Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Kalasatamassa osoitteessa Tukkutorinkuja 3/Työpajankatu 8

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki
Kaupunkiympäristön toimiala
Maankäyttö ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuus
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu
PL 2214, 00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus: 0201256-6

Yhteyshenkilö: Satu Järvinen, puhelin 09 310 39225, sähköposti satu.jarvinen@hel.fi

Alueen omistaja

Alueen maanomistaja on Helsingin kaupunki. Tonttien 10575/3 ja 10272/19 alueilla sijaitsevat vuokraukset päättyvät 30.6.2017. Tontin 91-10-272-33 vuokrasopimus jatkuu.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 10. kaupunginosassa (Sörnäinen) Kalasatamassa pääasiassa kiinteistöjen 91-10-575-3 ja 91-10-575-27 alueilla sekä osittain kiinteistöjen 91-10-272-33 ja 91-10-272-19 alueilla. Kohteen osoite on Tukkutorinkuja 3/Työpajankatu 8. Alueen koko on noin 9200 m². Alue käsittää suunnitellun kaavamuutoksen mukaisen tontin 10591/1 sekä tontin pohjoispuolella sijaitsevan osan tulevasta Työpajanpihasta. Lisäksi alueeseen kuuluvat kaupunkiympäristötalon rakentamisen vaatimat kaivualueet tontin länsipuolelta tulevan Työpajanpihan ja korttelin 10575 KTY-tontin kohdilta.

Alue on ollut aiemmin pääosin teollisessa käytössä. Alueella on toiminut mm. saha ja höyläämö. Osa alueesta on ollut katu- ja rata-aluetta. Alue toimii nykyisin suurimmaksi osaksi pysäköintialueena. Alueella sijaitsee nykyisin yksi rakennus.

Alueella on vireillä asemakaavan muutos. Uudessa asemakaavaluonnoksessa alue on kaavoitettu toimitilarakennusten korttelialueeksi sekä jalankululle ja pyöräilylle varatuksi kaduksi. Alueelle tullaan rakentamaan toimistorakennus. Lisäksi alueen länsireunaan tulee Työpajanpihan katualuetta.

Alueen maaperän pilaantuneisuus

Alueen maaperässä on todettu mm. metalleja, öljyhiilivetyjä sekä polyaromaattisia hiilivety-yhdisteitä (PAH-yhdisteet).

Muut päätökset

Helsingin kaupungin ympäristövalvontapäällikkö on antanut YIT Rakennus Oy:lle päätökset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehdyistä ilmoituksista nykyisten tonttien 10-575-3 ja 10575-27 alueille. Päätös 7.8.2007 § 197 (Ymk 2007-1806) on annettu korttelin 10272 tonteille 24 ja 25. Tontin 24 alue on kunnostettu aiemmin. Ilmoituksesta annettu päätös ei ole enää voimassa ja YIT:n vuokrasopimus alueella loppuu 30.6.2017. Päätös 12.5.2005 § 59 (Ymk 2005-454) on annettu korttelin 10272 tontille 15. Alue on kunnostamatta. Ilmoituksesta annettu päätös ei ole enää voimassa. YIT:llä ei ole enää vuokrasopimusta tontista.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Helsingin kaupungin johtamisen jaosto on päätöksellään 22.5.2017 (§ 93) siirtänyt tämän toimivallan 1.6.2017 alkaen ympäristönsuojeluyksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikköön 8.6.2017.

Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja:
- Helsingin kaupunki, kiinteistövirasto, Kaupunkiympäristötalo, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, kesäkuu 2017, Ramboll Finland Oy

Ilmoitusta on täydennetty kunnostuksen yleissuunnitelman täydennyksellä 19.6.2017 ja Kiinteistö Oy Helsingin Merihermanni Oy:n antamalla valtakirjalla 26.6.2017.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Nykyinen maanpinta alueella on tasolla noin +3 metriä. Maaperän pintakerroksena on noin 1–3 metrin paksuinen täyttökerros, joka sisältää soraa, hiekkaa, silttiä, kiviä ja lohkareita. Erityisesti täyttökerrosten alapuolella savikerroksen päällä havaittiin puujätettä selkeänä kerroksena. Täyttömaassa todettiin satunnaisesti betoni- ja tiilijätettä. Täyttökerroksen alapuolella on noin 4–6 metrin paksuinen savikerros, joka ohenee itään päin mentäessä. Savikerroksen alapuolella on noin 6–18 metrin paksuinen silttikerros. Silttikerroksen alapuolella on ohuehko, tiivis moreenikerros, joka ohenee itää kohti. Kallion pinta on havaittu kohteen eteläosassa syvimmillään noin tasossa -27,0 metriä. Pohjoisreunalla kallion pinta on noin tasolla -10…-12 metriä.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueella on savikerroksen yläpuolella orsivettä ja saven alapuolella paineellista pohjavettä. Veden virtaussuunta on itään. Orsiveden pinnantaso on tasolla +0,5…+2,1 metriä. Pohjaveden painetaso on vaihdellut tasolla -0,7…+2,2 metriä.

Vanhankaupunginlahti sijaitsee noin 500 metrin päässä idässä.

Alueella havaitut haitta-aineet

Alueen maaperän pilaantuneisuutta on tutkittu useissa tutkimuksissa. Alueella ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee yhteensä 27 kappaletta eri ajankohtina porakonekairauksina tehtyä tutkimuspistettä. Alueen pohjoisreunassa sijaitsee 4 kappaletta viereisen kunnostusalueen seinämän jäännöspitoisuuden tutkimusalueita. Tutkimuspisteiden keskimääräinen tiheys on yksi näytepiste 300 m²:n alaa kohden. Alueen tutkimuspisteistä on otettu yhteensä 97 kappaletta maanäytteitä. Maanäytteistä on analysoitu metallien, PAH-yhdisteiden, öljyhiilivetyjen, BTEX-yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit), MTBE/TAMEn, kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen, PCB-yhdisteiden (polyklooratut bifenyylit), syanidien sekä dioksiinien ja furaanien pitoisuuksia.

Kohteen maaperätutkimuksissa todettuja haitta-ainepitoisuuksia on verrattu valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) esitettyihin viitearvoihin. Kynnysarvo tarkoittaa pitoisuutta, jonka ylittyessä maaperän pilaantuneisuus ja kunnostustarve on arvioitava. Alempi ohjearvo on pitoisuus, jonka ylittyessä maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, ellei aluetta käytetä teollisuus-, varasto- tai liikennealueena tai muuna vastaavana (tai ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole muuta osoitettu). Ylempi ohjearvo on pitoisuus, jonka ylittyessä maaperää pidetään pilaantuneena alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena tai vastaavana (ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu). Vaarallisen jätteen raja-arvo perustuu Suomen ympäristökeskuksen ympäristöoppaassa 98/2002 esitettyihin ongelmajätteen raja-arvoihin. Vaarallisen jätteen raja-arvon ylittyminen ei tarkoita, että kaivettuna ko. maa-aines olisi automaattisesti vaarallista jätettä, vaan lopullinen luokittelu perustuu haittaominaisuuksiin.

Alueen maaperässä on havaittu laboratorioanalyysien perusteella epäorgaanisista haitta-aineista korkeimmillaan alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina lyijyä ja elohopeaa. Ylemmän ohjearvon ylittävänä pitoisuutena havaittiin kuparia. Yhdessä tutkimuspisteessä todettiin vaarallisen jätteen raja-arvon ylittävä pitoisuus sinkkiä. Kokonaissyanidipitoisuus ylitti ylemmän ohjearvon yhdessä tutkimuspisteessä. Lisäksi havaittiin kynnysarvon ylittäviä metallipitoisuuksia. Orgaanisista haitta-aineista todettiin korkeimmillaan ylemmän ohjearvon ylittäviä PAH-yhdisteiden ja öljyhiilivetyjen keskitisleiden ja raskaiden jakeiden pitoisuuksia. PAH-yhdisteistä ohjearvot ylittyivät yleisimmin antraseenilla, bentso(a)antraseenilla, bentso(a)pyreenillä, fenantreenilla ja fluoranteenilla. Tutkimuksissa havaittiin korkeimmillaan kynnysarvon ylittäviä dioksiinien ja furaanien sekä bentseenin pitoisuuksia.

