Lukioiden erityiset koulutustehtävät 1.8.2018 lukien

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Opetustoimen johtaja päätti, että Helsingin kaupunki hakee opetus- ja kulttuuriministeriöltä lukiokoulutuksen erityistä koulutustehtävää seuraaville lukioille:

Lukio erityinen koulutustehtävä

Helsingin kielilukio kielet ja kielialueiden kulttuurit

Helsingin kuvataidelukio kuvataide

Helsingin luonnontiedelukio luonnontiede

Helsingin medialukio media

Kallion lukio ilmaisutaito

Mäkelänrinteen lukio urheilu

Sibelius-lukio musiikki

Sibelius-lukio tanssi

Ressun lukio IB

Brändö gymnasium idrott

Tölö gymnasium bildkonst

Tölö gymnasium humanekologi

Tölö gymnasium musik

Medialukiolla ja Brändö gymnasiumilla ei ole ollut aikaisemmin erityistä koulutustehtävää.

Erityinen koulutustehtävä liittyisi yhden tai useamman oppiaineen tai opintokokonaisuuden painottamiseen. Hallituksen esityksen mukaan erityiseen koulutustehtävään liittyisi edelleen oikeus poiketa voimassa olevasta lukion tuntijaosta ja lukion opetussuunnitelman perusteista. Tällöin opiskelijat voivat jättää pois kahdeksan valtakunnallista pakollista kurssia ja valita niiden tilalle erityistehtävän mukaisia kursseja.

Erityisen koulutustehtävän painotuksen ja tuntijakopoikkeaman lisäksi voi hakea valtakunnallista kehittämistehtävää. Kehittämistehtävä voi pitää sisällään velvoitteen kehittää ja levittää erityisen koulutustehtävän painotuksen mukaista opetusta ja osaamista valtakunnallisesti. Lisäksi se voi sisältää velvoitteen kehittää ja edistää koulutuksen järjestäjien ja muiden erityisen koulutustehtävän alaan kuuluvien toimijoiden yhteistyötä. Valtakunnallista kehittämistehtävää hakevat muut lukiot paitsi Helsingin kielilukio ja Ressun lukio, jolla on IB-tutkinnon suorittamiseen tähtäävää opetusta.

Koulutuksen järjestäjillä on mahdollisuus hakea opetus- ja kulttuuriministeriöltä erityisiä koulutustehtäviä 17.5.2017 mennessä. Erityisistä koulutustehtävistä päätetään alkusyksystä 2017, mikäli eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen erityistä koulutustehtävää koskevista lainsäädäntömuutoksista. Muutokset koskisivat lukiolakia ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia.

Valtakunnallisesti erityisen koulutustehtävän lupa on myönnetty nykyisin 42 lukiokoulutuksen järjestäjälle, mutta valtionosuusrahoituksen yksikköhinnan kautta maksettavaa erillisrahoitusta on saanut 28 koulutuksen järjestäjää. Helsingissä lukiokoulutuksen valtionosuusrahoituksen yksikköhinnassa on huomioitu erityisen koulutustehtävän korotuksena 5,8 % yksikköhintaan. Yksikköhinnan korotus on nostanut Helsingin suomen- ja ruotsinkielisen lukiokoulutuksen kaikkien opiskelijoiden vuoden 2017 yksikköhintaa 325,98 eurolla. Nykymallissa Helsingin kaupunki on saanut erityisen koulutustehtävän perusteella noin 2,6 milj. euroa valtionosuutta.

Helsingin suomenkielisessä lukiokoulutuksessa opiskelijakohtaiset kustannukset olivat vuonna 2016 keskimäärin 7 129,18 euroa ja ruotsinkielisessä lukiokoulutuksessa opiskelevien vastaavat kustannukset olivat 7 704,25 euroa opiskelijaa kohti. Helsingin kaupunki ei erikseen seuraa erityisestä koulutustehtävästä aiheutuneita kustannuksia, eikä siten saada laskettua erityisen koulutustehtävän mukaisesti opiskelevien lukiolaisten tarkkoja opiskelijakohtaisia kustannuksia. Laskennallisten selvitysten mukaan ne vaihtelisivat n. 7 500 ja 8 700 euron välillä opiskelijaa kohti.

Hallituksen esityksessä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia muutettaisiin siten, että erityisen koulutustehtävän rahoitukseen varattaisiin 1,57 % suuruinen erillinen määräraha. Prosenttiosuus otettaisiin vähennyksenä valtakunnallisesta lukiokoulutuksen valtionosuusrahoituksesta. Esityksen mukaan kaikille luvan saaneille oppilaitoksille myönnettäisiin rahoitus, kun nykymallissa opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt lupia myös ilman rahoitusta. Ministeriö määrittelisi luvassa lisärahoituksen laskennassa huomioon otettavan erityisen koulutustehtävän mukaan opiskelevien opiskelijoiden enimmäismäärän. Lakiesityksen mukaan erityisen koulutustehtävän perusteella määräytyvä korotus tulisi erityisen koulutustehtävän mukaan opiskelevien opiskelijoiden määrän perusteella eikä, kuten nyt, kaikkien opiskelijoiden yksikköhintaan.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa määritelty 1,57 prosentin osuus vastaa vuoden 2015 kustannuksista noin 11,2 miljoonaa euroa eli nykyistä erityisen koulutustehtävän valtakunnallista rahoitustasoa. Muutoksen euromääräisiä vaikutuksia ei voida arvioida koulutuksen järjestäjittäin, koska erityisen koulutustehtävän lisärahoituksen määrää voidaan arvioida vasta uusien järjestämislupien myöntämisen yhteydessä. Muutosten suuruuteen vaikuttavat erityisen koulutustehtävän ja siihen liittyvän valtakunnallisen kehittämistehtävän sisältyminen lupaan sekä yhtenäistettävät erityisen koulutustehtävän lisärahoituksen määräytymisperusteet. Hallituksen esityksessä mainitaan, että muutosten taloudelliset vaikutukset arvioidaan suotuisiksi koulutuksen järjestäjille.

Lisäksi laissa säädettäisiin valtuus säätää valtioneuvoston asetuksella erityisen koulutustehtävän ja valtakunnallisen kehittämistehtävän myöntämisen edellytyksistä sekä valtakunnallisen kehittämistehtävän sisällöstä sekä erityisen koulutustehtävän lisärahoituksen laskennassa käytettävistä painokertoimista ja niiden korottamisen perusteista.

Laki lukiolain muuttamisesta on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2018 ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta 1.1.2019.

Päätös tullut nähtäväksi 30.05.2017

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §