Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta osoitteessa Stenbäckinkatu 22

Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on hyväksynyt ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

**********

Stenbäckinkatu 22, 002500 Helsinki

Yhteyshenkilö:

**********

Alueen omistajat

**********

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee kiinteistöllä 91-14-517-22 Helsingin 14. kaupunginosassa (Taka-Töölö), osoitteessa Stenbäckinkatu 22.

Asemakaavassa kohde on osoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi. Kiinteistöllä on kaksi asuinrakennusta. Itäosan rakennus on rakennettu 1940-luvun lopussa. Länsiosassa oleva rakennus on rakennettu vuonna 1957.

Kohteen naapurustossa on suurlähetystöjä, Lastensairaala ja kouluja.

Pilaantumisen syy

Maaperän pilaantuminen on aiheutunut rakennusten maanalaisten lämmitysöljysäiliöiden putkivuodoista.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Helsingin kaupungin johtamisen jaosto on päätöksellään 22.5.2017 § 93 siirtänyt tämän toimivallan 1.6.2017 alkaen ympäristönsuojeluyksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut 24.5.2017 Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen (1.6.2017 alkaen ympäristöpalveluille).

Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja:

Stenbäckinkatu 22, Helsinki, Kunnostuksen yleissuunnitelma, Ramboll Finland Oy, 22.5.2017.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Kohteen maaperän pintamaa on pääosin hiekkaa. Hiekan alla on savikerros kallion päällä. Kallion pinta sijaitsee tasolla noin +3,5 metriä mpy. Alueen maanpinta vaihtelee +6–+8 metriä mpy.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesi-alueet (Kaivoksela ja Santahamina) sijaitsevat yli kahdeksan kilometrin etäisyydellä kohteesta.

Lähin pintavesistö, Humallahti, sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä lounaassa.

Haitta-ainetutkimukset ja havaitut haitta-aineet

Alueen maaperää on tutkittu pilaantuneen maaperän kunnostusta varten keväällä 2017.

Molemmilla rakennuksilla on ollut omat maanalaiset lämmitysöljysäiliöt. Ne on poistettu käytöstä 1990-luvulla, kun päärakennus siirrettiin kaukolämpöön. Päärakennuksen käytöstä poistettu lämmitysöljysäiliö sijaitsee päärakennuksen lounaisreunassa.

Itäisen rakennuksen vanha lämmitysöljysäiliö sijaitsee rakennuksen länsipuolella olevalla viheralueella maan alla. Itäinen rakennus lämmitetään edelleen öljyllä. Käytössä oleva öljysäiliö sijaitsee katoksessa kiinteistön eteläkulmassa.

Tutkimustulosten mukaan öljyhiilivetypitoista maata arvioidaan olevan päärakennuksen lounaisreunassa piha-alueella noin 140 m²:n kokoisella alueella keskimäärin 3,0–4,0 metrin paksuisena kerroksena. Pilaantunutta maata arvioidaan olevan noin 500 m³ (1 000 tonnia). Itäisen rakennuksen länsipuolella arvioidaan öljyhiilivetypitoista maata olevan noin 60 m²:n alueella keskimäärin 1,0 metrin paksuisena kerroksena noin 60 m³ (100 tonnia).

Päärakennuksen alla olevan saunan, pannuhuoneen ja reunimmaisen autotallin alapuolisessa maaperässä arvioidaan aistinvaraisten havaintojen ja tutkimustulosten perusteella pilaantunutta öljyhiilivetypitoista maata olevan 60 m²:n kokoisella alueella. Pilaantuneen maakerroksen kerrospaksuus on noin 2,0 metriä. Päärakennuksen alapuolella pilaantuneen maan määräarvio on 120 m³ (200 tonnia).

Kunnostuksen yhteydessä varaudutaan kaivamaan myös viereisten huonetilojen alapuoliset maat tarvittaessa.

Kaikkiaan pilaantuneen maan määräksi arvioidaan noin 1 300 tonnia.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Riskinarviointi

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi perustuu valtioneuvoston asetukseen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista 214/2007. Kohdekohtaisen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin apuna käytettiin asetuksessa esitettyjä ohjearvoja.

Alueella on vuonna 2017 tehtyjen maaperätutkimusten perusteella sekä piha-alueella että päärakennuksen alla todettu öljyhiilivedyillä pilaantunutta maata. Kohteen maaperä katsotaan pilaantuneeksi ja kohteessa on puhdistustarve.

Kohde sijaitsee asuinalueella, jonka maaperän pilaantuneisuuden arviointiin käytetään lähtökohtaisesti haitta-aineiden alempia ohjearvoja. Kohteen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse merkittäviä vesistöjä, suojelualueita tai muita herkkiä luontokohteita.

Kiinteistön piha-alueelle todetut öljyhiilivedyillä pilaantuneet maa-ainekset alkavat noin metrin syvyydestä maanpinnasta. Koska öljyhiilivedyillä pilaantunutta maata ei ole pintakerroksissa, pölyäminen ja pintavalunta eivät ole todennäköinen haitta-aineiden kulkeutumisreitti.

Päärakennuksen alapuolisessa maaperässä olevat kevyimmät ja erityisesti aromaattiset öljyhiilivedyt saattavat haihtua huokosilmaan ja siitä edelleen sisä- ja ulkoilmaan. Pääosa haihtuvista yhdisteistä on kuitenkin jo haihtunut, koska öljyhiilivedyt ovat olleet alueella yli 20 vuotta. Lisäksi päärakennuksen noin 0,2 metriä paksu betonilaatta on vähentänyt haitta-aineiden kulkeutumista sisäilmaan. Kiinteistöllä todetut öljyhiilivedyt voivat kulkeutua alueella suoto- ja pohjaveden mukana sekä haihtumalla.

Öljyhiilivetyjen kulkeutuminen vajovedessä on mahdollista ja todennäköistä, koska alue ei ole asfaltoitu. Vesipinta todettiin pannuhuoneessa noin 0,4 metrin syvyydellä lattiapinnasta ja autotalleissa noin 2,0 metrin syvyydellä lattiapinnasta. Päärakennuksen salaojavedet on johdettu perusvesikaivoon ja sieltä edelleen viemäriin. Perusvesikaivossa on havaittu öljyä veden pinnalla.

Kiinteistöllä on mahdollista altistua öljyhiilivedyille hengitysteitse. Tällä hetkellä kiinteistö on tyhjillään. Kiinteistön omistajat ja kiinteistöhuolto käyvät kiinteistöllä lyhyitä aikoja kerrallaan.

Kohde sijaitsee Helsingissä Taka-Töölön rakennetulla alueella, eikä sen välittömässä läheisyydessä ole suojeltuja alueita. Todennäköiset altistujat ovat maaperäeliöitä. Alueen kasvillisuudelle öljyhiilivety-pitoisuudet ovat pieniä, eikä alueella tällä hetkellä kasvateta ravintokasveja.

Puhdistustavoitteet

Kohteen maaperän puhdistustavoitteina ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat ohjearvot:
- öljyhiilivetyjen keskitisleet (C10–C21) 300 mg/kg
- raskaat öljyhiilivetyjakeet (C21–C40) 600 mg/kg.

Kiinteistöllä pilaantuneeksi todetuilta alueilta poistetaan haitta-aineita sisältävä maa-aines olemassa olevien rakenteiden ja rakennelmien mahdollistamassa laajuudessa. Pilaantunut maa-aines kaivetaan mahdollisuuksien mukaan kunnostustavoitteet täyttäen. Mikäli kiinteistöltä ei saada kaikkia öljyhiilivetypitoisia maita pois, ne joko eristetään ja/tai rakennus varustetaan huokosilmaputkilla alipaineistamista varten.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Maaperä kunnostetaan massanvaihdolla siten, että kunnostusalueelta poistetaan kaikki pilaantuneet maat, joissa ylittyvät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt haitta-aineiden alemmat ohjearvot.

Kunnostuksen yhteydessä puretaan osa kellarikerroksen lattioista ja väliseinistä, jotta voidaan poistaa pilaantuneet maat lattian alta.

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluyksikölle tehdään aloitusilmoitus, josta käy ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen maa-ainesten vastaanottopaikat.

Pilaantuneen maan kaivua ohjaa ympäristötekninen valvoja. Kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet tarkistetaan kenttätestein ja laboratorioanalyysein. Alemman ohjearvotason ylittävät kaivetut maat toimitetaan vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa kyseisten maiden vastaanottoon.

Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välinen maa käytetään mahdollisuuksien mukaan hyödyksi alueella, jos materiaali on rakennusteknisesti soveltuvaa.

Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan vastaanottopaikkoihin kuorma-autoilla kuormat peitettyinä. Kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat.

Puhdistustyön laadunvalvonta

Ympäristötekninen valvoja ohjaa pilaantuneen maaperän kunnostustyötä tutkimusvaiheen analyysitulosten sekä kunnostuksen aikana otettavien näytteiden ja mittausten perusteella.

Ympäristötekninen valvoja valvoo, että kunnostuksessa noudatetaan kunnostussuunnitelmassa esitettyjä periaatteita ja varmistaa, että ilmoituspäätöksen ehdot toteutuvat. Valvojan tehtäviin kuuluvat:
- työnaikaisten kenttähavaintojen tekeminen, maanäytteiden ottaminen ja maanäytteiden kenttäanalyysit
- yhteistoiminta alueen maarakennusurakoitsijan kanssa sekä työnohjaus ja tiedotus
- pilaantuneen maan kaivun ohjaus
- tiekuljetuksissa tarvittavien siirtoasiakirjojen laatiminen
- kunnostustyön aikaisen työmaapäiväkirjan ylläpitäminen
- kunnostustyön aikaisten laboratorionäytteiden otto
- yhteydenpito tilaajaan ja viranomaisiin, mikäli työn aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita
- pilaantuneen maan kunnostustyön suorittamisen ohjaaminen ympäristöteknisestä näkökulmasta
- kunnostukselle annettujen viranomaismääräysten toteuttamisen valvominen.

Työnaikaisia kenttämittauksia tehdään massojen lajittelemiseksi kaivun yhteydessä sekä kunnostuskaivun rajaamiseksi.

Jäännöspitoisuuksien varmistamiseksi otetaan laboratorionäytteitä massanvaihdon rajapinnoista: kaivupohjista ja -seinämistä.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta ja työsuojelu

Kaivu- ja kuormausalueet järjestetään siten, että pilaantuneen maan päällä ei liikennöidä. Kuormausalueet puhdistetaan kuormauksessa mahdollisesti varisevasta maa-aineksesta.

Kaivumassojen lajittelu tehdään olemassa olevien tutkimustulosten ja kenttähavaintojen sekä kunnostuksen yhteydessä tehtävien kenttä- ja laboratorionäytteiden analyysitulosten perusteella. Ympäristötekninen valvoja merkitsee siirtoasiakirjoihin maa-aineksen pilaantumisasteen.

Kohteen kunnostuksessa otetaan huomioon alueella todetut haitta-aineet normaalin maanrakennustyömaan työsuojelunäkökohtien lisäksi:
- syöminen, juominen ja tupakointi on kielletty massanvaihdon kohteena olevalla alueella, muualla kuin näitä tarkoituksia varten erityisesti osoitetuilla alueilla
- massanvaihto suunnitellaan mahdollisuuksien mukaan niin, että kulloinkin työn alla olevasta kohteesta ei pääse kaivu-, lastaus- ja purkuvaiheessa syntymään pölyä
- sivullisten henkilöiden pääsy työmaalle estetään merkitsemällä ja aitaamalla työmaa-alue
- mahdollisten syvien kaivantojen luiskakaltevuuksiin tulee kiinnittää huomiota
- pilaantuneen maan hallitsematon kulkeutuminen kunnostettavan alueen ulkopuolelle estetään
- kunnostusalueella noudatetaan normaalia maanrakennustyömaan suojautumista, kaivualueella käytetään henkilökohtaisia suojaimia sekä tarvittaessa hengityssuojaimia.

Vesien käsittely

Kaivantoihin muodostuva vesi pumpataan HSY:n ohjeiden mukaisesti. Vesien johtamisesta ja mahdollisesti tarvittavasta vesien esikäsittelystä sovitaan HSY:n kanssa erikseen. Työmaalla varaudutaan öljyisten vesien esikäsittelyyn hiekan- ja öljynerottimella ennen vesien purkamista HSY:n esittämään pisteeseen.

Maa-aineksen välivarastointi alueella

Pilaantuneet maat kaivetaan, niin että maa-ainesten varastointia ei tehdä työmaalla haitta-aineanalysointia (kenttä- tai laboratorioanalyysit) ja/tai kuormauksen tarkoituksenmukaista järjestämistä kuluvaa aikaa pidempään.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuksen aikana kaivettavat alle tavoitetason maa-ainekset hyödynnetään alueen uudelleen täyttötyössä ja muotoilussa. Mikäli tavoitepitoisuudet alittava maa-aines ei ole rakennusteknisesti soveltuvaa, maa-aines hyödynnetään piha-alueen maatäytöissä.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Kunnostustöistä vastaava valvoja ilmoittaa välittömästi viranomaisille, jos työn aikana ilmenee jotain kunnostussuunnitelmasta poikkeavaa: pilaantunut maa jatkuu naapurikiinteistölle tai maa-aines on pilaantunut muilla haitta-aineilla kuin kunnostussuunnitelmassa on ilmoitettu.

Tiedottaminen ja raportointi

Työmaavalvoja seuraa ja ohjaa kunnostustyön etenemistä ja kirjaa suoritetut toimenpiteet ja tapahtumat. Valvoja pitää kirjaa mm: pilaantuneen maan määristä sekä sijoituskohteista, mahdollisista kenttäanalyyseistä ja tarvittavista siirtoasiakirjoista.

Lisäksi puhdistetut alueet, näytteenottopisteet ja kaivantojen koot merkitään karttapohjalle. Yhteenveto liitetään loppuraporttiin.

Kunnostuksesta laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluyksikölle kolmen kuukauden kuluessa töiden lopettamisesta. Raporttiin kootaan seuraavat tiedot:
• työmaakokousten ja muiden palaverien tai katselmusten pöytäkirjat
• kaivutyön toteuttaminen, kunnostetut alueet sekä näytteenottopisteet karttapiirustuksessa
• tehtyjen kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset
• kirjanpitotiedot poistetuista maamassoista
• tiedot alueelle mahdollisesti jätetyistä pilaantuneista maa-aineksista, arvio niiden sijainnista ja määrästä sekä riskinarvio.

Puhdistustyön ajankohta

Pilaantuneen maaperän kunnostus toteutetaan heinäkuussa 2017.

Ilmoituksen käsittely

Tarkastus

Alueelle on tehty tarkastus 8.6.2017.

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on tarkastanut ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Stenbäckinkatu 22, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Kunnostettavalta alueelta on poistettava ilmoituksessa esitetyn mukaisesti pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen mukaiset alemmat ohjearvot. (VNA 214/2007)

Kunnostettavalta alueelta on poistettava maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä. (VNA 214/2007)

Kunnostettavalta alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JhL 3, 32 §)

Jos kunnostusalueelta ei ole teknisesti mahdollista poistaa tavoitetason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävää maata tai poistaminen on huomattavan vaikeaa, ympäristökeskukselle tulee esittää tarkastettavaksi yksityiskohtainen riskinarvion sisältävä suunnitelma työn jatkamisesta. (VNA 214/2007)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikköön ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007)

Mikäli kunnostuksen aikana havaitaan pilaantuneisuutta aiemmin havaittua laajemmalla alueella tai huomattavasti korkeampia haitta-ainepitoisuuksia, tulee kunnostustoimien riittävyys arvioida uudelleen. (VNA 214/2007)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kunnostusalueen maaperän haitta-ainetutkimuksia tulee tehdä riittävästi haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi, jotta kaivumaat voidaan ohjata alueen hyötykäyttöön tai pitoisuuksien mukaisesti vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisellä tavalla pilaantuneita maita. (JhL 32 §, YSL 6 §)

Maanäytteistä on määritettävä luotettavalla menetelmällä vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita on havaittu alueen aiemmissa tutkimuksissa kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Tutkimusmenetelmä on valittava alueella havaittujen haitta-aineiden mukaan. (JhL 32 §, YSL 6 §)

Tarvittaessa maanäytteiden haitta-ainepitoisuuksia tulee määrittää riittävä määrä laboratoriotutkimuksilla, jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä. (JhL 32 §, YSL 6, 209 §)

Jäännöspitoisuustutkimukset

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen jäännöspitoisuusnäytteitä tulee ottaa kaivannon pohjasta ja seinämistä riittävästi, mutta kuitenkin vähintään kaksi näytettä jokaisesta kaivannosta. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita alueella on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (JhL 32 §, YSL 6 §)

Tutkimusmenetelmien ja laitteiden luotettavuus

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen tai merkitseminen

Jos kunnostusalueelle jää maa-ainesta, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon tai alemman ohjearvon ylittävä haitta-ainepitoisuus jatkuu kunnostusalueen rajauksen ulkopuolelle, tulee ko. paikalle asentaa soveltuva eristys- tai huomiorakenne. Maa-ainekset, joissa jonkin epäorgaanisen haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Maa-ainekset, joissa jonkin orgaanisen haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on eristettävä soveltuvalla eristysrakenteella. Ympäristönsuojeluyksikköön on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävistä huomio- ja eristysrakenteista ennen ko. rakenteiden asentamista. (JL 13 §, YSL 139 §)

Ympäristönsuojeluyksikölle on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

Huomio- ja eristysrakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (JL 13 §, YSL 139 §)

4. Maa-aineksen kaivu, käsittely, välivarastointi ja kuljetus

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, että maata tai haitta-aineita ei leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. ( VNA 214/2007, JL 5 ja 15 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljettajille. (JL 29 §)

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantuneiden maiden välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Maa-aineksia saa välivarastoida peitettynä puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden viikon. Haihtuvia haitta-aineita sisältävät tai voimakkaasti haisevat maa-ainekset tulee toimittaa vastaanottopaikkaan mahdollisimman nopeasti. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. (JL 13 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §, JA 24 §)

5. Veden johtaminen ja käsittely

Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin HSY Vesihuollon liittymispalveluiden antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. HSY Vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristönsuojeluyksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristönsuojeluyksikölle erillinen suunnitelma. (YSL 155, 172 §)

6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan käyttää kohteessa hyödyksi alueilla, joissa hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolelle tulee vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai kiinteä rakenne. Selvästi haitta-aineelta haisevia, kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. Hyötykäytettyjen maa-ainesten sijoituspaikat tulee dokumentoida kunnostuskohteen loppuraportissa. (YSL 136 §, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 §)

7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristönsuojeluyksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32 §, YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Pilaantuneisuuden jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn kunnostusalueen ulkopuolelle on viipymättä ilmoitettava ympäristönsuojeluyksikköön ja kyseisen alueen maanomistajalle.

Ympäristönsuojeluyksikölle on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma työn jatkamisesta tai tarvittavista toimenpiteistä kyseisellä paikalla. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

8. Tiedottaminen ja raportointi

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluyksikölle tulee tehdä aloitusilmoitus, josta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen maa-ainesten vastaanottopaikat. (YSL 172 §)

Lisätutkimusten ja varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristönsuojeluyksikölle tulee tiedottaa esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

Loppuraportti on toimitettava ympäristönsuojeluyksikölle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (JL 120 §, YSL 172 §)

Aluetta luovutettaessa tai vuokrattaessa on uudelle omistajalle tai haltijalle esitettävä tiedot kunnostamisesta ja jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. (YSL 139 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011).

Kohteen maaperä on pilaantunut ennen vuotta 1994 todennäköisesti lämmitysöljysäiliöiden putkivuodoista.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteissä 3 ja 4 esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Alueelle esitetyt maaperän puhdistuksen tavoitepitoisuudet on asetettu alueen tulevan käyttötarkoituksen mukaisesti. Maankäytön perusteella viitearvoina on käytetty valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia alempia ohjearvoja.

Alueella on havaittu haisevia haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia. Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja haisevat yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja, minkä vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä.

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Suunnitelma työn jatkamisesta tarvitaan jatkotoimenpiteiden harkintaa varten.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-ainesten kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Jäännöspitoisuusnäytteillä varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu. Koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa, jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia kaikkien niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä paikalla on havaittu kynnysarvon ylittävänä pitoisuutena.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen tai merkitseminen

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen. Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi ympäristönsuojeluyksikölle varataan mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Maa-aineksen kaivu, käsittely, välivarastointi ja kuljetus

Määräykset ovat tarpeen ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittoja.

Pitämällä jätejakeet sekä eriasteisesti pilaantuneet maa-ainekset erillään estetään ympäristölle tai terveydelle aiheutuva vaara tai haitta.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan.

Välivarastoinnin aikana maan tai haitta-aineiden leviäminen ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin estetään vähintään peittämällä välivarastoitavat pilaantuneet maa-ainekset, toimittamalla voimakkaasti haitta-aineelta haisevat maa-ainekset tai jätteet vastaanottopaikkaan mahdollisimman nopeasti, estämällä pilaantuneen veden valuminen välivarastokasan alapuolisiin maakerroksiin sekä estämällä pilaantumattoman ja pilaantuneen maa-aineksen sekoittuminen.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Veden johtaminen ja käsittely

Vain haitta-aineetonta vettä voidaan johtaa sadevesiviemäriin. Viitearvoina haitta-aineettomalle vedelle voidaan käyttää talousveden laatuvaatimuksia ja pohjaveden viitearvoja.

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristönsuojeluyksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella.

Haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.

Loppuraportissa esitettävät tiedot hyötykäytöstä ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristönsuojeluyksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

8. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjallinen aloitusilmoitus, joka sisältää tiedot vastuuhenkilöistä, massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista, valvojan yhteystiedoista sekä työvaiheista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristölautakunta 19.5.2015, 209 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Päätöksen antaminen ja voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun hakijoille.