Kiinteistöviraston ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Laajasalon ostoskeskuksen alueella osoitteessa Yliskylän puistotie 2 ja 4

Ympäristönsuojelupäällikkö on hyväksynyt kiinteistöviraston tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto
Tonttiosasto
PL 2214
00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus: 0201256-6

Yhteyshenkilö:
Elina Härkönen, puhelin (09) 310 36573,
sähköposti elina.harkonen@hel.fi

Alueen omistaja ja haltijat

Alueen omistaja on Helsingin kaupunki ja alueen haltija on maanomistajan lisäksi NCC Property Development Oy.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 49. kaupunginosassa (Laajasalo) nykyisissä osoitteissa Kuvernöörintie 8 ja 10 ja uuden asemakaavan mukaisissa osoitteissa Yliskylän puistokatu 2 ja 4. Alueella on voimassa olevan asemakaavan mukaan tontit 49034/2 (YL), 49034/5 (KM) sekä katualueita 91-49-9901-0, 91-49-9906-2. Uudessa asemakaavaluonnoksessa alueelle esitetään asuin-, liike-, työpaikka- ja julkisten palvelutilojen korttelialuetta 49034/8 ja 10 (AKL), liikerakennusten ja julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta 49034/9 (KMY) sekä pysäköintilaitosten korttelialuetta (LPA).

Ilmoitusalueen pinta-ala on yhteensä noin 16 500 neliömetriä.

Ilmoitusalueen rajaus on esitetty alla olevassa kartassa.

Alueella on ollut 1950- ja 1960-luvulla sorakuoppa, jota on täytetty sekalaisella maa-aineksella. Nykyisin alueella on luonnontilaista metsää, puistoa sekä Kuvernöörintien katu- ja pysäköintialue. Alueelta purettiin syksyllä 2016 pieni liikerakennus.

Pilaantumisen syy

Maaperän pilaantuneisuus on aiheutunut täytöistä.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Ympäristölautakunta on 10.12.2013 (§ 372) siirtänyt tämän toimivallan ympäristönsuojelupäällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen 4.4.2017.

Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja:

- Helsingin kaupunki, kiinteistövirasto, Laajasalon ostoskeskuksen alue, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, 5.4.2017, Ramboll Finland Oy.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä ja pohjavesi

Alueen maaperä on pääosin savea, silttiä tai hiekkaa, jonka päällä on 1–3 metrin täyttömaakerros. Täyttökerroksissa havaittiin pieniä määriä jätejakeita kuten lasia, tiiltä, ja kotitalousjätettä. Alueen maanpinta vaihtelee noin tasolla +7–8 metriä. Kairauksissa, jotka ulotettiin noin 8 metrin syvyyteen maanpinnasta, ei tavoitettu kalliota.

Ilmoitusalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueen pohjaveden pinta on havaittu tasolla +0 metriä.

Haitta-ainetutkimukset

Alueen maaperää on tutkittu yhteensä 18 tutkimuspisteestä. Maanäytteitä on otettu 32 kappaletta. Näytteistä on tutkittu metallien, öljyhiilivetyjen, polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH), sekä bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin ja ksyleenien (BTEX) pitoisuuksia.

Analyysitulosten tulkinnassa on käytetty valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arvioinnista (214/2007) esitettyjä viitearvoja sekä vaarallisen jätteen raja-arvoja, jotka perustuvat Suomen ympäristökeskuksen ympäristöoppaassa 98/2002 esitettyihin ongelmajätteen raja-arvoihin. Kuitenkin kaivettuna ko. maa-ainesten lopullinen luokittelu perustuu vaaraominaisuuksiin.

Laboratorioanalyysien perusteella maaperässä todettiin sinkin ylemmän ohjearvon ylittävä alkuainepitoisuus (710 mg/kg) sekä arseenin ja lyijyn alemman ohjearvon ylittävä alkuainepitoisuus (67 mg/kg ja 470 mg/kg).

Pilaantuneen maa-aineksen määrä alueella

Tutkimustulosten perusteella alueella arvioidaan olevan alemman ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia noin 100 m³ ja ylemmän ohjearvotason ylittäviä maa-aineksia 200–300 m³. Pilaantunut alue on noin 200 m².

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Riskinarviointi

Alueella todettujen kohonneiden alkuainepitoisuuksien ei arvioida aiheuttavan kulkeutumisriskiä, koska pilaantuneisuus on vähäistä ja aineet ovat niukkaliukoisia.

Maan pölyämisen tai suoran kosketuksen pilaantuneen maa-aineksen kanssa ei arvioida olevan merkittävä kulkeutumisreitti, koska alue tulee olemaan päällystettyä katu- ja pysäköintialuetta kauppakeskuksen ja asuinrakennusten lisäksi.

Alueen pilaantuneisuus on vanhaa, joten alueen mahdollisten maaeliöiden arvioidaan sopeutuneen maaperän pilaantuneisuuteen.

Epävarmuustarkastelun mukaan alueella tehtyjen maaperän pilaantuneisuustutkimusten tutkimuspistetiheys on arvioitu riittäväksi. Epävarmuutta aiheuttaa kuitenkin täytön sekalaisuus, koska ei tiedetä, mitä haitta-aineita vuosikymmeniä sitten tehdyt täytöt ovat sisältäneet. Epävarmuutta kuitenkin vähentää se, että tutkimuksia on melko tiheästi, ja todennäköisimmät haitta-aineet on pyritty näytteistä analysoimaan.

Kunnostustarve

Esitetyn riskitarkastelun perusteella ilmoitusalueella ei todettu suoranaista maaperän pilaantuneisuudesta aiheutuvaa kunnostustarvetta. Alueen rakentamiseen liittyvät kaivutyöt kuitenkin aiheuttavat maaperän kunnostustarpeen, ja maaperä kunnostetaan alueen rakennustöiden edellyttämässä laajuudessa.

Kauppakeskuksen rakentaminen edellyttää kaivua noin viiden metrin syvyyteen. Katu- ja ulkopysäköintialueilla tullaan todennäköisesti uusimaan pintamaan rakennekerrokset, mikä edellyttää kaivua noin metrin syvyyteen

Kunnostuksen tavoitteet

Tutkimustulosten ja riskitarkastelun perusteella ilmoitusalueen maaperälle on asetettu seuraavat kunnostustavoitteet:

- Yli alemman ohjearvon olevat pilaantuneet maa-ainekset poistetaan rakentamisen vaatimassa laajuudessa putkikaivannot mukaan lukien. Putkikaivannoissa suojaetäisyys putkien ja pilaantuneen maa-aineksen välillä on vähintään 30 cm. Piha-alueilta poistetaan yli alemman ohjearvon olevat pilaantuneet maa-ainekset 0,2 metrin syvyyteen tulevasta maanpinnasta.

- Metalleilla ja puolimetalleilla pilaantuneiden maiden kunnostustavoitteena on vaarallisen jätteen raja-arvo.

- Mikäli työn aikana havaitaan muita haitta-aineita, poistetaan tonttien alueilta pilaantuneet maa-ainekset, joissa ylittyvät alemmat ohjearvotasot ja pysäköintialueelta poistetaan pilaantuneet maa-ainekset, joissa ylittyvät ylemmät ohjearvotasot, ellei niille laadita erillistä riskinarviota.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Kunnostus tehdään massanvaihdolla alueen rakennustöiden yhteydessä. Pilaantuneet maa-ainekset poistetaan rakentamisen tai kunnostuksen tavoitetasojen edellyttämiin syvyyksiin asti. Kaivu pyritään tekemään kuivakaivuna.

Kunnostustyön aloittamisesta tiedotetaan kirjallisesti Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle viikkoa ennen kunnostuksen aloittamista.

Työmaa aidataan ja merkitään pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovilla kylteillä.

Pilaantuneet maa-ainekset lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden mukaan siten, että eriasteisesti pilaantuneet massat kyetään luotettavasti ohjaamaan pilaantuneisuustasoja vastaaviin vastaanottopaikkoihin. Kaivun aikana erotellaan suuret kivet ja mahdolliset isot jätejakeet.

Mikäli alueella havaitaan kunnostustyön aikana poikkeavaa jätettä tai viitteitä tutkimuksista poikkeavasta pilaantuneisuudesta, selvitetään materiaalin laatu kenttämittausten tai laboratorioanalyysien avulla.

Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisiä maa-aineksia. Pilaantuneen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maan kuormille laaditaan kuormakohtaiset asianmukaisesti täytetyt siirtoasiakirjat.

Pilaantuneen maan kunnostus päättyy, kun kunnostusalueella on saavutettu kunnostustavoitteet.

Puhdistustyön laadunvalvonta

Työmaalle nimetään ympäristötekninen valvoja, joka ohjaa kaivua ja valvoo kunnostusta.

Työmaalla pidetään työmaapäiväkirjaa, jossa esitetään mm. tiedot otetuista näytteistä, alueelta viedyistä maa-aineksista, työskentelyolosuhteista, muut havainnot ja mahdolliset poikkeamat suunnitelmista.

Kaivua edeltävät ja kaivun aikaiset näytteet

Asuinkorttelialueille, liikekeskuksen korttelialueen itä- ja pohjoisosaan sekä pysäköintilaitoksen alueelle tehdään lisätutkimus ennen kaivun aloittamista. Koekuoppia tehdään keskimäärin yksi tutkimuspiste jokaista noin 300–400 m² kohti. Maanäytteistä analysoidaan arseenin, kuparin, lyijyn ja sinkin pitoisuuksia XRF-kenttämittarilla. Lisäksi näytteistä analysoidaan öljyhiilivetyjen ja muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, jos niitä havaitaan aistinvaraisesti. Lisäksi maa-ainesten pilaantuneisuusrajauksia tarkennetaan työn aikana tarvittaessa kaivannon seinämistä ja pohjista sekä kasoille läjitetyistä maista otettavista näytteistä tehtävien aistinvaraisten havaintojen, kenttämittausten ja laboratorioanalyysien avulla.

Niillä alueilla, joilta poistetaan pilaantuneita tai kynnysarvot ylittäviä maa-aineksia, otetaan maaperänäytteitä yksi näyte jokaista kaivettua 200 m3 kohti. Näytemäärissä otetaan huomioon tutkimusvaiheessa jo analysoidut näytteet. Näytteistä analysoidaan vähintään ne haitta-aineet, joita alueella on todettu. Tehdyistä kenttämittauksista vähintään 10 % varmennetaan laboratorioanalyyseillä.

Jäännöspitoisuusnäytteet

Pilaantuneen maan poistamisen jälkeen maaperän jäännöspitoisuudet tarkistetaan ottamalla yksi kokoomanäyte jokaista alkavaa 200 m² aluetta kohden ja yksi kokoomanäyte kaivannon seinämästä kerroskohtaisesti jokaista alkavaa noin 20–30 metrin matkaa kohden.

Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa vähintään ne haitta-aineet, joita on kyseisessä kaivannossa todettu yli kynnysarvotason. Jos kunnostustyön aikana maaperässä todetaan muita haitta-aineita, analysoidaan myös nämä haitta-aineet jäännöspitoisuusnäytteistä.

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Alueelle jäävä yli alemman ohjearvotason maa-aines erotetaan puhtaasta maa-aineksesta kirkasvärisellä huomiorakenteella. Huomioverkkoa ei asenneta tulevien rakennusten kohdalle. Lisäksi em. maa-aines erotetaan maanpinnasta puhtaalla täyttömaakerroksella, joka on paksuudeltaan vähintään 0,2 metriä ja asfaltilla tai kiveyksellä.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Sivullisten pääsy kunnostusalueelle estetään aitaamalla työmaa-alue.

Normaaliin maanrakennusurakointiin liittyvien terveysriskien lisäksi kunnostustyö voi aiheuttaa altistumista pilaantuneelle maa-ainekselle. Työnaikaisten terveyshaittojen ehkäisy toteutetaan työsuojelullisin keinoin ja suojavarustein.

Ympäristöhaittoja ehkäistään peittämällä pilaantuneiden maiden kuormat kuljetuksen ajaksi pilaantuneiden maiden leviämisen estämiseksi. Kunnostuksen aikana pilaantuneita maita varaudutaan kastelemaan pölyämisen estämiseksi. Lisäksi pestään ja harjataan ajoreittejä, mikäli työmaan ulkopuolelle kulkeutuu maata kunnostusalueelta.

Vesien tutkiminen, käsittely ja johtaminen

Kaivantovettä syntyy todennäköisesti vähän. Mikäli pilaantuneiden maiden kaivussa syntyviin kaivantoihin kertyvää vettä joudutaan kuitenkin poistamaan, vedestä otetaan näyte ja teetetään tarvittavat analyysit veden laadun selvittämiseksi. Tarvittaessa vedet esikäsitellään ennen johtamista kiintoaineksen erotuksella, öljynerottimella ja/tai aktiivihiilisuodatuksella.

Hulevesiviemäriin johdettavien vesien pitoisuusrajoina käytetään Helsingin työmaavesiohjeen mukaisia laatusuosituksia.

Kaivantovesien johtamisessa viemäriin noudatetaan HSY:n viemäröitävän veden laatukriteereitä.

Kynnysarvomaiden hyödyntäminen alueella

Alueella hyödynnetään alueelta kaivettuja ns. kynnysarvomaita eli maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, mutta alittavat alemmat ohjearvot. Alueella ei kuitenkaan hyödynnetä selvästi haisevia maa-aineksia eikä elohopeaa tai haihtuvia haitta-aineita yli kynnysarvotason sisältäviä maa-aineksia.

Hyödynnettävät maa-ainekset ovat geotekniseltä laadultaan täyttöön sopivia. Maa-ainekset voivat sisältää pieniä määriä mineraalisia rakennusjätejakeita (ns. Helsinki-moreenia).

Alueen maaperässä on todettu yleisesti kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia, jolloin maiden hyötykäyttö alueella ei lisää ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta tai riskejä. Kohteella ei ole myöskään merkityksellisiä ekologisia arvoja, joiden suhteen riskejä esiintyisi.

Hyödynnettävät kynnysarvomaat peitetään pilaantumattomalla maa-aineskerroksella. Haitta-aineille ei siten voi altistua suoran kontaktin, pölyämisen tai hengittämisen kautta. Todetut haitta-aineet ovat niukkaliukoisia, jolloin niiden kulkeutumista maaperässä kynnysarvotason pitoisuuksissa ei käytännössä tapahdu.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ilmoituksessa on esitetty toimenpiteet seuraaviin odottamattomiin tilanteisiin:

- Kunnostustavoitteen ylittävä pilaantuneisuus jatkuu syvemmälle kuin kaivuteknisesti on mahdollista kaivaa.

- Maaperästä löytyy merkittäviä määriä tunnistamatonta jätejaetta.

- Alueen kaivumaissa todetaan aikaisemmista tutkimuksista selvästi poikkeavaa pilaantuneisuutta.

Raportointi

Työmaalla pidetään työmaapäiväkirjaa, jossa esitetään ainakin seuraavat asiat:

- tiedot alueelta poisviedyistä pilaantuneista massoista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta)
- tiedot otetuista näytteistä (näytteenottaja, ajankohta, näytepisteen sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulokset)
- tiedot työskentelyolosuhteista
- hajuhavainnot
- muut havainnot ja mahdolliset poikkeamat suunnitelmista

Kirjanpidosta vastaa kohteen ympäristötekninen valvoja. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla.

Kunnostustyöstä laaditaan loppuraportti. Loppuraportissa esitetään seuraavat asiat:

- tunnistetiedot
- työn vastuuhenkilöt ja muut kunnostukseen osallistuneet tahot
- analyysitulokset taulukoituina
- poistettujen massojen määrä ja niiden haitta-ainepitoisuudet sekä sijoituspaikat
- täytöissä hyödynnetyt kynnysarvopitoisuuden ylittävät kaivumaat
- kunnostustyön toteutus, laadunvarmennusmenetelmät
- huomio- ja eristysrakenteet
- kunnostuksen aikataulu
- arvio tavoitteiden toteutumisesta
- jälkiseurantasuunnitelma
- kartta kunnostetuista alueista ja jäännöspitoisuustiedot
- mahdolliset vesien käsittelytiedot
- asiakirjojen säilytys.

Puhdistustyön ajankohta

Laajasalon ostoskeskuksen rakentaminen ja alueen kunnostustyö alkaa toukokuussa 2017.

Ilmoituksen käsittely

Tarkastus

Ympäristökeskus on tarkastanut ilmoitusalueen 20.4.2017.

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristönsuojelupäällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Laajasalossa osoitteissa Yliskylän puistokatu 2 ja 4 sekä katu- ja pysäköintialueilla, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet

Alueelta tulee poistaa haitta-ainepitoiset maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa, kuten ilmoituksessa on esitetty. (VNA 214/2007)

Kunnostusalueelta on poistettava, ilmoituksesta poiketen, asuinrakennusten ulkopuolisilta pinnoitettavilta alueilta 0,2 metrin syvyyteen asti maanpinnasta maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Piha-alueille rakennettavilla pinnoittamattomilla lasten leikkialueilla on ilmoituksesta poiketen maan pintakerroksessa oltava vähintään yhden metrin kerros maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvot. (VNA 214/2007)

Jos kaivun jälkeen otettavissa jäännöspitoisuusnäytteissä havaitaan haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristökeskukseen. (VNA 214/2007)

Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JhL 3, 32 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Alueelta kaivettavat maa-ainekset voidaan tutkia, kuten ilmoituksessa on esitetty. Jäännöspitoisuustutkimukset voidaan tehdä, kuten ilmoituksessa on esitetty. (JhL 32 §, YSL 6 §)

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen tai eristäminen

Jos kaivualueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin orgaanisen haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kyseinen arvio tai suunnitelma on toimitettava ympäristökeskukselle tarkastettavaksi ennen ko. rakenteen asentamista tai työn jatkamista kyseisellä paikalla. (JL 13 §, YSL 139 §)

Ympäristökeskukselle on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

4. Maa-aineksen kaivu, käsittely ja kuljetus

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Ilmoitusalueella mahdollisesti yli vuorokauden välivarastoitavat pilaantuneet maa-ainekset on oltava peitettyinä koko välivarastoinnin ajan. (JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. ( VNA 214/2007, JL 5, 15 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Maa-ainesten hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan ilmoituksessa esitetyillä tavoilla käyttää kohteessa hyödyksi. Hyötykäytettyjen maa-ainesten määrä- ja laatutiedot sekä sijoituspaikat on esitettävä loppuraportissa. (YSL 136 §, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 §)

6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristökeskukselle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana tutkimustulokset oleellisesti poikkeavat aiemmista tutkimustuloksista tai on tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32 §, YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

7. Tiedottaminen ja raportointi

Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle tehtävästä aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen maa-ainesten vastaanottopaikat. (YSL 172 §)

Pilaantuneisuuden jatkumisesta ilmoitusalueen ulkopuolelle on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja kyseisen alueen maanomistajalle. (JhL 32 §, YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Kunnostuksen loppuraportti on liitettävä alueelle rakennettavien rakennusten huoltoasiakirjoihin. (YSL 139 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita säädöksiä mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011).

Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Kohteen maaperä on pilaantunut pääosin ennen vuotta 1994 tehdyistä täytöistä ja aiemmasta toiminnasta.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta alueen maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on tarvittaessa selvitettävä.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Valtaosa ilmoitusalueesta on kaavoitettu asuinalueeksi. Esitetyn riskitarkastelun perusteella alueella ei ole varsinaista maaperän pilaantuneisuudesta aiheutuvaa kunnostustarvetta, mutta alueen rakentaminen edellyttää maaperän kaivua. Alueen maaperä kunnostetaan rakennustöiden edellyttämässä laajuudessa. Ilmoituksessa esitetyt kunnostustavoitteet on määritetty alueen käyttötarkoituksen ja riskinarvioinnin perusteella.

Ilmoituksessa esitetystä poiketen tulee lasten leikkialueiden pintakerroksissa olla riittävän paksu kerros maa-aineksia, joissa haitta-aineiden pitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, jotta lapset eivät leikkiessään voi altistua haitta-aineille. Asuinalueilla leikkialueet ovat läpi vuoden yleensä kovassa käytössä, jolloin maaperän eroosio on voimakasta, joten riittävän paksulla suojakerroksella suojellaan lapsia altistumiselta. Pinnoittamattomalla alueella tarkoitetaan, että alueen pintakerroksessa ei ole tiivistä kerrosta, kuten asfalttia tai laatoitusta, joka estää maan kulumista.

Ilmoitusalue rajautuu pääosin katualueisiin. Mikäli maaperän pilaantuneisuus jatkuu ilmoitusalueen ulkopuolelle, tulee pilaantuneet maa-ainekset mahdollisuuksien mukaan poistaa myös alueen ulkopuolelta niin pitkälle kuin mahdollista.

Alueella on havaittu jätetäyttöä, ja erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-ainesten kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Jäännöspitoisuusnäytteillä varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää, ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin.

3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen tai eristäminen

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Suunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristökeskukselle mahdollisuus arvioida huomio- tai eristysrakenteen tarve ja riittävyys.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Maa-aineksen kaivu, käsittely ja kuljetus

Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Pilaantuneen maan pölyäminen voi aiheuttaa em. haittoja, ja siksi pilaantuneen maan pölyäminen tulee huolellisesti estää esimerkiksi maata kastelemalla tai peittämällä maa-ainekset.

Pitämällä jätejakeet sekä eriasteisesti pilaantuneet maa-ainekset erillään estetään ympäristölle tai terveydelle aiheutuvaa vaaraa tai haittaa.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Maa-ainesten hyödyntäminen alueella

Esitetyn suunnitelman mukaan ko. kynnysarvopitoisten maa-ainesten hyötykäytöstä ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle alueen tulevassa käytössä, joten kyseisiä maa-aineksia voidaan hyötykäyttää ilmoitusalueella esitetyn suunnitelman mukaisesti.

Hyötykäytettävät maa-ainesten määrä- ja laatutiedot ja sijainnit tulee dokumentoida loppuraportissa. Tietoja tarvitaan viranomaisvalvonnassa.

6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristökeskus voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

7. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjallinen aloitusilmoitus, joka sisältää tiedot vastuuhenkilöistä, valvojan yhteystiedoista sekä massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista, ja tiedot eri työvaiheista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneisuuden jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Loppuraportin liittäminen huoltoasiakirjoihin turvaa osaltaan kyseisen selontekovelvollisuuden täyttymistä.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ympäristölautakunnan vahvistaman ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristölautakunta 19.5.2015, 209 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Päätöksen antaminen ja voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun kiinteistövirastolle.