Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelma 2017-2026

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Taustaa

Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti ja osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Vesihuollon tulee olla sellaista, että saatavissa on riittävästi hyvää talousvettä sekä terveyden ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti.

Velvoitteen täyttämiseksi kaikki Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) jäsenkaupungit päivittivät vesihuollon kehittämissuunnitelmansa samanaikaisesti.

Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelman valmistelusta on vastannut työryhmä, jossa on ollut edustajat kaupunkisuunnitteluvirastosta, kaupunginkansliasta, ympäristökeskuksesta, rakennusvirastosta ja kiinteistövirastosta

Kehittämissuunnitelman sisältö

Kehittämissuunnitelmassa on keskitytty yhdyskuntarakenteen kehittymisen aiheuttamien muutostarpeiden sekä nykyisten verkostojen ulkopuolella olevien vesihuollon tarpeessa olevien alueiden tunnistamiseen. Suunnitelman tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvä pohja maankäytön sekä vesihuollon jatkosuunnittelulle ja siten tukea kaupunkien ja seudun yhdyskuntarakenteen sekä vesihuollon kehittymistä seuraavan vuosikymmenen aikana.

Helsingin kaupungin alueella toimii tällä hetkellä kaksi vesihuoltolaitosta, joille on määritetty omat toiminta-alueet sekä yksi vesiosuuskunta. Pääosasta vesihuoltoa huolehtii Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY). Östersundomin alueella vesihuollosta huolehtii toiminta-alueillaan Sipoon Vesi. Villingin saaressa toimii lisäksi Villingin vesiosuuskunta.

Östersundom on tulevaisuudessa Helsingin merkittävin vesihuollon kehittämisalue. Alueen maankäytön suunnittelun keskeneräisyydestä johtuen kehittämissuunnitelmassa annetaan alueen osalta lähinnä jatkosuunnittelua koskevia ohjeita. Alueen rakentaminen alkanee suunnittelujakson loppupuolella, mutta ajoittuu pääosin tämän suunnitelman tarkastelukauden ulkopuolelle. Asuin- ja toimitila-alueiden rakentaminen edellyttää, että vesihuollon runkojärjestelyt saadaan rakennettua ajoissa ja oikeassa järjestyksessä valmiiksi. Alueelle kohdentuvan rakentamisen suuri määrä ja vesihuollon käyttövarmuuden ylläpitäminen edellyttävät vesihuollon järjestämisen tarkastelemista Östersundomin aluetta huomattavasti laajempana kysymyksenä.

Helsingin tärkeimmät vesihuollon rakentamisalueet seuraavan vuosikymmenen aikana ovat Länsisatamassa, Kalasatamassa, Kruunuvuorenrannassa, Keski-Pasilassa ja Kuninkaantammessa. Täydennysrakentamista tapahtuu suunnittelukaudella laajemmassa mittakaavassa esimerkiksi Raide-Jokerin asemaseuduilla, Maunulassa, Patolassa ja Oulunkylässä, mutta myös Pohjois- ja Itä-Helsingissä sekä Laajasalossa. Kaikki vesihuollon rakentamisalueet sekä asuin- ja muun rakentamisen alueet on esitetty suunnitelmaan sisällytetyllä kehittämissuunnitelmakartalla.

Helsingissä vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolella asuu suhteellisen vähän ihmisiä. Nykyiset vesihuollon kehittämistarpeet näillä alueilla johtuvat pääasiassa loma- ja virkistystoiminnasta.

Alueet, joilla on nykyisin haja-asutustyyppistä asutusta ja osalla myös vesihuoltoverkostoa, on määritelty vesihuollon selvitysalueiksi, joiden tilanne selvitetään ennen seuraavan vesihuollon kehittämissuunnitelman laatimista.

Itäinen saaristo, osia Uutelanniemestä, Kallahdenniemi ja Seurasaaren eteläosa ovat vesihuollon selvitysalueita, joiden vesihuoltotarpeet ja toteutustavat määritetään myöhemmin tarkemmissa selvityksissä.

Pääasiassa virkistyskäytössä olevien saarikohteiden vesihuollon järjestämisen vaihtoehdoista laaditaan selvitys vuoden 2017 aikana. Lisäksi selvitetään Helsingin kaupungin omistuksessa olevien virkistysalueiden nykyisten vesihuoltoverkostojen tila. Selvityksen perusteella aloitetaan neuvottelut verkostojen kunnossapidon ja sen rakentamisen siirtämisestä HSY:n vastuulle.

Hulevesien hallinnan järjestämistä tarkastellaan päivittämällä kaupungin hulevesistrategia sekä kaupungin ja HSY:n välisessä yhteisprojektissa. Lisäksi laaditaan selvitys mahdollisuuksista vähentää sekaviemäriverkostoon johdettavan huleveden määrää.

Helsingin vesihuoltopalveluiden toimintavarmuutta parannetaan suunnittelukaudella lisäämällä runkojärjestelyjen kapasiteettia ja saneeraamalla olemassa olevia verkostoja.

Jatkotoimet

Vesihuollon kehittämissuunnitelman hyväksyy kaupunginhallitus. Vesihuollon kehittämissuunnitelman toteutumista seuraa kehittämissuunnitelman ohjausryhmä. Suunnitelma päivitetään seuraavan kerran vuonna 2021 yhtä aikaa muiden HSY:n jäsenkuntien kanssa.

Päätös tullut nähtäväksi 24.05.2017

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §