Oletetun asumisajan ja palveluasumisen kustannusten huomioiminen palveluasuntojen asukasvalinnoissa

Päätös on ehdotuksen mukainen.

ARAn ohjeet

Viimeksi päivitetyssä Asukasvalintaoppaassa ARA täydensi ohjeitaan, joita noudatetaan valittaessa asukkaita palvelutaloihin (3.8 Poikkeus varallisuuden määrästä). Kohtaa on täydennetty periaatteella, jonka mukaan palvelutaloon hakevien varallisuutta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon myös oletettu asumisaika ja palveluasumisen kustannus.

Ohjeen mukaan:

"Hakija voidaan valita asukkaaksi vuokra-asuntoon varallisuuden määrästä riippumatta, jos kysymyksessä on sellainen asumisen tukeminen, joka on sosiaalisista ja terveydellisistä syistä erityisen tarpeellista. Hakijaa ei kuitenkaan saa tässäkään tilanteessa valita asukkaaksi, jos hakijan varallisuus on riittävä hänen tarvettaan vastaavan asunnon ja huolenpidon hankkimiseksi.

Edellä mainituissa tapauksissa huomioon otettavasta varallisuudesta voidaan vähentää tavanomaisen oman asunnon arvo. Palvelutaloon hakevien varallisuus voi olla suurempi kuin paikkakunnalla määritelty varallisuusraja. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon oletettu asumisaika ja palveluasumisen kustannus.”

Varallisuuden huomioiminen palvelutalojen asukasvalinnassa

Asuntolautakunnan 25.8.2009 tekemän päätöksen (§ 134) perusteella palveluasuntojen asukasvalinnassa ei varallisuutena oteta huomioon hakijan vakituisessa käytössä olevaa omistusasuntoa. Muutoin noudatetaan yleisiä ara-vuokra-asuntojen asukkaiden valinnan varallisuusrajoja Helsingissä.

ARAn uusi ohje mahdollistaa sen, että varallisuusarvioinnissa voidaan ottaa huomioon oletettu asumisaika ja palveluasumisen kustannukset. ARAN, sosiaali- ja terveysviraston ja kiinteistöviraston kesken on käyty neuvotteluja ohjeen soveltamisesta valittaessa asukkaita Helsingissä sijaitseviin valtion tuella rakennettuihin palvelutaloihin. Sosiaali- ja terveysviraston ilmoituksen mukaan Helsingissä keskimääräinen asumisaika palvelutalossa on tällä hetkellä kolme vuotta ja palveluasumisen kustannukset noin 50 000 euroa/vuosi.

Neuvottelujen tuloksena on Helsingissä sovellettu kesästä 2016 lähtien ohjetta, jonka mukaan palvelutalojen asukasvalinnassa otetaan varallisuutta arvioitaessa huomioon palveluasumisen vuosikustannuksia tällä hetkellä kolmen vuoden pituiselta ajanjaksolta noin 50 000 euroa/vuosi eli yhteensä noin 150 000 euroa.

Taustaa

Palveluasuminen on tarkoitettu pääsääntöisesti yli 75-vuotiaalle henkilölle, joka tarvitsee runsaasti ympärivuorokautista hoivaa ja apua. Pitkäaikaisesta palveluasumisesta asiakkaalta peritään vuokra, perusmaksu, ateriamaksu ja palvelumaksu sovituista henkilökohtaisista palveluista.

Ikääntyneiden määrän kasvaessa on tavoitteena tukea ikäihmisten asumista mahdollisimman pitkään omissa asunnoissaan, joihin toimitetaan palvelut kotihoidon toimesta. Näin on myös Helsingissä. Tämän seurauksena palveluasuntoihin hakeudutaan entistä iäkkäämpinä ja huonokuntoisempina, jolloin palveluiden tarve on suuri. Palveluiden ja erityispalveluiden tarpeesta johtuen ovat palveluasumisen kustannukset korkeat. Palveluasumisen kustannukset vuokrineen ja hoitomaksuineen voivat kohota 3500 - 4000 euroon kuukaudessa. Tärkeää on, että palvelutaloon muuttavalle jäisi varoja palveluasumisensa ja tarvitsemiensa palveluiden rahoittamiseen. Varallisuuden, kuten oman asunnon realisoimiseen voimat eivät enää tuossa vaiheessa useinkaan riitä.

Helsingissä kaupungin omistamaa palveluasumista on kehitetty palvelemaan entistä huonokuntoisempien ja erityisiä palveluita tarvitsevien ikäihmisten tarpeisiin. Tämän lisäksi kaupungissa on myös yksityistä, vapaarahoitteista palveluasuntotarjontaa, joka on kuitenkin suunnattu etupäässä kevyempiä palveluita tarvitseville. Vanhuksen tarvitsemia palveluita ei välttämättä ole tarjolla juuri siinä vapaarahoitteisessa palvelutalossa, josta paikka vapautuu. Kunnalla on kuitenkin sosiaalihuoltolain perusteella velvoite järjestää välttämättömät palvelut asukkailleen varallisuuden määrästä riippumatta.

Päätös tullut nähtäväksi 23.05.2017

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §