteella vain yhdessä näytepisteessä korkeita sinkkipitoisuuksia. Pitoisuudet olivat yli vaarallisen jätteen arvon. Samassa näytepisteessä saven pinnassa otetussa näytteessä pitoisuudet ylittivät ylemmän ohjearvon. Näytepiste sijaitsee lähellä Valokaari 10 kiinteistön rajaa.

Aikaisempien tutkimusten perusteella Lampputie 12 kiinteistöllä on havaittu kohonneita elohopea- ja arseenipitoisuuksia.

Tutkittujen näytteiden perusteella, Lampputie 12:n kiinteistöllä tehty massanvaihto ei ole ollut riittävä vaan puhtaiden massojen alla on ainakin osittain pilaantunutta maata. Historiaselvityksessä ei löydetty tietoa rakennuksen purkamisesta tai sen yhteydessä tehdystä maaperän kunnostuksesta.

Näytteenoton perusteella Valokaari 10 kiinteistöllä on 20 cm:n syvyydellä sijaitseva jätteensekainen maakerros. Kerros koostuu suurimmaksi osaksi patteritehtaan jätteestä. Maan seasta löytyi hiilitankoja, jotka ovat todennäköisesti peräisin nk. sinkki-hiiliparistoista. Pariston kuorena on käytetty sinkkiä. Näytteissä esiintyneet korkeat sinkkipitoisuudet pilaantuneessa maassa viittaavat siihen, että jäte olisi peräisin paristoista. Sinkin pitoisuudet ylittivät vaarallisen jätteen ohjeelliset raja-arvot kolmessa ja ylemmän ohjearvon neljässä näytteessä.

Ylemmän ohjearvon ylittävien alueiden pinta-ala on noin 8000 m². Tutkimustulosten perusteella raskasmetalleja haitta-aineina sisältävien maiden määräksi arvioidaan 9975 m³ktr ja öljyhiilivetyjä haitta-aineina sisältävien maiden määräksi arvioidaan 250 m³ktr.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi perustuu valtioneuvoston asetukseen ( 214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista. Kohdekohtaisen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin apuna käytettiin asetuksen liitteessä esitettyjä ohjearvoja.

Kunnostettava tontti on kaavoitettu teollisuuskäyttöön ja toiminta tulee olemaan sen mukaista. Toiminta katsotaan epäherkäksi maankäytöksi, jolloin kunnostustavoitteina voidaan soveltaa asetuksen (214/2007) mukaisia ylempiä ohjearvoja, kunhan kulkeutumisriskien mahdollisuus on huomioitu.

Kohde ei sijaitse pohjavesialueella, eikä kohteen välittömässä läheisyydessä sijaitse merkittäviä pinta- tai pohjavesialueita.

Kiinteistöillä on toiminut 1940-luvulta asti lasitehdas ja 1970-luvulta lähtien lampputehdas, joiden toiminnoissa on käytetty raskasmetalleja. Maaperän pilaantuneisuus on näytteiden perusteella rajoittunut alle metrin syvyyteen suurimmalla osalla aluetta.

Kulkeutumisen tarkastelussa haitta-aineiden kulkeutuminen pohjaveteen ja pohjaveden mukana kohteen ulkopuolelle todettiin epätodennäköiseksi, koska alueen maaperä on savea. Savi on erittäin huonosti vettä läpäisevää, jonka vuoksi haitta-aineiden kulkeutuminen savessa on erittäin vähäistä. Lisäksi maaperää pilaavat haitta-aineet ovat pääosin raskasmetalleja, jotka kulkeutuvat maaperässä huonosti.

Kohteen maaperän puhdistustavoitteina ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset ylemmät ohjearvot.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Maaperä kunnostetaan massanvaihdolla siten, että kunnostusalueelta poistetaan pilaantuneet maa-ainekset, joissa ylittyvät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt haitta-aineiden ylemmät ohjearvot.

Ennen töiden aloittamista työmaa-alue aidataan ja merkitään pilaantuneen maan kunnostustyömaasta kertovilla kylteillä.

Pilaantuneet massat kaivetaan alueelta hallitusti siten, että kaivannot pysyvät vakaina. Kaivettavat maat lajitellaan pitoisuuden perusteella, alueella hyödynnettäviin ja alueelta poisvietäviin massoihin. Poisvietävät massa lajitellaan niiden pitoisuuksien perusteella. Kaivua ohjataan kenttämittauksien sekä pilaantuneisuusselvitysten perusteella.

Kaivualueen reunoista ja pohjamaasta otetaan jäännöspitoisuusnäytteet, vähintään yksi näyte 250 m²:ä kohti. Jäännöspitoisuus-näytteistä 10 % analysoidaan laboratoriossa. Kun puhdistustavoite on saavutettu, kaivannon pohjalle levitetään suojakangas.

Jos kunnostustavoitteita ei kaivuuteknisistä tai muista syistä saavuteta, levitetään kaivannon reunoille huomioverkko. Kaivannot peitetään puhtailla täyttömassoilla.

Pilaantuneen maan kuormista laaditaan siirtoasiakirjat. Maat toimitetaan vastaanottopaikkaan, jolla on voimassaoleva ympäristölupa ottaa vastaan kyseisä massoja.

Mikäli kaivu aiheuttaa pölyämistä, maamassat kastellaan työn yhteydessä. Haitta-aineiden kulkeutuminen kuorma-autojen renkaiden mukana estetään suorittamalla kuormaus siten, että kuormattava auto on puhtaalla alueella. Tarvittaessa kunnostusalueen ajotiet harjataan. Kuormauksen jälkeen kuormausalueen puhtaus tarkistetaan.

Vesien käsittely

Kaivantoihin kertyvästä vedestä otetaan näytteet haitta-aineiden pitoisuuksien selvittämiseksi. Kaivantovesi toimitetaan imuautolla vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä vesiä tai tehdään sopimus työmaavesien johtamisesta viemäriin HSY:n kanssa.

Maa-aineksen välivarastointi alueella

Pilaantuneet maat kaivetaan, niin että maa-ainesten varastointia ei tehdä työmaalla haitta-aineanalysointia (kenttä- tai laboratorioanalyysit) ja/tai kuormauksen tarkoituksenmukaista järjestämistä kuluvaa aikaa pidempään. Tarvittaessa kaivetut maamassat peitetään.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Mahdollisiin ongelmatilanteisiin on varauduttu laatimalla turvallisuussuunnitelma. Työmaan työntekijät perehdytetään turvallisuussuunnitelmaan.

Riskejä vähennetään hyvällä ennakkosuunnittelulla ja kartoittamalla työmaan mahdolliset poikkeamatilanteet. Työnaikaisia mahdollisia poikkeamatilanteita ovat työmaakaluston onnettomuudet, vesienkäsittelyjärjestelmän rikkoutuminen, tulipalot, kaivantojen sortumat tai pilaantuneiden maiden käsittelyyn liittyvät häiriöt ja onnettomuudet.

Jos työn aikana havaitaan uusia haitta-aineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkeavaa, niistä ilmoitetaan rakennuttajan valvojalle, joka tekee tarvittavat ilmoitukset ympäristöviranomaisille.

Jos kunnostuksen aikana havaitaan, että jätettä tai haitta-aineita esiintyy ennakoitua laajemmalla alueella, ilmoitetaan asiasta myös vastaavalla tavalla. Poikkeustilanteissa sovitaan toimenpiteistä asianomaisten ja viranomaisten kesken.

Voimakkaan tuulen tai rankkasateen aikana alueella ei harjoiteta sellaista toimintaa, josta voi aiheutua pilaantuneen maa-aineksen pölyämistä tai haitta-aineiden leviämistä ympäristöön, eikä näin aiheuteta ympäristö- tai terveysriskiä.

Vahingoista, onnettomuuksista ja muista häiriötilanteista, joista aiheutuu, tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, pinta- tai pohjaveteen, tai maaperään, ilmoitetaan viipymättä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluyksikölle.

Poikkeuksellisissa tilanteissa ryhdytään viipymättä asianmukaisiin toimenpiteisiin päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi, sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttoaineet ja muut haitalliset aineet kerättään välittömästi talteen.

Tiedottaminen ja raportointi

Ennen työn aloittamista maaperän kunnostuksesta tehdään ilmoitus Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille. Lisäksi kiinteistöjen edustaja tiedottaa kiinteistön vuokralaisille sekä naapurikiinteistöille kunnostustyöstä ennen työn aloittamista.

Kunnostuksen päätyttyä kunnostuksesta tehdään loppuraportti, jossa todetaan kunnostus toimenpiteen olevan onnistunut ja riittävä maaperän puhdistamiseksi. Alueelta pois kuljetettavista massoista/kuormista laaditaan siirtoasiakirjat.

Työmaavalvoja seuraa ja ohjaa kunnostustyön etenemistä ja kirjaa suoritetut toimenpiteet ja tapahtumat. Valvoja pitää kirjaa mm: pilaantuneen maan määristä sekä sijoituskohteista, mahdollisista kenttäanalyyseistä, tarvittavista siirtoasiakirjoista.

Puhdistustyön ajankohta

Pilaantuneen maaperän kunnostus tehdään syksyllä 2017.

Ilmoituksen käsittely

Tarkastus

Alueelle on tehty tarkastus 16.8.2017.

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on tarkastanut Jealha Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Lampputie 12, Valokaari 10 ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Kunnostettavalta alueelta on poistettava ilmoituksessa esitetyn mukaisesti pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset ylemmät ohjearvot. (VNA 214/2007)

Kunnostettavalta alueelta on poistettava maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä. (VNA 214/2007)

Kunnostettavalta alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JhL 3, 32 §)

Jos kunnostusalueelta ei ole teknisesti mahdollista poistaa tavoitetason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävää maata tai poistaminen on huomattavan vaikeaa, ympäristöpalveluille tulee esittää tarkastettavaksi yksityiskohtainen riskinarvion sisältävä suunnitelma työn jatkamisesta. (VNA 214/2007)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluille ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007)

Mikäli kunnostuksen aikana havaitaan pilaantuneisuutta aiemmin havaittua laajemmalla alueella tai huomattavasti korkeampia haitta-ainepitoisuuksia, tulee kunnostustoimien riittävyys arvioida uudelleen. (VNA 214/2007)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kunnostusalueen maaperän haitta-ainetutkimuksia tulee tehdä riittävästi haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi, jotta kaivumaat voidaan ohjata alueen täyttöihin tai pitoisuuksien mukaisesti vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisellä tavalla pilaantuneita maita. (JhL 32 §, YSL 6 §)

Maanäytteistä on määritettävä luotettavalla menetelmällä vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita on havaittu alueen aiemmissa tutkimuksissa kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Tutkimusmenetelmä on valittava alueella havaittujen haitta-aineiden mukaan. (JhL 32 §, YSL 6 §)

Tarvittaessa maanäytteiden haitta-ainepitoisuuksia tulee määrittää riittävä määrä laboratoriotutkimuksilla, jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä. (JhL 32 §, YSL 6, 209 §)

Jäännöspitoisuustutkimukset

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen jäännöspitoisuusnäytteitä tulee ottaa kaivannon pohjasta ja seinämistä riittävästi, mutta kuitenkin vähintään kaksi näytettä jokaisesta kaivannosta. Jäännöspitoisuus-näytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita alueella on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (JhL 32 §, YSL 6 §)

Tutkimusmenetelmien ja laitteiden luotettavuus

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen tai merkitseminen

Jos kunnostusalueelle jää maa-ainesta, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon tai alemman ohjearvon ylittävä haitta-ainepitoisuus jatkuu kunnostusalueen rajauksen ulkopuolelle, tulee ko. paikalle asentaa soveltuva eristys- tai huomiorakenne. Maa-ainekset, joissa jonkin epäorgaanisen haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Maa-ainekset, joissa jonkin orgaanisen haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on eristettävä soveltuvalla eristysrakenteella. Ympäristöpalveluille on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävistä huomio- ja eristysrakenteista ennen ko. rakenteiden asentamista. (JL 13 §, YSL 139 §)

Ympäristöpalveluille on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

Huomio- ja eristysrakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (JL 13 §, YSL 139 §)

4. Maa-aineksen kaivu, käsittely, välivarastointi ja kuljetus

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, että maata tai haitta-aineita ei leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (VNA 214/2007, JL 5 ja 15 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljettajille. (JL 29 §)

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantuneiden maiden välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Maa-aineksia saa välivarastoida peitettynä puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden viikon. Haihtuvia haitta-aineita sisältävät tai voimakkaasti haisevat maa-ainekset tulee toimittaa vastaanottopaikkaan mahdollisimman nopeasti. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. (JL 13 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §, JA 24 §)

5. Veden johtaminen ja käsittely

Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin HSY Vesihuollon liittymispalveluiden antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. HSY Vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluille ennen vesien johtamisen aloittamista. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöpalveluille erillinen suunnitelma. (YSL 155, 172 §)

6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan käyttää kohteessa hyödyksi alueilla, joissa hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolelle tulee vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai kiinteä rakenne. Selvästi haitta-aineelta haisevia, kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. Hyötykäytettyjen maa-ainesten sijoituspaikat tulee dokumentoida kunnostuskohteen loppuraportissa. (YSL 136 §, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 §)

7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluille on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32 §, YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Pilaantuneisuuden jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn kunnostusalueen ulkopuolelle on viipymättä ilmoitettava ympäristöpalveluille ja kyseisen alueen maanomistajalle.

Ympäristöpalveluille on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma työn jatkamisesta tai tarvittavista toimenpiteistä kyseisellä paikalla. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

8. Tiedottaminen ja raportointi

Lisätutkimusten ja varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöpalveluille tulee tiedottaa esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

Loppuraportti, jossa on riittävät tiedot kunnostuksesta, on toimitettava ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (JL 120 §, YSL 172 §)

Aluetta luovutettaessa tai vuokrattaessa on uudelle omistajalle tai haltijalle esitettävä tiedot kunnostamisesta ja jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. (YSL 139 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011).

Kohteen maaperä on pilaantunut ennen vuotta 1994 kohteessa harjoitetun teollisen toiminnan seurauksena.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteissä 3 ja 4 esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Alueelle esitetyt maaperän puhdistuksen tavoitepitoisuudet on asetettu alueen tulevan käyttötarkoituksen mukaisesti. Maankäytön perusteella viitearvoina on käytetty valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia ylempiä ohjearvoja.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja, minkä vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä.

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Suunnitelma työn jatkamisesta tarvitaan jatkotoimenpiteiden harkintaa varten.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Jäännöspitoisuusnäytteillä varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu. Koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa, jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia kaikkien niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä paikalla on havaittu kynnysarvon ylittävänä pitoisuutena.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen tai merkitseminen

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen. Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi ympäristöpalveluille varataan mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Maa-aineksen kaivu, käsittely, välivarastointi ja kuljetus

Määräykset ovat tarpeen ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittoja.

Pitämällä jätejakeet sekä eriasteisesti pilaantuneet maa-ainekset erillään estetään ympäristölle tai terveydelle aiheutuva vaara tai haitta.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan.

Välivarastoinnin aikana maan tai haitta-aineiden leviäminen ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin estetään vähintään peittämällä välivarastoitavat pilaantuneet maa-ainekset, toimittamalla voimakkaasti haitta-aineelta haisevat maa-ainekset tai jätteet vastaanottopaikkaan mahdollisimman nopeasti, estämällä pilaantuneen veden valuminen välivarastokasan alapuolisiin maakerroksiin sekä estämällä pilaantumattoman ja pilaantuneen maa-aineksen sekoittuminen.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Veden johtaminen ja käsittely

Vain haitta-aineetonta vettä voidaan johtaa sadevesiviemäriin. Viitearvoina haitta-aineettomalle vedelle voidaan käyttää talousveden laatuvaatimuksia ja pohjaveden viitearvoja.

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöpalveluille ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella.

Haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.

Loppuraportissa esitettävät tiedot hyötykäytöstä ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalvelut voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

8. Tiedottaminen ja raportointi

Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristölautakunta 19.5.2015, 209 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Päätöksen antaminen ja voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun hakijalle.