Asunto Oy Pakilan Kukkatarhan ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Pakilassa osoitteissa Kyläkunnantie 26, 28 ja Lepolantie 39, 41

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on hyväksynyt Asunto Oy Pakilan Kukkatarhan tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Asunto Oy Pakilan Kukkatarha, Helsinki c/o Mesta Oy, Vespertie 9, 00320 Helsinki.

Y-tunnus: 2765860-3

Yhteyshenkilö: Rikhard Landsdorff, puhelin 050 420 5000, sähköposti rikhard.landsdorff@mesta.fi

Alueen omistaja

Alueen maanomistaja on Asunto Oy Pakilan Kukkatarha, Helsinki c/o Mesta Oy.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 34. kaupunginosassa (Pakila) tonteilla 34097/7, 34097/8, 34097/27 ja 34097/28, osoitteissa Kyläkunnantie 26, 28 ja Lepolantie 39, 41. Alueen koko on noin 5037 m². Alue on omakotitalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen pientalojen korttelialuetta (AOR).

Alueella on vuonna 1936 valmistunut asuinrakennus, vuonna 1945 on valmistunut talousrakennus ja osa kasvihuoneista. Kaikki rakennukset puretaan ja tilalle rakennetaan asuinrakennuksia.

Ilmoitusalue

Alueen maaperän pilaantuneisuus

Alueen maaperässä on todettu lievästi öljyhiilivedyillä pilaantunut alue, raskasmetallien pitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat ohjearvot. Torjunta-aineiden pitoisuudet alittavat annetut kynnysarvot.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Helsingin kaupungin johtamisen jaosto on päätöksellään 22.5.2017 (§ 93) siirtänyt tämän toimivallan 1.6.2017 alkaen ympäristönsuojeluyksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikköön 28.6.2017.

Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja:

- Mesta Oy, Pakilan Kukkatarha, Lepolantie 39-41, Helsinki, Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, 27.6.2017, Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy

Aiemmin on toimitettu tutkimusraportti:

- Kokkosen puutarha, Lepolantie 39-41, Helsinki, Ympäristötekninen perusselvitys, 5.4.2016, Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Maaperän pintakerroksena on noin 0,5–1 metrin paksuinen täyttökerros, jonka alapuolella on savi- tai silttikerros. Yhden tutkimuspisteen savikerroksen alapuolella on moreenikerros. Kalliota ei havaittu.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kahden tutkimuspisteen alueella havaittiin orsi- tai pohjavettä noin kolmen metrin syvyydessä.

Alueella havaitut haitta-aineet

Vuonna 2016 alueen maaperän pilaantuneisuutta tutkittiin 11 tutkimuspisteestä. Tutkimuspisteistä otettiin 34 maanäytettä. Kaikista maanäytteistä analysoitiin metallien pitoisuuksia XRF-kenttäanalysaattorilla ja kymmenestä näytteestä analysoitiin kokonaishiilivetypitoisuus kenttätestillä. Laboratoriossa analysoitiin osin kolmesta eri näytteestä metallien, öljyhiilivetyjen ja torjunta-aineiden pitoisuudet.

Kohteen maaperätutkimuksissa todettuja haitta-ainepitoisuuksia on verrattu valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) esitettyihin viitearvoihin. Kynnysarvo tarkoittaa pitoisuutta, jonka ylittyessä maaperän pilaantuneisuus ja kunnostustarve on arvioitava. Alempi ohjearvo on pitoisuus, jonka ylittyessä maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, ellei aluetta käytetä teollisuus-, varasto- tai liikennealueena tai muuna vastaavana (tai ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole muuta osoitettu). Ylempi ohjearvo on pitoisuus, jonka ylittyessä maaperää pidetään pilaantuneena alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena tai vastaavana (ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu). Vaarallisen jätteen raja-arvo perustuu Suomen ympäristökeskuksen ympäristöoppaassa 98/2002 esitettyihin ongelmajätteen raja-arvoihin. Vaarallisen jätteen raja-arvon ylittyminen ei tarkoita, että kaivettuna ko. maa-aines olisi automaattisesti vaarallista jätettä, vaan lopullinen luokittelu perustuu haittaominaisuuksiin.

Alueen maaperässä on havaittu laboratorioanalyysien perusteella yhden tutkimuspisteen alueella orgaanisista haitta-aineista korkeimmillaan alemman ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetyjen keskitisleiden ja raskaiden jakeiden pitoisuuksia. Lisäksi havaittiin kynnysarvon ylittäviä arseenin ja lyijyn pitoisuuksia. Torjunta-aineiden pitoisuudet eivät ylittäneet annettuja kynnysarvoja.

Alueella on noin 100 m³ maa-ainesta, jossa öljyhiilivetyjen haitta-ainepitoisuudet ovat alempien ja ylempien ohjearvojen välissä. Lisäksi on noin 500 m³ maa-ainesta, jossa ylittyvät arseenin ja lyijyn kynnysarvot.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Tonteille rakennetaan asuinrakennuksia.

Alueella havaittujen orgaanisten haitta-aineiden riskeistä arvioitiin lähinnä niiden kulkeutumisriskejä joko haihtumalla tai veden mukana. Kevyen polttoöljyn pääkomponentit sitoutuvat tiiviisti varsinkin orgaaniseen maa-ainekseen, eivätkä pääse haihtumaan. Lisäksi alueella on ollut asfaltointi. Kevyt polttoöljy voi kulkeutua veden mukana varsinkin sora- tai hiekkamaassa. Raskas polttoöljy ei käytännössä ole kulkeutuvaa tai haihtuvaa.

Kun kohteen tuleva maankäyttö, alueella todetut haitta-aineet ja alueen tuleva rakentamistaso otetaan huomioon, kohteessa ei arvioida olevan terveysriskiä ihmisille. Alueella ei arvioida olevan ekologista riskiä. Pilaantuneisuus arvioidaan vanhaksi.

Kunnostuksen tavoitteena on ilmoituslomakkeessa esitetyn mukaan poistaa pilaantuneet maat valtioneuvoston asetuksen 1.6.2007 mukaisiin alempiin ohjearvotasoihin.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Alue kunnostetaan alueen purku- ja rakennustöiden yhteydessä. Pilaantuneet maa-ainekset poistetaan rakentamisen tai kunnostuksen tavoitetasojen edellyttämiin syvyyksiin.

Pilaantuneet massat lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden mukaan siten, että eriasteisesti pilaantuneet massat kyetään luotettavasti ohjaamaan näiden pilaantuneisuustasoja vastaaviin vastaanottopaikkoihin. Pilaantuneet massat kaivetaan joko suoraan autoihin kuljetettavaksi pois tai läjitetään alueelle kasoihin jatkotoimenpiteitä tai mahdollista esikäsittelyä varten. Kaivun aikana pyritään erottelemaan suuret kivet ja mahdolliset jätejakeet. Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan kuormat peitettyinä vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisiä aineksia. Maaperästä mahdollisesti löytyvät jätteet toimitetaan luvanvaraisiin vastaanotto tai käsittelypaikkoihin. Pilaantuneen maan ja jätteen kuormille laaditaan siirtoasiakirjat.

Puhdistustyön laadunvalvonta

Työmaalla on koko kunnostuksen ajan ympäristötekninen valvoja, joka tekee kenttähavaintoja, ottaa tarvittavat näytteet ja ohjaa pilaantuneen maa-aineksen kaivua.

Kaivutyön aikana tai ennen kunnostuksen aloittamista otetaan edustavia maanäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden ja poistettavan maa-aineksen laadun tarkistamiseksi. Näytteistä analysoidaan kenttätesteillä öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuuksia tai arseenin, kuparin, lyijyn ja sinkin pitoisuuksia. Kenttätestien tuloksista vähintään 10 %, kuitenkin vähintään kaksi näytettä jokaista kaivualuetta kohden varmennetaan laboratorioanalyyseillä. Laboratoriossa analysoidaan kyseisellä kaivualueella todetut haitta-aineet sekä kaivun edetessä mahdollisesti esiintyvät muut haitta-aineet. Kaivu ulotetaan niin syvälle, että kunnostuksen tavoitepitoisuudet saavutetaan.

Pilaantuneiden maa-ainesten poistamisen jälkeen maaperän jäännöspitoisuudet otetaan edustavina 5–10 osanäytteen kokoomanäytteinä. Näytteitä otetaan orgaanisilla aineilla pilaantuneella alueilla yksi näyte 100 m²:ä kohti. Epäorgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneilta alueilta otetaan kaivannon pohjasta vähintään yksi näyte 400 m²:ä kohti. Kaivannon seinämästä otetaan yksi näyte 200 m²:ä kohti. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivannossa on todettu alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

Mikäli pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan kunnostusalueen ulkopuolelle tai pilaantuneita maita ei voi kaivaa esim. maanalaisen rakenteen takia ja kaivantoon jää pilaantunutta maa-ainesta, rajapinta merkitään huomioverkolla tai vastaavalla rakenteella.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työmaa aidataan ja merkitään pilaantuneen maan kunnostamisesta kertovin kyltein.

Ympäristöhaittoja ehkäistään peittämällä pilaantuneiden maiden kuormat estämään pilaantuneiden maiden leviäminen ympäristöön.

Työnaikaiset terveyshaitat ehkäistään työsuojelullisin keinoin. Normaaliin maanrakennusurakointiin liittyvien terveysriskien lisäksi kunnostustyössä voi altistua pilaantuneille maa-aineksille. Työntekijät käyttävät henkilökohtaisia suojavarusteita. Työturvallisuusasioiden noudattaminen on urakoitsijan vastuulla.

Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantoon suotautuvan veden määrää ja laatua tarkkaillaan töiden yhteydessä. Vesinäytteitä otetaan veden laadun perusteella esimerkiksi yksi näyte jokaista 500 kuutiometriä kohti. Pumpattava, viemäröintikelpoinen vesi, johdetaan jätevedenpuhdistamolle HSY:n ehtojen mukaisesti. Tarvittaessa vedet esikäsitellään paikan päällä ennen viemäriin johtamista esimerkiksi kiintoaineen erotuksella. Tarvittaessa vedet toimitetaan imuautolla asianmukaiseen käsittelypaikkaan.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Alueen kaivantojen täytöissä voidaan käyttää hyödyksi alueelta kaivettuja puhtaita maa-aineksia, mikäli niiden laatu täyttää geotekniset vaatimukset.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Mikäli kunnostustyön yhteydessä havaitaan aiemmista tutkimuksista poikkeavaa pilaantuneisuutta esimerkiksi siten, että maa-aines on pilaantunut muilla kuin aikaisemmin ilmoitetuilla haitta-aineilla tai poistettavan maa-aineksen määrä poikkeaa huomattavasti arvioidusta, asiasta ilmoitetaan välittömästi kunnostusta valvovalle viranomaiselle.

Tiedottaminen ja raportointi

Kohteen ympäristötekninen valvoja vastaa kohteen kirjanpidosta. Työmaapäiväkirjaan merkitään tiedot alueelta viedyistä pilaantuneista maa-aineksista, tiedot otetuista näytteistä, haitta-ainepitoisuuksista ja loppusijoituskohteista.

Kunnostuksesta laadittavassa loppuraportissa esitetään vähintään tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt, muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot, poistettujen massojen määrä ja haitta-ainepitoisuudet, loppusijoituskohteet, kunnostustyön toteutus, jäännöspitoisuustiedot ja muut työnaikaiset analyysitulokset sekä kartta kunnostetuista alueista.

Kunnostuksen aloittamisesta ilmoitetaan kirjallisesti Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikköön. Pääurakoitsija vastaa mahdollisten katselmusten tilaamisesta ja ilmoituksen tekemisestä naapurikiinteistöihin.

Puhdistustyön ajankohta

Työ tehdään vuoden 2017 aikana.

Ilmoituksen käsittely

Tarkastus

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikkö on tehnyt alueelle tarkastuksen 5.7.2017.

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on tarkastanut Asunto Oy Pakilan Kukkatarhan ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Pakilassa osoitteissa Kyläkunnantie 26, 28 ja Lepolantie 39, 41, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet

Tonttien alueilta on poistettava pilaantunut maa-aines, jossa orgaanisten tai epäorgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat ohjearvot. Lisäksi tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueiden tulevassa käytössä. (VNA 214/2007)

Rakennettavien asuinrakennusten kunnallisteknisten ja muiden vastaavien rakenteiden, esimerkiksi putkien ja kaapelien alueet perustettava niin, että rakenteita ympäröi vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros. (VNA 214/2007, JhL 32 §)

Kunnostusalueelta on poistettava, ilmoituksesta poiketen, asuinrakennusten ulkopuolisilta pinnoittamattomilta alueilta 0,2 metrin syvyyteen asti maanpinnasta maa-ainekset, joissa arseenin haitta-ainepitoisuudet ylittävät alueen luontaisen taustapitoisuuden ja muiden haitta-aineiden osalta ylittyvät kynnysarvot. Piha-alueille rakennettavilla pinnoittamattomilla lasten leikkialueilla on ilmoituksesta poiketen maan pintakerroksessa oltava vähintään 0,5 metrin kerros maa-aineksia, joissa arseenin haitta-ainepitoisuudet alittavat alueen luontaisen taustapitoisuuden ja muut haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvot. (VNA 214/2007)

Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JhL 3, 32 §)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikköön ennen puhdistustyön päättämistä. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Tonttien alueilta on otettava rakennusten purun jälkeen lisänäytteitä maaperän haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Maanäytteitä tulee ottaa etenkin paikoilta, joissa on käytetty tai epäillään käytetyn öljyä rakennusten lämmitykseen ja kasvihuoneiden avoimia maapohjia, joissa voi olla raskasmetalleja tai torjunta-aineita. (JhL 32 §)

Alueilla, joilta poistetaan pilaantuneita maa-aineksia, tulee ottaa yksi näyte jokaista kaivettavaa 200 m³:ä kohti. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuuksia, joita ko. kaivualueella on aiemmin havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (JhL 32 §, YSL 6 §)

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen otettavista jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kaivualueella on havaittu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Lisäksi kaivannon reunoilta jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava jokaista 20 metrin matkaa kohden maalajikohtaisesti korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. (JhL 32 §, YSL 6 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomio- tai eristysrakenteella. Pysyvien rakenteiden alapuolelle ei ole tarpeen asentaa huomiorakenteita. (JL 13 §, YSL 139 §)

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. Rakenteet tulee esittää kunnostuksen loppuraportissa karttapiirroksin. (YSL 172 §)

4. Maa-aineksen välivarastointi ja kuljetus

Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja tilapäinen varastointi on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai sen haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettuja, pilaantumattomiksi osoitettuja maa-aineksia, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, voidaan käyttää hyödyksi kohteessa, ei kuitenkaan haitta-aineilta haisevia tai haihtuvia haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia. Hyödyntäminen tulee dokumentoida ja esittää kunnostuksen loppuraportissa. (VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 §)

6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32 §, YSL 134, 136 §, JL 13 §, YSL 172 §)

7. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle on tehtävä viikkoa ennen kunnostuksen aloittamista aloitusilmoitus, jossa on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. (YSL 172 §)

Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikköön kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Kohteen maaperä on pilaantunut ennen vuotta 1994 alueen aiemmasta toiminnasta.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle rakentamisen takia. Ilmoituksessa esitetty puhdistustavoite, haitta-aineiden alempi ohjearvopitoisuus, on riittävä.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esim. asennettujen putkien kautta käyttöveteen.

Ilmoituksessa esitetystä poiketen tulee lasten leikkialueiden pintakerroksissa olla riittävän paksu kerros maa-aineksia, joissa arseenin pitoisuudet ovat alle alueen luontaisen taustapitoisuuden (GTK tutkimusraportti 201; arseeni pintamaa 8,6 mg/kg) ja muiden aineiden osalta alle kynnysarvojen, jotta lapset eivät leikkiessään voi altistua haitta-aineille. Asuinalueilla leikkialueet ovat läpi vuoden yleensä kovassa käytössä, jolloin maaperän eroosio on voimakasta, joten riittävän paksulla suojakerroksella suojellaan lapsia altistumiselta. Pinnoittamattomalla alueella tarkoitetaan, että alueen pintakerroksessa ei ole tiivistä kerrosta, kuten asfalttia, laatoitusta tai tiivistä kasvi- tai nurmipintaa, joka estää maan kulumista.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Lisätutkimukset ovat tarpeen, koska koko alueen maaperää ei ole ollut mahdollista tutkia ennen rakennusten purkamista.

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Jäännöspitoisuusnäytteillä varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen.

Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Maa-aineksen välivarastointi ja kuljetus

Määräys on tarpeen ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittoja.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.

6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

7. Tiedottaminen ja raportointi

Aloitusilmoituksessa esitettävät tiedot ja loppuraportti ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristölautakunta 19.5.2015, 209 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Päätöksen antaminen ja voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun Asunto Oy Pakilan Kukkatalolle c/o Mesta Oy, TE003701994131 (Tieto Oyj, 003701011385).