Alueella sijaitsevasta pohjaveden havaintoputkesta (Hp11) on seurattu pohjaveden laatua. Pohjavedessä on todettu pieniä pohjavedelle luontaisesti tyypillisiä pitoisuuksia epäorgaanisia haitta-aineita. Haihtuvista hiilivety-yhdisteistä pohjavedessä on todettu kohonneita pitoisuuksia bentseeniä, trikloorieteeniä, tetrakloorieteeniä, dikloorietaania, dikloorieteenejä sekä vinyylikloridia. Pohjavedessä on todettu myös syanidia.

Orsiveden havaintoputkista (Hp9 ja Hp10) otetuissa näytteissä on todettu pieniä pitoisuuksia epäorgaanisia haitta-aineita, kuten elohopeaa, kadmiumia, kuparia, nikkeliä ja sinkkiä. Lisäksi orsivedessä on todettu bentseeniä, pieniä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä, öljyhiilivetyjä sekä syanidia. Kohteen pohjoispuolella todettiin maaperän kunnostuksen ja maanrakennustöiden aikana kaivantovedessä ajoittain korkeita vinyylikloridin, dikloorieteenin, tri- ja tetrakloorieteenin sekä bentseenin pitoisuuksia. Lisäksi kaivantovedessä todettiin PAH-yhdisteitä.

Alueelta poistetaan rakentamisen vuoksi pilaantuneita maa-aineksia yhteensä arviolta noin 7800 m³. Maa-ainesta, jossa haitta-ainepitoisuudet ovat alempien ja ylempien ohjearvojen välissä on noin 3000 m³. Maa-ainesta, jossa haitta-ainepitoisuudet ovat ylempien ohjearvojen ja vaarallisen jätteen raja-arvojen välillä on noin 3500 m³. Vaarallisen jätteen raja-arvojen ylittävää maa-ainesta arvioidaan olevan noin 300 m³. Jätettä sisältävää pilaantunutta maata arvioidaan olevan noin 1000 m³.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Tontille rakennetaan toimistotalo. Rakennus perustetaan tukipaaluilla kantavaan pohjaan. Rakennukseen tulee vesitiivis kellari, joka toteutetaan kaukalorakenteena. Rakennuskaivanto tuetaan alustavasti teräsponteilla. Rakennuskaivannon kohdalta kaikki massat poistetaan noin 5,0–6,5 metrin syvyydelle maanpinnasta, tasolle -2,0…-3,5 metriä merenpinnasta. Rakennuskaivannon länsireunalla, tulevan Työpajanpihan kohdalla, ponttiseinän viereen jätetään kaivuluiska tukemaan ponttiseinää. Ponttiseinän ulkopuolelle jäävä piha-alue tulevan rakennuksen pohjoispuolella kaivetaan rakennekerrosten vaatimaan syvyyteen (noin yksi metri maanpinnasta).

Alueella havaittujen haitta-aineiden riskejä on tarkasteltu. Kriittisiksi haitta-aineiksi valittiin pitoisuuksiltaan ylemmän ohjearvotason ylittäneet haitta-aineet: kupari, sinkki, öljyhiilivetyjen jakeet C10-C21, bentso(a)antraseeni, bentso(a)pyreeni, fenantreeni, fluoranteeni, syanidi. Lisäksi kriittisiksi haitta-aineiksi valittiin elohopea, lyijy, öljyhiilivetyjen jakeet C21-C40 ja antraseeni.

Kohteesta luotiin altistumisreittejä kuvaava käsitteellinen malli kunnostuksen jälkeiselle tilanteelle.

Haitta-aineiden kulkeutumisriskejä arvioitiin. Alueella todetuilla kohonneilla alkuainepitoisuuksilla ei arvioida olevan kulkeutumisriskiä. Öljyhiilivetyjen ei arvioida aiheuttavan merkittävää kulkeutumisriskiä. Pilaantuneisuus on keskittynyt rakentamisen takia poistettaviin täyttömaakerroksiin pohjavedenpinnan yläpuolelle. Alueella todetut PAH-yhdisteet ovat korkeintaan niukkaliukoisia ja heikosti haihtuvia, sekä maaperässä käytännössä kulkeutumattomia. Syanidia on todettu yhdessä pisteessä ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus. Kunnostuksen jälkeen syanidin nieleminen ei ole mahdollista. Kohteessa ei ole todettu vapaata syanidia. Maan pölyämisen ja suoran kosketuksen pilaantuneen maa-aineksen kanssa ei arvioida olevan alueella jatkossa merkittävä kulkeutumisreitti pilaantumattomien pintarakenteiden vuoksi.

Alueen pohjavedessä on todettu kohonneita pitoisuuksia kloorattuja hiilivety-yhdisteitä ja bentseeniä. Rakennuksen tiiviit pohjarakenteet estävät haitta-aineiden kulkeutumisen pohjavedestä rakennuksen sisätiloihin ja alimmat kerrokset ovat pysäköintitilaa, joten merkittävää altistumisriskiä ei ole. Pilaantuneiden maiden ja pohjaveden välissä on vettä pidättävä savikerros. Pohjavedessä todetuista haitta-ainepitoisuuksista ei aiheudu riskejä.

Kun kohteen tuleva maankäyttö, alueella todetut haitta-aineet ja alueen tuleva rakentamistaso otetaan huomioon, kohteessa ei arvioida olevan terveysriskiä ihmisille.

Alueella ei arvioida olevan ekologista suojeluarvoa. Pilaantuneisuus arvioidaan vanhaksi. Maaeliöiden arvioidaan sopeutuneet nykyisiin olosuhteisiin. Haitta-aineet eivät kulkeudu merkittävästi alueen ulkopuolelle eikä haitta-aineista aiheudu merkittävää ekologista riskiä.

Alueella todettujen haitta-aineiden sijainnin, heikon kulkeutuvuuden ja suojaavan savikerroksen vuoksi merkittävää pohjaveden pilaantumisriskiä ei ole.

Epävarmuutta tehtyihin tarkasteluihin aiheuttavat täyttömaan sekalaisuus ja alueen pitkä toimintahistoria, jota ei tarkkaan tunneta. Pilaantuneisuus voi vaihdella paikallisesti, ja haitta-ainepitoisuudet voivat poiketa aiemmin todetuista pitoisuuksista. Tutkimustiheys arvioidaan kuitenkin riittäväksi ja todennäköisimmät haitta-aineet on pyritty tutkimaan.

Riskitarkastelun perusteella alueella ei ole kunnostustarvetta maaperän pilaantuneisuuden vuoksi. Tontilla todetut pilaantuneet maat ovat rakentamisen vaatimalla kaivualueella, jonka vuoksi syntyy maaperän kunnostustarve.

Maaperän kunnostustavoitteet on asetettu tutkimustulosten ja riskitarkastelun perusteella. Pilaantuneet maat poistetaan rakentamisen vaatiman kaivun laajuudessa alempaan ohjearvoon saakka. Rakentamisen vaatiman kaivun ala- ja ulkopuolella kunnostustavoitteina ovat:

- metalleilla vaarallisen jätteen raja-arvot yhden metrin syvyyteen tulevasta maanpinnasta

- rakennuksen kohdalla:
orgaanisilla haitta-aineilla ja syanidilla alemmat ohjearvot tasolle + 1 metriä saakka (likimääräiseen orsiveden pintaan)
Mikäli tämän tason alapuolella todetaan maaperässä ko. yhdisteitä huomattavasti näitä tavoitetasoja korkeampina pitoisuuksina, ne poistetaan näihin tavoitetasoihin saakka tai niiden puhdistustarve arvioidaan erikseen.

- piha-alueella:
haihtuvilla hiilivety-yhdisteillä, öljyhiilivetyjen keskitisleillä (C10-C21) ja syanidilla alemmat ohjearvot
öljyhiilivetyjen raskailla jakeilla (C21-C40) sekä PAH-yhdisteillä ylemmät ohjearvot tasolle +1 metriä saakka (likimääräiseen orsiveden pintaan)
Mikäli tämän tason alapuolella todetaan maaperässä ko. yhdisteitä huomattavasti näitä tavoitetasoja korkeampina pitoisuuksina, ne poistetaan näihin tavoitetasoihin saakka tai niiden puhdistustarve arvioidaan erikseen.

- Johtolinjojen kohdalla suojaetäisyys pilaantuneesta maasta on vähintään 30 cm.

- Pilaantuneeksi jäävät alueet peitetään vähintään 0,5 metrin paksuisella kerroksella pilaantumatonta maa-ainesta/rakenteita.

Rakentamisen vaatima kaivu ulottuu myös varsinaisen rakennettavan kiinteistön ulkopuolelle. Näillä alueilla ei ole kunnostustavoitteita rakentamisen vaatiman kaivun lisäksi.

Lähtökohtaisesti alueelle ei jää pilaantunutta maa-ainesta kuin naapurikiinteistöjen reunoille, Työpajanpihan länsireunan kaivuluiskaan ja pohjoisosan piha-alueelle yhden metrin syvyyteen tulevasta maanpinnasta.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Alue kunnostetaan massanvaihdolla alueen rakennustöiden yhteydessä. Pilaantuneet maa-ainekset poistetaan rakentamisen tai kunnostuksen tavoitetasojen edellyttämiin syvyyksiin.

Pilaantuneet massat lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden mukaan siten, että eriasteisesti pilaantuneet massat kyetään luotettavasti ohjaamaan näiden pilaantuneisuustasoja vastaaviin vastaanottopaikkoihin. Pilaantuneet massat kaivetaan joko suoraan autoihin kuljetettavaksi pois tai läjitetään alueelle kasoihin jatkotutkimuksia ja mahdollista esikäsittelyä varten. Kaivun aikana pyritään erottelemaan suuret kivet ja suuret yksittäiset jätejakeet. Tarvittaessa käytetään kaivinkoneen seulakauhaa.

Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan kuormat peitettyinä vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisiä aineksia. Maaperästä mahdollisesti löytyvät jätteet toimitetaan luvanvaraisiin vastaanotto tai käsittelypaikkoihin. Pilaantuneen maan ja jätteen kuormille laaditaan siirtoasiakirjat.

Pilaantuneen maan kunnostustyö päättyy, kun kunnostusalueella on saavutettu kunnostustavoitteet ja mahdolliset huomio-, erotus- ja eristysrakenteet on tehty.

Puhdistustyön laadunvalvonta

Työmaalle nimetään ympäristötekninen valvoja, joka ohjaa kaivua ja valvoo kunnostusta. Työnaikaiseen ympäristötekniseen laadunvalvontaan käytetään kenttä- ja laboratorioanalyysejä. Näytteistä analysoidaan ne haitta-aineet, joita on todettu ko. alueella kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Ympäristötekninen valvoja arvioi työn aikana mahdollisten jätejakeiden laatua aistinvaraisesti sekä tarvittaessa näytteenotolla ja analyyseillä.

Kaivutyön aikana tai ennen sitä otetaan riittävästi näytteitä poistettavien massojen laadun varmistamiseksi. Alueilla, joilta poistetaan pilaantuneita maa-aineksia, otetaan yksi näyte jokaista kaivettavaa 200 m³:ä kohti. Näytteistä analysoidaan vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kaivannossa on todettu alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina. Vähintään 10 % kenttätestien tuloksista varmennetaan laboratorioanalyyseillä. Näytemäärissä otetaan huomioon tutkimusvaiheessa analysoidut näytteet.

Pilaantuneiden maa-ainesten poistamisen jälkeen maaperän jäännöspitoisuudet tarkistetaan pilaantuneilta alueilta seuraavasti: Orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneilta alueilta otetaan kaivannon pohjasta vähintään yksi näyte alkavaa 200 m²:ä kohti. Epäorgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneilta alueilta otetaan kaivannon pohjasta vähintään yksi näyte jokaista alkavaa 400 m²:ä kohti. Kaivannon seinämästä otetaan yksi näyte jokaista alkavaa noin 20 metrin matkaa kohden. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan edustavina noin 4–6 osanäytteen kokoomanäytteinä. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivannossa on todettu alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

Alueelle jäävät maa-ainekset, joissa on alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, erotetaan puhtaasta maa-aineksesta huomiorakenteella (esimerkiksi huomioverkolla). Pilaantuneeksi jäävät alueet peitetään vähintään 0,5 metrin paksuisella kerroksella pilaantumatonta maa-ainesta tai rakenteita. Huomiorakenteita ei tehdä rakennuksen alapuolelle.

Mikäli pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan kunnostusalueen ulkopuolelle ja kaivannon seinämään jää pilaantunutta maa-ainesta, rajapintaan asennetaan tarvittaessa erottava rakenne (esimerkiksi suodatinkangas) tai huomiorakenne.

Eristysrakennetta käytetään, jos kaivannon seinämään jää orgaanisia haitta-aineita, jotka voivat aiheuttaa kulkeutumisriskiä. Eristysrakenteet suunnitellaan tapauskohtaisesti haitta-aineen ominaisuuksien perusteella. Suunnitelma eristysrakenteesta toimitetaan viranomaisen hyväksyttäväksi ennen eristysrakenteen asentamista.

Tehdyt huomio- ja eristysrakenteet kuvataan kunnostuksen loppuraportissa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työmaa aidataan ja merkitään pilaantuneen maan kunnostamisesta kertovin kyltein. Ympäristöhaittoja ehkäistään peittämällä pilaantuneiden maiden kuormat estämään pilaantuneiden maiden leviäminen ympäristöön. Voimakkaalla tuulella ja sateella työt keskeytetään tarvittaessa.

Työnaikaiset terveyshaitat ehkäistään työsuojelullisin keinoin. Normaaliin maanrakennusurakointiin liittyvien terveysriskien lisäksi kunnostustyössä voi altistua pilaantuneille maa-aineksille tai mahdollisille jätteille. Työntekijät käyttävät henkilökohtaisia suojavarusteita. Urakoitsija laatii työmaalle turvallisuussuunnitelman.

Veden tutkiminen ja käsittely

Rakentamisen vaatima kaivu ulottuu orsivedenpinnan alapuolelle, joten kaivantoa joudutaan kuivattamaan kaivun aikana. Lisäksi pohjavedenpintaa alennetaan. Alueen pohjavesi on kaivutason alapuolella savikerroksen alla. Pohjaveden aiheuttaman nosteen vuoksi sen pintaa joudutaan alentamaan ponttiseinän rajaaman alueen sisäpuolella noin 15 kuukauden ajan. Pumpattavien ja käsiteltävien vesien määrä riippuu merkittävästi ympäröivän ponttiseinän tiiveydestä. Vesiä syntyy arviolta noin 100–150 m³ päivässä.

Alueen ja lähiympäristön tutkimustulosten perusteella pumpattavassa kaivantovedessä ja pohjavedessä voi olla kohonneita pitoisuuksia mm. kloorattuja hiilivety-yhdisteitä ja bentseeniä.

Alueella on sekavesiviemäröinti. Pumpattavat vedet johdetaan tämän vuoksi pääsääntöisesti jätevedenpuhdistamolle HSY:n ehtojen mukaisesti. Tarvittaessa vedet esikäsitellään ennen viemäriin johtamista esimerkiksi kiintoaineen erotuksella, öljynerotuksella ja/tai aktiivihiilisuodatuksella.

Mikäli pohjaveden alentamisessa pumpattavien vesien haitta-ainepitoisuudet ovat sellaisenaan tai käsittelyn jälkeen hyvin pieniä, vedet johdetaan takaisin pohjaveteen ponttiseinän ulkopuolelle rakennettavien imeytyskaivojen kautta. Imeytettävän pohjaveden pitoisuusraja-arvoina käytetään talousveden laatuvaatimuksia (STMa 1352/2015) ja niiden puuttuessa pohjaveden ympäristönlaatunormia (VNa 341/2009). Pitoisuusraja-arvot on esitetty kunnostuksen yleissuunnitelman täydennyksessä. Mikäli kohteessa todetaan muita kuin esitettyjä yhdisteitä (esimerkiksi haihtuvia yhdisteitä tai PAH-yhdisteitä) pitoisuusrajoja sovelletaan edellä mainitulla tavalla.

Pumpattavasta kaivantovedestä ja pohjavedestä otetaan näytteitä säännöllisesti. Kaivantovedestä tutkitaan vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on havaittu alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina sekä kloorattujen alifaattisten hiilivety-yhdisteiden pitoisuudet ja kiintoaines. Pumpattavasta pohjavedestä tutkitaan vähintään kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen, BTEX-yhdisteiden ja syanidin pitoisuudet.

Kaivettujen maiden varastointi alueella

Pilaantuneita maita ei varastoida alueella. Alueella voidaan kuitenkin säilyttää lyhytaikaisesti kasoilla maa-aineksia niiden laadun varmentamisen ajan. Kasat peitetään tarvittaessa.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Alueen kaivantojen täytöissä käytetään tarvittaessa hyödyksi alueelta kaivettuja niin sanottuja kynnysarvomaita eli maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot mutta alittavat alemmat ohjearvot. Alueella ei kuitenkaan käytetä hyödyksi selvästi haisevia maa-aineksia eikä elohopeaa tai haihtuvia haitta-aineita kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina sisältäviä maa-aineksia.

Hyödyksi käytettävät ainekset ovat geotekniseltä laadultaan täyttöön sopivia. Maa-ainekset voivat sisältää pieniä määriä mineraalisia rakennusjätejakeita eli olla niin sanottua Helsinki-moreenia.

Maa-ainesten hyötykäyttö alueella ei lisää ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta tai riskejä, koska alueen maaperässä on todettu yleisesti kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia. Kohteella ei myöskään ole merkityksellisiä ekologisia arvoja.

Hyödynnettävät kynnysarvomaat peitetään 0,5 metrin paksuisella pilaantumattomalla (kynnysarvot alittavalla) maa-aineskerroksella tai rakenteilla. Hyödyntäminen dokumentoidaan ja esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ilmoituksen liitteenä olevassa kunnostussuunnitelmassa on esitetty varautuminen kunnostuksen yhteydessä mahdollisesti tapahtuviin odottamattomiin tapahtumiin. Toimenpiteet on esitetty seuraaviin odottamattomiin tilanteisiin:
- pilaantuneisuus jatkuu alueen ulkopuolelle
- maaperästä löytyy merkittäviä määriä tunnistamatonta jätejaetta
- kaivun yhteydessä ympäristöön leviää voimakasta hajua
- pumpatun kaivanto- tai pohjaveden haitta-ainepitoisuudet ovat liian suuria vielä käsittelyn jälkeenkin.

Tiedottaminen ja raportointi

Kohteen ympäristötekninen valvoja vastaa kohteen kirjanpidosta. Työmaapäiväkirjaan merkitään ainakin tiedot alueelta poisviedyistä pilaantuneista massoista, tiedot otetuista näytteistä, tiedot mahdollisista poikkeavista työskentelyolosuhteista, hajuhavainnot, erikoiset havainnot, poikkeamat suunnitelmista sekä niiden syyt ja mahdollisen vesien pumppauksen vesimäärät ja vesien käsittelytoimenpiteet. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla.

Kunnostuksesta laadittavassa loppuraportissa esitetään vähintään tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt, muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot, poistettujen massojen määrä ja haitta-ainepitoisuudet, kunnostustyön toteutus, mahdollisesti rakennettujen huomio- ja eristysrakenteiden sijaintitiedot ja tyyppipiirustukset, kunnostuksen aikataulu, mahdolliset poikkeamat suunnitelmasta/päätöksestä, kartta kunnostetuista alueista ja jäännöspitoisuustiedot sekä mahdolliset vesienkäsittelytiedot.

Kunnostuksen aloittamisesta ilmoitetaan kirjallisesti Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille viikkoa ennen kunnostustöiden aloitusta. Kunnostuksen aloittamisesta ilmoitetaan kohteen naapurikiinteistöille.

Puhdistustyön ajankohta

Työ aloitetaan syksyllä 2017.

Ilmoituksen käsittely

Tarkastukset

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikkö on tehnyt alueelle tarkastuksen 9.6.2017.

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on tarkastanut maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Kalasatamassa osoitteessa Tukkutorinkuja 3/Työpajankatu 8, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet

Alueelta tulee poistaa haitta-ainepitoiset maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa kuten ilmoituksessa on esitetty. Lisäksi kunnostustavoitteina rakentamisen vaatiman kaivun ala- ja ulkopuolella ovat ilmoituksessa esitetyt kunnostustavoitteet. (VNA 214/2007)

Mikäli rakentamisen vaatiman kaivualueen ulkopuolella havaitaan pilaantuneisuutta aiemmin havaittua laajemmalla alueella tai huomattavasti korkeampia haitta-ainepitoisuuksia ja pilaantunutta maata ei poisteta, tulee kunnostustoimien riittävyys arvioida uudelleen. (VNA 214/2007)

Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JhL 3, 32 §)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikköön ennen puhdistustyön päättämistä. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuuksia, joita ko. kaivualueella on aiemmin havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (JhL 32 §, YSL 6 §)

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen otettavista jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kaivualueella on havaittu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Lisäksi kaivannon reunoilta jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava jokaista 20 metrin matkaa kohden maalajikohtaisesti korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. (JhL 32 §, YSL 6 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Pysyvien rakenteiden alapuolelle ei ole tarpeen asentaa huomiorakenteita. Pilaantuneeksi jäävät kaivualueet tulee peittää vähintään 0,5 metrin paksuisella kerroksella pilaantumatonta maa-ainesta/rakenteita, kuten ilmoituksessa on esitetty. (JL 13 §, YSL 139 §)

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

4. Maa-aineksen välivarastointi ja kuljetus

Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja tilapäinen varastointi on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai sen haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Vesien käsittely

HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa kaivantovesien johtamisesta jätevesiviemäriin on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 172 §)

Pumpattavan kaivantoveden ja pohjaveden haitta-ainepitoisuuksia on tutkittava riittävän usein. (YSL 155 §)

Pumpattavasta kaivantovedestä on tutkittava vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on havaittu maaperässä kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina ja kloorattujen alifaattisten hiilivety-yhdisteiden pitoisuudet sekä kiintoaineksen määrä. Tarvittaessa on tutkittava myös alueen orsi-/pohjavedessä havaittujen haitta-aineiden pitoisuuksia. Kun pumpataan kaivannosta vettä orsivesi- tai pohjavesikerroksista, vedestä on tutkittava vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteen pohja- tai orsivedessä on havaittu aiemmissa tutkimuksissa sekä tarvittaessa ko. kaivualueella maaperässä havaittujen haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 155 §)

6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32 §, YSL 134, 136 §, JL 13 §, YSL 172 §)

7. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle tehtävästä aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. (YSL 172 §)

Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikköön sekä tontin 10575/5 vuokralaiselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Kohteen maaperä on pilaantunut ennen vuotta 1994 alueen täytöistä ja aiemmasta toiminnasta.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet

Kohteessa on tarpeen poistaa maa-aineksia rakentamisen vuoksi. Tämän lisäksi ilmoituksessa on esitetty kunnostustavoitteita rakentamisen vaatiman kaivun ala- ja ulkopuolelle.

Ilmoituksessa on esitetty, että mikäli rakennuksen kohdalla tai piha-alueella tason +1 metriä alapuolella havaitaan haitta-aineita tavoitetasoja huomattavasti korkeampina pitoisuuksina, haitta-aineet poistetaan näihin tavoitetasoihin saakka tai puhdistustarve arvioidaan erikseen. Määräyksessä on korkeampien haitta-ainepitoisuuksien lisäksi edellytetty arviointia myös, jos haitta-aineita havaitaan aiempaa laajemmalla alueella, koska haitta-aineiden kokonaismäärä voi kasvaa.

Alueella on havaittu jätetäyttöä, ja erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Jäännöspitoisuusnäytteillä varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen.

Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Lisäksi kaivun aikana on tarpeen arvioida esitetyn tutkimustiheyden (1 näyte/200 m³) riittävyyttä. Alueen maaperä on täyttömaata, haitta-aineet voivat sijaita pistemäisesti maaperässä ja alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet voivat vaihdella.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Käytettävän huomiorakenteen tulee poiketa maanrakennuksessa yleisesti käytettävistä materiaaleista. Ilmoituksessa esitetty suodatinkangas ei yksinään ole riittävä huomiorakenne merkittäessä kaivannon seinämään jäänyttä pilaantunutta maa-ainesta.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Maa-aineksen välivarastointi ja kuljetus

Määräys on tarpeen ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittoja.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Tiedot vesien johtamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Riittävän tiheällä tutkimusvälillä ja tutkittavien haitta-aineiden määrällä estetään haitta-aineiden pääsyä pohjaveteen.

Valittaessa vesinäytteistä tutkittavia haitta-aineita on otettava huomioon eri vesikerrosten sekoittumismahdollisuus pilaantuneen maan kaivun ja pohjavedenpinnan alentamisen aikana.

6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

7. Tiedottaminen ja raportointi

Aloitusilmoituksessa esitettävät tiedot ja loppuraportti ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristölautakunta 19.5.2015, 209 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Päätöksen antaminen ja voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelulle.