Finkensilta nro 30520/1−3, Mischan ja Maschan aukio, Mieritzinranta nro 30521/1−4, Kruunuvuorensilta nro 30523/1-5, Korkeasaaren silta ja Mustikkamaanpolku nro 30525/1−2, katusuunnitelmien hyväksyminen, Mustikkamaa−Korkeasaari

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Kruunusiltojen toteutus liittyy kaupunginvaltuuston 31.8.2016 § 210, hyväksymään Kruunusiltojen hankesuunnitelmaan ja tehtyyn rakentamispäätökseen. Katusuunnitelmien lähtökohtina ovat kaupunkisuunnitteluviraston laatima ja kaupunginvaltuuston 4.11.2015 hyväksymä Kruunusiltojen liikennesuunnitelma 6436-32, Kruunusiltoihin liittyvät voimassa olevat asemakaavat nrot 8460, 9507, 9222, 10880 ja 10230 sekä vahvistettavana oleva asemakaavaehdotus nro 12305.

Kruunusillat-hanke yhdistää raitiotieyhteydellä Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman osaksi kantakaupunkia. Samalla se luo uuden merellisen ja nopean reitin pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Hankkeen näkyvimmät osat ovat sillat, joista Kruunuvuorensilta tulee olemaan valmistuessaan Suomen pisin. Kruunuvuorensilta sijoittuu maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävään paikkaan. Sen suunnittelussa on otettu huomioon maisemaan, ympäristöön ja kaupunkikuvaan liittyvät näkökulmat.

Suunnitelma

Katusuunnitelmat liittyvät Kruunusillat-hankkeen osuuteen Nihdistä Kruunuvuorenrantaan.

Raitiotieyhteys liittyy Nihdissä Kalasataman keskuksen suuntaan pohjoiseen sekä Hakaniemen suuntaan länteen. Nihdistä raitiotieyhteys jatkaa Finkensillalle ja siitä Korkeasaareen. Korkeasaaressa yhteys sijaitsee saaren pohjoisosassa. Korkeasaaren ja Palosaaren välisellä osuudella katualue on täytettävää vesialuetta. Palosaaresta alkaa Kruunuvuorensilta, joka päättyy Kruunuvuorenrantaan liittyen siellä Koirasaarentiehen.

Raitiotien suunnitteluun on laadittu suunnitteluperusteet ja mitoitusohjeet, jotka huomioivat mm. raitiovaunun turvalliset etäisyydet muuhun liikenteeseen sekä kiinteisiin esteisiin. Raitiotien raideväli Korkeasaaren sillan itäpuolisella osalla mahdollistaa sekä keski- että reunapylväiden käytön ajolankojen ripustustapana. Korkeasaaren sillan länsipuolella raidevälin mitoitus perustuu reunapylväiden käyttöön. Raitiotien geometrian suunnittelussa on pyritty mahdollisimman suuriin kaarresäteisiin, joilla parannetaan matkustusmukavuutta ja lisätään ajonopeutta.

Kruunuvuorensillalla rata sijaitsee sillan pohjoisreunalla. Sillan eteläreunalla on 3 metriä leveä kaksisuuntainen pyörätie sekä 2 metriä leveä jalkakäytävä. Jalankulku- ja oleskelualue levenee sillan korkeimmalla keskiosalla. Kruunuvuorensillan eteläreuna varustetaan tuulikaiteella, joka suojaa sillan käyttäjiä tuulen vaikutuksilta.

Finkensillalla raitiotie on sillan keskellä. Jalkakäytävät ovat sillan molemmilla puolilla. Eteläpuolen jalkakäytävä on 3,5 metriä ja pohjoispuolen 2,5 metriä leveä. Sillan pohjoisreunalla on 3 metriä leveä kaksisuuntainen pyörätie.

Uusille silloille ei sallita moottoriajoneuvoliikennettä. Pelastustoimi voi käyttää siltoja pelastustehtävissä ensisijaisesti rataosuuksien kautta. Poikkeustilanteissa pelastusajoneuvot voivat ajaa myös jalankululle ja pyöräilylle varatulla alueella. Nykyisellä Korkeasaaren sillalla ajoneuvoilla ajo on jatkossakin sallittua.

Raitiotiepysäkki on sijoitettu nykyisen Korkeasaaren sillan länsipuolelle eläintarhan uuden sisääntulorakennuksen tuntumaan. Pysäkin odotustilan pituus mahdollistaa kahden vaunun samanaikaisen pysähtymisen. Odotustilan leveys on 5 metriä. Pysäkin eteläinen odotustila on samassa tasossa Korkeasaaren uuden sisääntuloaukion, Mischan ja Maschan aukion, kanssa.

Mischan ja Maschan aukion kohdalla pitkämatkainen ja nopea pyöräliikenne sijoittuu aukion pohjoisosaan, jotta vältetään pyöräliikenteen sekoittuminen pysäkkialueen suuren jalankulkijamäärän kanssa. Pyöräilyväylä siirtyy raitiotien eteläpuolelle vasta Korkeasaaren sillan itäpuolella, josta yhteys jatkuu Kruunuvuorenrantaan asti kaksisuuntaisena. Pyörätiet ja -kaistat ovat koko osuudella punaista asfalttia. Jalankulku ja pyöräily erotellaan myös materiaalirajalla. Pyöräpysäköintipaikat rakennetaan Korkeasaaren sillan itäpuolelle sekä uuden raitiotiepysäkin pohjoispuolelle.

Ajo Korkeasaaren eläintarhaan tapahtuu nykyisen kaltaisesti Korkeasaaren sillan kautta. Ajoyhteyden mitoituksessa on huomioitu yhdistelmäajoneuvojen edellyttämä tilantarve. Korkeasaaren sillan ajoradan ja jalkakäytävän sijainteja on vaihdettu keskenään, jolloin jalankulkuvirrat ohjautuvat paremmin Korkeasaaren uudelle sisääntuloaukiolle ja raitiotiepysäkille. Ratkaisu vähentää ajoneuvoliikenteen ja jalankulun risteämiskohtia. Puolenvaihtoon on varauduttu myös Mustikkamaalla nykyisen sisääntulorakennuksen kohdalla. Korkeasaaressa katuyhteys liittyy eläintarhan nykyiseen huoltoalueeseen. Suunnitelmassa on otettu huomioon katuvaraus Palosaareen asti. Uudet katualueet rajataan eläintarhasta aidalla.

Mieritzinranta toteutetaan ympäristöön luontevasti liittyvänä ranta- ja oleskelualueena, jonka kautta kulkee 3,5 metriä leveä, polveileva rantaraitti, joka johtaa Palosaaren alikulun kautta Kruunuvuorensillalle. Aaltoilevat rantarakenteet Mieritzinrannassa sekä Mischan ja Maschan aukion yhteydessä luovat kaupunkikuvallista vaihtelua pitkälle rantaosuudelle sekä tarjoavat paikkoja oleskeluun.

Rakentamisen vaiheistus

Nihti–Kruunuvuorenranta osuuteen kuuluvat katusuunnitelmat toteutetaan Kruunusillat-hankkeen edellyttämässä rakentamisaikataulussa, jota ollaan parhaillaan tarkentamassa. Alustavasti tämän osuuden rakentaminen on aiottu aloittaa Finkensillasta vuonna 2019, ja jatkaa rakentamista kohti Kruunuvuorenrantaa.

Vuorovaikutus

Katusuunnitelmat on tehty yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, Korkeasaaren edustajien, alueella toimivien johtojen ja laitteiden omistajien sekä Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitoksen (HKL) kanssa.

Katusuunnitelmaluonnokset ovat olleet esillä rakennusviraston internetsivuilla sekä asiakaspalvelussa 24.−31.3.2016 välisen ajan. Lisäksi osuuden katusuunnitelmaluonnokset olivat esillä yleisötilaisuudessa, Silta-illassa, 15.2.2016.

Katusuunnitelmien nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjallisesti suunnittelualueen kiinteistöjen omistajille sekä Laajasalo-Degerö Seuralle, Kulosaarelaiset-Brändöborna kaupunginosayhdistykselle ja Kalasataman asukasyhdistykselle.

Katusuunnitelmat ovat olleet nähtävillä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 §:n mukaisesti 19.4.−2.5.2017 välisen ajan. Katusuunnitelmista on tehty yksi muistutus.

Muistutuksen käsittely

Muistutuksessa esitetään, että raitiotie olisi hyvä toteuttaa Finkensillalla avorakenteena. Avorakenteessa kiskot on asennettu katupinnan yläpuolelle, ja ne on tuettu ratapölkyillä. Kantavana kerroksena on sepeliä. Rakenne olisi vastaava kuin rautateillä ja metrossa.

Esittelijän vastaus muistutukseen

Avoradan ja suljetun ratarakenteen (esitetty rakenneratkaisu, jossa kiskot ovat samassa tasossa muun pintarakenteen kanssa) välillä on tehty vertailuja jo yleissuunnitteluvaiheessa Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan välisellä osuudella. Arvioinnissa pelastusajoyhteyden mahdollistaminen oli oleellinen suunnittelun lähtökohta. Pelastuslaitos arvioi, että yhteyttä tullaan käyttämään päivittäin pelastusajoyhteytenä keskustan ja Laajasalon välillä.

Kruunuvuorensillalle onkin suunniteltu ratkaisu, joka mahdollistaa raitiovaunun sujuvan kulun mitoitusnopeudella ja samalla pelastusajoneuvojen kulun rata-alueella. Rata-alueen käytöstä tulee sopia yhteiset käytännöt, joihin molemmat osapuolet sitoutuvat turvallisen ja nopean liikennöinnin varmistamiseksi. Pelastusajoneuvot eivät voi säännöllisesti liikennöidä jalkakäytävällä tai pyörätiellä henkilöturvallisuuteen liittyvän riskin vuoksi.

Erilliset pelastustiet raitiotien viereen kasvattaisivat siltojen leveyttä vähintään 3 m, mikä taas kasvattaisi kustannuksia huomattavasti. Finkensillan osalta avorataa ei myöskään pidetty kaupunkikuvallisesti hyväksyttävänä ratkaisuna, koska kyseinen osuus on kaupunkimaista ympäristöä Nihdin kaupunginosan ja Korkeasaaren uuden vastaanottorakennuksen välillä. Kokonaistaloudellisesti ei myöskään ole mielekästä muuttaa raitiotien rakenneratkaisuja lyhyillä osuuksilla.

Vaikka raitiotie toteutetaan suljetulla ratarakenteella, pyritään siihen yhdistämään avoradan hyviä puolia. Ratkaisu voi olla esimerkiksi normaalin ratakiskon ja sen viereisen vähän suuremman suistumisuran yhdistelmä. Tätä ratkaisua tutkitaan kohteen rakennussuunnittelussa.

Kustannukset ja aikataulu

Toteuttamiskustannus suunnitelma-alueella on yhteensä 190,9 milj. euroa (alv 0 %, i=110.6, 2010=100), joka jakautuu alueittain seuraavasti:

Esitetty toteuttamiskustannus 190,9 milj. euroa jakautuu seuraavasti:

Nihti–Kruunuvuorenranta osuuden katusuunnitelmien Kruunusillat-hankkeelle kuuluva toteuttamiskustannus on yhteensä 181,1 milj. euroa (alv 0 %) (i=110.6 (2010=100)), ja se jakautuu osuuksittain seuraavasti:

Kruunusillat -hankkeen kustannukset jakautuvat HKL:lle ja HKR:lle aiheuttajaperiaatetta noudattavan HKL:n ja HKR:n välisen vastuunjakosopimuksen mukaisesti arviolta osuuksin HKL 63 % ja HKR 37 %.

Vuotuiset katualueiden ylläpitokustannukset suunnitelma-alueilla ovat noin 104 000 euroa/vuosi (alv 0 %).

Kruunusillat-hankkeen siltojen rakenteelliset hoito- ja ylläpitokustannukset ovat arviolta 0,5 % siltojen investointikustannuksesta vuodessa. Kustannukset silloittain ovat arviolta seuraavat:

Yleisten töiden lautakunta 09.05.2017 § 167

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Ville Alajoki, projektinjohtaja, puhelin: 310 39848

Päätös tullut nähtäväksi 29.05.2017

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.