Vesijohtoon, viemäriin liittämisestä vapauttaminen, Villinki Björkebo

Hakija

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus, nyk. kaupunkiympäristön toimiala, rakennukset ja yleiset alueet, rakennetun omaisuuden hallinta

Hakemuksen vireilletulo

Hakemus koskee kiinteistön "Björkebo", kiinteistötunnus 091-412-0001-0594, vapauttamista velvollisuudesta liittyä vesihuoltolaitoksen vesi- ja viemäriverkostoon. Kiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen (Villingin vesiosuuskunta) toiminta-alueella.

Vesihuoltolain 11 §:n mukainen vapauttamishakemus on saapunut 4.4.2017. Hakemusta on täydennetty 14.1.2018, 16.2.2018, 9.3.2018 ja 13.8.2019. Hakija on toimittanut lisätietona myös valokuvia 17.9.2018.

Hakijalla on samanaikaisesti vireillä yhteensä neljä vapautusahakemusta Villingissä. Kiinteistön Björkebo hakemus on yksi näistä. Kaksi saman hakijan vapautushakemusta on ratkaistu toukokuussa 2019. Kaikki hakemusten mukaiset kiinteistöt sijaitsevat Villingissä.

Lupavelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään 18.5.2018 § 100 siirtänyt ympäristönsuojeluyksikön päällikölle toimivallan myöntää hakemuksesta vapautuksen vesihuoltolain 10 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön liittämisestä vesihuoltolaitoksen verkostoon.

Kiinteistön vesihuolto

Kiinteistöllä on vanha mökki, joka on vuokrattu Taivallahden venekerho ry:n veneilijöille satunnaisia yöpymisiä varten. Kiinteistön käyttö on pääosin kesällä tapahtuvaa virkistyskäyttöä. Rakennuksessa käytetään hyvin vähän vettä. Rakennukseen ei ole vedetty vesijohtoa. Keittiön vähäiset tiskausvedet on aiemmin johdettu maastoon/kasvillisuuteen, mutta keväällä 2019 keittiön vesikalusteet on poistettu. Rakennuksen etäisyys rantaan on noin 200 metriä. Huussit on uusittu asianmukaisiksi haihduttaviksi kuivakäymälöiksi keväällä 2019. Retkitukikohtaa käyttävät veneilijät tuovat juomaveden mukanaan.

Kiinteistön Björkebo lisäksi Taivallahden venekerho ry vuokraa Villingistä myös kiinteistöjä Hälla ja Solvik.

Hakijan perustelut vapauttamiselle

Kiinteistöllä muodostuu vain vähäinen määrä harmaita vesiä. Ympäristön pilaantumisen vaara ei aiheudu. Vettä syntyy ainoastaan joitakin kymmeniä litroja kuukaudessa. Yöpyjiä mökissä on noin 20 henkilöä/vuosi, lisäksi rakennusta käytetään kokoontumistilana. Kiinteistöllä ei ole vesihuoltolaitoksen palveluiden tarvetta. Alueelle ei vielä ole saatu asemakaavaa ja siten kiinteistön käyttötarkoitus on auki. Huonokuntoisen rakennuksen kohtalo on tässä vaiheessa epäselvä eikä myöskään tästä syystä ole tarkoituksenmukaista rakentaa vesihuoltolaitteistoja kiinteistölle. Tulevan käytön selvittyä kiinteistön omistaja arvioi vesihuollon tarpeen uudelleen. Liittäminen olisi myös taloudellisesti kohtuutonta. Vesijohto on tontin rajalla muutaman metrin päässä rakennuksesta. Viemärijohtoon etäisyyttä on 316 metriä. Hakijan esittämän arvion mukaan liittymiskustannukset olisivat noin 43 000 euroa.

Asianosaisten kuuleminen

Hakemuksen johdosta on kuultu Villingin Vesiosuuskuntaa. Vesiosuuskunnan lausunto on saapunut 30.4.2018. Vesiosuuskunta katsoo, että kiinteistö on liitettävä verkostoon. Verkosto on rakennettu asemakaavan vahvistuminen ja sen tuomat tarpeet huomioiden. Käyttäjämäärän vähäisyys vaarantaa vesiosuuskunnan toiminnan taloudellisia edellytyksiä ja vesihuollon asianmukaista hoitoa. Kiinteistön käyttömäärä ei ole vähäinen. Kiinteistöllä ei ole riittävästi juomakelpoista vettä. Jätevesien käsittely kiinteistöllä ei oletettavasti täytä vaatimuksia. Villingin vesialueen kunto on välttävä, huonompi kuin muiden lähialueiden vesialueilla. Liittymiskustannus ei ole kohtuuton ottaen huomioon liittymisestä aiheutuvat kustannukset ja kiinteistönomistajan taloudellinen asema. Vesihuoltolaitoksen palvelujen tarve ei ole vähäinen.

Hakemuksen johdosta on kuultu myös kunnan terveydensuojeluviranomaista, joka on 25.6.2018 lausunut seuraavaa:

Hakijan ilmoituksen mukaan kiinteistö ei ole vakituisessa asuinkäytössä. Ilmoituksen mukaan juomavesi kannetaan mantereelta. Elintarviketurvallisuusyksikkö toteaa, ettei yleisestä vesijohtoverkostosta vapauttamiselle ole terveydensuojelullisia esteitä.

Hakijan vastine lausuntoihin on saapunut 16.8.2018. Vastinetta on täydennetty 1.10.2018. Vastineessa on edelleen perusteltu edellytyksiä vapauttamiselle ja todettu, että kiinteistön vesihuollon tarve ei nykyisellä toiminnan laadulla ja käyttömäärillä arvioituna edellytä liittymistä verkostoon. Asemakaavan valmistuttua asiaa arvioidaan uudelleen. Kiinteistön tämän hetken käyttö ja rakennuksen kunto huomioon ottaen on kohtuutonta edellyttää liittymistä vesihuoltoverkostoon. Mökissä syntyy hyvin vähän harmaata jätevettä. Tiskaamiseen käytetään tuotua kantovettä, juoksevaa vettä ei ole. Mökin keittiön vesikalusteet poistetaan. Peseytymistilat on poistettu käytöstä jo aiemmin. Vesihuoltopalvelujen tarvetta ei ole. Ympäristön pilaantumisen vaaraa ei ole. Huussit uusitaan asianmukaisiksi. Vapauttaminen ei voi vaarantaa vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista, ei vaikka samanaikaisesti on haettu yhteensä kuuden Villingissä sijaitsevan kiinteistön vapauttamista. Vesiosuuskuntaan on liittynyt jo lähes puolet alueen käyttäjäkiinteistöistä. Asemakaavan valmistumisen jälkeen tilanne tulee muuttumaan.

Vesiosuuskunnalle on varattu mahdollisuus lausua saatujen vastineiden johdosta. 31.10.2018 saapuneessa lausunnossa vesiosuuskunta mm. toteaa Villingissä veden kulutuksen kasvaneen voimakkaasti vuonna 2018. Siten myös viemäröinnin tarve on kasvanut. Hakija liioittelee liittymisen kustannusarvioita. Koska samalle vuokralaiselle on vuokrattu kolme kiinteistöä, tulisi asiaa tarkastella kokonaisuutena liittymiskustannusten kannalta. Harmaiden vesien käsittely ei ole vaatimusten mukaista. Vesiosuuskunta täydentää aiempaa lausuntoaan liittymismaksun suuruuden suhteen ja painottaa liittymättömyyden vaarantavan vesiosuuskunnan taloutta.

Hakijalle on varattu mahdollisuus antaa vastineensa. 18.1.2019 saapuneessa vastineessa hakija kertaa vapautumista puoltavia seikkoja. Hakija toteaa myös, että kiinteistö Oivalalle Villingissä on myönnetty vastaava vapautus. Hakijan mukaan vuonna 2011 perustetun vesiosuuskunnan tulee toteuttaa toimintaansa siten, että otetaan huomioon palvelua tarvitsevien määrä ja arvioidaan sitä kautta tulot ja menot. Vesiosuuskunnan on täytynyt olla tietoinen kiinteistöjen käyttötarkoituksista, kunnosta ja vesihuollon tarpeesta sekä kaavoituksellisesta tilanteesta ennen osuuskunnan perustamista. Kiinteistön käyttö on vähäistä ja tukeutuu veneilyyn, jolloin veneet toimivat omistajien "mökkinä", ei rakennus. Hakija katsoo edelleen, että liittäminen olisi kohtuutonta ja vapautus toistaiseksi tulee myöntää.

Tarkastus

Kiinteistöllä on tehty tarkastus 14.12.2017. Tarkastuksella todettiin, että tontilla on mökki ja kuivakäymälä. Kiinteistö ei rajoitu rantaan vaan on ns. kuivan maan mökki. Kiinteistöllä on kaivo, jossa ruskeaa vettä. Keittiössä on vesikalusteet. Mökistä tulee harmaavesiputki maastoon. Etäisyys rantaan on noin 200 metriä. Huussin nestemäisten jakeiden käsittely ei ole kunnossa, sillä ne johdetaan putkella maastoon.

Kiinteistöllä on tehty toinen tarkastus 13.9.2019. Tuolloin todettiin, että huussijärjestelyt on korjattu asianmukaisiksi. Isännöitsijän mukaan vesikalusteet keittiöstä on poistettu keväällä 2019. Tarkastuksella ei käyty vuokratun rakennuksen sisätiloissa.

Muut toimitetut asiakirjat

Vesiosuuskunta on 10.1.2019 toimittanut sähköpostitse tiedon, että osuuskunta on valittanut kiinteistön Oivala (sijaitsee myös Villingissä, kuten hakemuksen kohde, Björkebo) vesihuoltolain mukaisesta vapautuspäätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lisäksi vesiosuuskunta toteaa taloudellisen tilanteensa huonontuneen entisestään.

Vesiosuuskunta on 28.3.2019 toimittanut tilinpäätöstietoja, minkä johdosta hakijalle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen. Hakija on vastineessaan 4.4.2019 todennut, että sen käsityksen mukaan kaikki lain edellyttämät perusteet kiinteistön vapauttamiseksi liittymisvelvollisuudesta vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja viemäriin ovat olemassa eikä asiaa tulisi arvioida toisin tilinpäätöksen perusteella.

Ratkaisu

Hakemus raukeaa kiinteistön Björkebo vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin liittymisvelvollisuuden osalta.

Yksikön päällikkö vapauttaa kiinteistön Björkebo velvollisuudesta liittyä vesihuoltolaitoksen vesijohtoon.

Viranomaisvalvontaa varten jätevesimäärän oleellisesta lisääntymisestä tai muista talousvesi- tai jätevesijärjestelyjen oleellisista muutoksista on ilmoitettava Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille.

Perustelut hakemuksen raukeamiselle

Vesihuoltolain (muut. 681/2014) 10 §:n mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin.

Taajaman ulkopuolella kiinteistöä ei kuitenkaan tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen vesijohtoon, jos:
1) kiinteistön vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä; ja
2) kiinteistöllä on käytettävissä riittävästi terveydensuojelulaissa säädetyt laatuvaatimukset täyttävää talousvettä.

Taajaman ulkopuolella kiinteistöä ei tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen
jätevesiviemäriin, jos:
1) kiinteistön vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä ja jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulaissa (527/2014) säädetään; tai
2) kiinteistöllä ei ole vesikäymälää ja sen jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulaissa säädetään.

Vesihuoltolain 10 §:ää koskeva muutos (681/2014) on tullut voimaan 1.1.2019. Säännöksen muutos merkitsee sitä, että taajaman ulkopuolella sijaitsevat kiinteistöt voivat olla suoraan lain nojalla vapautettuja liittymisvelvollisuudesta vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja viemäriin, jos säännöksessä mainitut edellytykset täyttyvät.

Hakijan kiinteistö sijaitsee yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) mukaisesti määritellyn taajaman ulkopuolella. Kiinteistöllä ei ole vesikäymälää. Kiinteistö on kantoveden varassa ja täten harmaita jätevesiä syntyy vähän. Vähäisten harmaiden jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulaissa on säädetty. Saariston jätevesien käsittelystä voi aiheutua paikallisesti merkittävää kuormitusta merialueelle, mutta tässä tapauksessa kiinteistön jätevesien käsittelystä ei kohdistu mereen kuormitusta. Koska vesihuoltolain 10 §:n 3 momentin mukaiset edellytykset jätevesiviemäriä koskien täyttyvät, on kiinteistö vapautettu jätevesiviemäriin liittymisvelvollisuudesta suoraan lain nojalla ja hakemus on näin ollen rauennut tältä osin.

Kiinteistö ei ole suoraan lain nojalla vapautettu liittymisvelvollisuudesta vesihuoltolaitoksen vesijohtoon, koska kiinteistölle ei ole rakennettu vesihuoltolaitteistoa, joten vesijohdon osalta hakemusta arvioidaan vesihuoltolain 11 §:n mukaisesti.

Perustelut liittymisvelvollisuudesta vapauttamiselle

Vesihuoltolain 11 § mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myöntää hakemuksesta toistaiseksi voimassa olevan tai määräaikaisen vapautuksen 10 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön liittämisvelvollisuudesta 11 §:ssä säädetyin perustein. Ennen vapautuksen myöntämistä vesihuoltolaitokselle ja kiinteistön omistajalle tai haltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluiksi. Lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on pyydettävä vapauttamisesta kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunto.

Vapautus liittämisvelvollisuudesta on myönnettävä, jos:

1) liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamisesta aiheutuneet kustannukset, liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy; ja

2) vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella.

Lisäksi edellytyksenä vesijohtoon liittämisvelvollisuudesta vapauttamiselle on, että kiinteistöllä on käytettävissä riittävästi vaatimukset täyttävää talousvettä.

Hakijan antamien selvitysten ja muiden asiaan liittyvien tietojen perusteella kiinteistön liittäminen vesihuoltolaitoksen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle kohtuuttomaksi, kun huomioidaan vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve. Kiinteistöllä sijaitsevan vaatimattomasti varustellun mökin käyttö on vähäistä. Veneilijöiden retkitukikohtana käytettävällä kiinteistöllä ei ole tarvetta vesihuoltolaitteistolle. Tarvittava vähäinen määrä talousvettä kuljetetaan saarelle veneiden mukana.

Vapautuksen myöntämisen ei voida katsoa vaarantavan vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista alueella. Vesiosuuskunnan mukaan osuuskuntaan oli liittynyt vuoden 2016 loppuun mennessä lähes puolet odotetuista käyttäjäkiinteistöistä. Vaikka vesiosuuskunnan odotukset ovat liittymisten määrän suhteen olleet korkeammalla, se ei kerro vielä sitä, että toimintaedellytykset olisivat heikot. Vesihuoltolaitos on itsekin todennut, että tilanne voi muuttua kun alueen kaavoitus saadaan valmiiksi. Vesiosuuskunta itse on esittänyt, että sen toimintaedellytykset olisivat vaarassa, mutta asiassa tulee ottaa huomioon, että vesiosuuskunnan tulisi alusta lähtien arvioida taloudellisia edellytyksiään toimia alueella huomioon ottaen palvelua tarvitsevien realistinen määrä. Toimintaa on toteutettava sen mukaan miten todellista liittymistarvetta esiintyy. Vesiosuuskunnan on täytynyt olla tietoinen Villingin kiinteistöjen käyttötarkoituksista, kunnosta ja vesihuollon tarpeesta sekä siitä, että alueen kaavoitus voi viivästyä suunnitellusta. Mikäli vesiosuuskunta on ottanut taloudellisia riskejä, se ei ole peruste liittää vesihuoltoa tarvitsemattomia kiinteistöjä verkostoon. Vesihuoltolaitoksen tilanne tulee parantumaan Villingin kaavoituksen myötä, kun kiinteistöjä aletaan kehittää ja rakentaminen Villingissä lisääntyy. Villinkiä koskeva asemakaava on hyväksytty Helsingin kaupunginvaltuustossa 19.6.2019, mutta asiasta on valitettu eikä kaava siten ole vielä lainvoimainen.

Vesihuoltolaitoksen toimintaedellytyksen arvioinnissa on otettu huomioon, että Villingin vesiosuuskunnan toiminta-alueella kolme kiinteistöä on kahden vuoden aikana vapautettu liittämisvelvollisuudesta. Kaikista kolmesta päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen ja yhdestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lisäksi joulukuussa 2019 on tullut vireille kaksi uutta hakemusta, jotka raukesivat vesihuoltolain muutetun 10 §:n (681/29014) liittymisvelvollisuuden lievennyksen perusteella. Vesihuollon taloudellisen ja asianmukaista hoitamisen ei voida vielä katsoa vaarantuvan, vaikka kaikki vireillä olevat ja vireillä olleet hakemukset hyväksyttäisiin. Tällöin vapautettuja kiinteistöjä olisi vasta yhteensä yhdeksän.

Vapautuksen erityisedellytyksistä todetaan, että Björkebon kiinteistöllä on riittävästi vaatimukset täyttävää talousvettä käytettävissä.

Voimassaoloaika

Liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen on voimassa toistaiseksi. Päätöksen voimassaoloa voidaan kuitenkin tarkastella uudelleen, mikäli toiminnan olosuhteet tai sen aiheuttamat haitat ympäristölle tai naapurustolle muuttuvat siten, etteivät vesihuoltolain 10 tai 11 §:n mukaiset edellytykset enää täyty.

Mikäli alue muuttuu taajamaksi, tulee kiinteistön liittyä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin tai hakea vesihuoltolain 11 §:n mukaista vapautusta liittämisvelvollisuudesta.

Sovelletut säännökset

Vesihuoltolaki (119/2001, muut. 681/2014) 4, 6, 10, 11 ja 32 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Päätöksen perusteena olevat asiakirjat

Hakemus, hakemuksen täydennykset 1-4, tarkastuskertomus 1 ja 2, vesiosuuskunnan lausunto 1, terveydensuojeluviranomaisen lausunto, hakijan vastine 1 ja 2, vesiosuuskunnan lausunto 2, hakijan vastine 3, 28.3.2019 toimitetut vesiosuuskunnan lisätaloustiedot ja hakijan vastine sekä valokuvat.